Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[teroz]

Ei helvetti, kahvit nenästä. Inflaatio huitelee 10% tietämillä, korot nousee. Ylipäätään kaikki elämisen kustannukset nousussa ja työntekijöiden pitäisi vetää nolla korotuksilla.

En missään ole ehdottanut nollaa prosenttia korotuksiksi, mutta AKT ilmoitti haluavansa "tukevat" korotukset, jotka toki imitoi jäsenkunnan vyötäröitä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta taso mitä arvatenkin pyytävät on tähtitieteellinen ja täten vastuuton. Hekin kyllä ehkä ovat kuulleet, että isot kollektiiviset palkantarkistukset lisäävät inflaatiota, mutta eivät ne varmaan tätäkään usko.

@Trimmer AKT:n miminissään pitäisi odottaa vientiteollisuuden ratkaisuita ja hyväksyä, että vastuullisesti ei heille voida tuottaa suurempia korotuksia kuin hyödykkeille, jota varten he ovat ketjussa olemassa. Oman pöydän osalta voitaisiin tämän lisäksi tehdä esim tätä;

- promotoida malttia ja kohtuullisuutta niin jäsenkuntaan kuin koko kenttään, joka vastaa tästä prosessista (nimenomaan vastaa, eikä vain käytetä sitä valtaa)
- kykyä ja osaamista viestiä jäsenkunnalleen sitä, että isot palkantarkistukset keskellä inflaatiopiikkiä keskimäärin lisäävät inflaatiota, joten nyt on luvassa maltillinen ratkaisu
- AY liike täten voisi myös sivistää, eikä vain agitoida

 

[Alice In Wonderland]

En missään ole ehdottanut nollaa prosenttia korotuksiksi, mutta AKT ilmoitti haluavansa "tukevat" korotukset, jotka toki imitoi jäsenkunnan vyötäröitä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta taso mitä arvatenkin pyytävät on tähtitieteellinen ja täten vastuuton. Hekin kyllä ehkä ovat kuulleet, että isot kollektiiviset palkantarkistukset lisäävät inflaatiota, mutta eivät ne varmaan tätäkään usko.

Niin on muutkin alat ilmoittaneet haluavansa "tukevat" palkankorotukset. Kismittääkö sinua ne yhtä paljon kuin AKT? Vai onko AKT silmätikkusi vaikutusvaltaisuutensa takia?

 

[Ann Arbor]

Vaikka AKT nouseekin hanakoiden työtaistelutoimiensa myötä huomion keskipisteeksi helposti, ainakin itse toivon palkkamalttia ihan joka alalla. Suomi ei nouse vastakkainasettelulla ja mielestäni nyt jos koskaan kilpailukyvystämme on syytä pitää kiinni.

 

[teroz]

Niin on muutkin alat ilmoittanut haluavansa "tukevat" palkankorotukset. Kismittääkö sinua ne yhtä paljon kuin AKT? Vai onko AKT silmätikkusi vaikutusvaltaisuutensa takia?

AKT haluaa enemmän kuin muut, jos ei suoraan prosenteissa niin muina kermoina/kirsikkoina kakun päällä. AKT omaa synkimmän asennemaailman AY kentässä ja on käyttänyt sitä laittamalla uskomattomista syistä satamia kylmäksi ja on täten AY kentän vastuuttomin toimija. Vientialojen liitot toki haluavat selviä korotuksia, mutta retoriikassa jo pelkästään selviää ero vrt AKT. AKT on suurin ja vastuuttomin häirikkö, tästä voi konsultoida aika laajasti ja saada keskimäärin varmasti aivan tämän saman johtopäätöksen - saa suorittaa, itse en jaksa enempää AKT:n toimintatavoista vääntää. Minua häiritsee vastuunpakoilijat, jotka toimivat lopulta kuin koulukiusaajat - karma suurimman osan jonain päivänä korjaa.

Vajaaseen kolmeen on työantajapuoli kai ollut tähän mennessä valmis ja täten aika lähellä pitäisi olla vastuullista tasoa mielestäni. AY-puoli vetoaa talousveturi Saksan 5%+3% ratkaisuun, unohtaen ettei tämä tarkoita tätä kaikille automaattisesti vaan asia sovitaan vielä paikallisesti erikseen (huomioiden yritysten maksukyky/markkinatilanne) ja Ruotsin vielä olemattomaan ratkaisuun, unohtaen että siellä mentiin vuosi nollalla koronan aiheuttaman talousiskun vuoksi.

