Kieltämättä vähän valitettavaa seurata vastakkainasettelun lietsomista, kuin jostain 40 vuoden takaa. Vaikka itsekin olen keskivertopalkansaaja muiden joukossa, tiedostan hyvin, että firman etu on myös duunarin etu ja nyt jos koskaan tarvitsemme vastakkainasettelun sijaan koheesiota. Suomella on haastavasta tilanteestamme huolimatta valoa tunnelin päässä, mutta lyhytnäköisillä työtaistelutoimilla emme edistä kilpailukykyämme.
Tilanteessa risoo monia se, että nyt on menty useampi palkankorotuskierros palkkamaltilla 2010 eteenpäin. Kaikki muistavat Sipilän ajan jne. Nyt on kerrankin sellainen tilanne, että yrityksillä on mennyt ja menee lujaa ja kun samalla elinkustannukset ovat karanneet, niin ei ihme, että isoja korotuksia halutaan.
Lakot on pakko hyväksyä, jos ei korotukset muuten toteudu, se on valitettavaa viennin kannalta, mutta näin tämä kuvio toimii. Jos työnantajat ovat tarjonneet vajaata kolmea ja vaatimukset ovat viidessä, niin eiköhän jokainen voi laskea, että noin neljään prosentiin lopulta päädytään ja sehän ei ole Saksan tasoa.