 

[Eikka86]

Todennäköisesti prosentit tulee olemaan jossain 3-6 välissä, hivenen riippuen tekstimuodoista ja siellä liikkuvista prosenteista. Ilmeisesti tekstit ainakin teollisuudessa on sovittu ja enää rahasta eri näkemys.

Sinällään nämä ylityökiellot otetaan molemmilla puolilla todennäköisesti yhtä suurella vastenmielisyydellä vastaan mutta lakkovaroitus sentäs kohdennettiin vain isoimpiin. Mitään isompia lakkoja en kyllä haluaisi nähdä, vaikka noista lisää "lomapäiviä" tuleekin.

Saisi ratkaisut tulla nopeasti ja kivuttomasti.

 

[Hagi]

Vaikka AKT nouseekin hanakoiden työtaistelutoimiensa myötä huomion keskipisteeksi helposti, ainakin itse toivon palkkamalttia ihan joka alalla. Suomi ei nouse vastakkainasettelulla ja mielestäni nyt jos koskaan kilpailukyvystämme on syytä pitää kiinni.

Yleensä verrataan Saksaan ja muihin kilpailijamaihin, Suomessahan nykyään palkat ovat keskitasoa. Tuossa voisi olla suuntaviivoja. Inflaatio on niin valtava, että korotusten pitää olla 10% luokkaa. Teknologiateollisuus on Hesarin mukaan tarjonnut 3,0 %, tuo on melkoinen perseennäyttö työntekijöille. Eihän nykytilanteessa tuollainen voi tulla edes kyseeseen.

Saksan teollisuuden duunareille maksetaan peräti 3000 euron kertakorvaus – Teknologiateollisuus: ”Kuulostaa meistäkin hurjalta”

Suomessa Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelevat vuoden 2023 palkankorotuksista huippukorkean inflaation aikana. Se kiristää tunnelmaa.

suomenkuvalehti.fi

Saksan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall kertoi hyväksyneensä uuden työehtosopimuksen, jossa työntekijöiden palkat nousevat seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 8,5 prosenttiyksikköä. Ensin 5,2 ja sitten 3,3 prosenttiyksikköä.

Lisäksi työntekijöille maksetaan kumpanakin vuotena 1 500 euron veroton kertaerä, josta työnantajat eivät maksa sivukuluja.

Käytännössä Saksan valtio avitti reilulla kädellä työmarkkinaosapuolia, koska maan inflaation on jo yli kymmenen prosenttia ja energiakriisille ei näy loppua.

 

[Styge]

Vaikka AKT nouseekin hanakoiden työtaistelutoimiensa myötä huomion keskipisteeksi helposti, ainakin itse toivon palkkamalttia ihan joka alalla. Suomi ei nouse vastakkainasettelulla ja mielestäni nyt jos koskaan kilpailukyvystämme on syytä pitää kiinni.

Mikä sinun mielestäsi olisi tässä tilanteessa sopiva taso? Jos työntekijäpuoli kärvistelee entistä enemmän nousevien hintojen kanssa vielä vuoden, niin tuskin tuolla ainakaan mitään pitkää sopimusta oltaisiin saamassa aikaiseksi. Tuskin tässä tilanteessa ollaan muutenkaan. Jos inflaatio jatkaakin siellä 10% tuntumassa myös ensi vuonna (mikään ei kyllä siihen viittaa), niin alkaa ihmisiltä loppua ostovoima. Eikä tuolla palkkamaltilla kyllä ainakaan sitä ulkomaalaista työntekijää Suomeen houkutella. Kaikki on kallista ja palkat huonot.

 

[Kimmo_Ahteri]

En siis valitettavasti usko meillä olevan yksinkertaisesti varaa saman mittakaavan palkankorotuksiin, kuin esimerkiksi Saksassa, mihin tilannettamme on verrattu.

Tämä on vähän kaksiteräinen miekka. Pieni palkankorotus edesauttaa työnantajia, mutta rapauttaa suomalaisten ostovoimaa ja kulutusta. Inflaatio on joka tapauksessa korkealla, koska inflaation juurisyyt ovat rajojemme ulkopuolella. Käsittääkseni yksityinen kulutus on varsin merkittävä tekijä, jos halutaan pysyä kasvussa mukana.

Kun pienituloiset työssäkäyvät kärsivät jo nyt korkeasta inflaatiosta, pieni palkankorotus ajaisi heidät sosiaalituen piiriin kun pieni liksa ei enää riitä elämiseen. Esimerkinomaisesti, jos ennen 1.200€ on jäänyt nettona käteen kuukaudessa eikä siitä ole yhtään jäänyt säästöön, +10% inflaatio tarkoittaa että kuukausittain tarvitsisi 1.320€ kuukausittaisiin kuluihin tai vastaavasti säästää 120€ jotta vanha liksa riittää. Jos vyötä ei pysty enää kiristämään, on lienee hyväksyttävää että hyvinvointivaltio auttaa.

Tässä on paljon puhuttu könttäsummasta ja maltillisesta korotuksesta. Ehkä se voisi olla ihan hyvä kompromissi.

 

[vimpa]

Sinällään nämä ylityökiellot otetaan molemmilla puolilla todennäköisesti yhtä suurella vastenmielisyydellä vastaan mutta lakkovaroitus sentäs kohdennettiin vain isoimpiin. Mitään isompia lakkoja en kyllä haluaisi nähdä, vaikka noista lisää "lomapäiviä" tuleekin.

Saisi ratkaisut tulla nopeasti ja kivuttomasti

Tilanne on se, että mikäli viimeistään nuo toimet ei tuo ratkaisua, alkaa lakkovaihe 2 huomattavasti laajempana ja samalla työntekijäliitot alkavat valmistella jo sovittuja yhteistoimia. Toivon toki työnantajien olevan valmiita aitoihin neuvotteluihin ja hyväksyttäviin korotuksiin, sillä muuten tilanne voi mennä aika rajuksi.

 

[Ann Arbor]

Yleensä verrataan Saksaan ja muihin kilpailijamaihin, Suomessahan nykyään palkat ovat keskitasoa. Tuossa voisi olla suuntaviivoja. Inflaatio on niin valtava, että korotusten pitää olla 10% luokkaa. Teknologiateollisuus on Hesarin mukaan tarjonnut 3,0 %, tuo on melkoinen perseennäyttö työntekijöille. Eihän nykytilanteessa tuollainen voi tulla edes kyseeseen.

Saksan teollisuuden duunareille maksetaan peräti 3000 euron kertakorvaus – Teknologiateollisuus: ”Kuulostaa meistäkin hurjalta”

Suomessa Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelevat vuoden 2023 palkankorotuksista huippukorkean inflaation aikana. Se kiristää tunnelmaa.

suomenkuvalehti.fi

Saksan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall kertoi hyväksyneensä uuden työehtosopimuksen, jossa työntekijöiden palkat nousevat seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 8,5 prosenttiyksikköä. Ensin 5,2 ja sitten 3,3 prosenttiyksikköä.

Lisäksi työntekijöille maksetaan kumpanakin vuotena 1 500 euron veroton kertaerä, josta työnantajat eivät maksa sivukuluja.

Käytännössä Saksan valtio avitti reilulla kädellä työmarkkinaosapuolia, koska maan inflaation on jo yli kymmenen prosenttia ja energiakriisille ei näy loppua.

Sanotaan ensi alkuun, että totta kai itsekin ottaisin hyvin mielelläni vaikka 15% palkankorotuksen, mikäli se olisi realistista. Tiedostan lisäksi joka puolelle yhteiskuntaa ulottuvat negatiiviset vaikutukset, mikäli palkansaajien ostovoima ja kulutuskysyntä heikkenee.

Suomen ja Saksan vertaaminen keskenään ei kuitenkaan ole näkemykseni mukaan kovin hedelmällistä. Saksa on kasvava, Euroopan risteyksessä sijaitseva 84 miljoonan asukkaan taloudellinen suurvalta ja Euroopan talouskasvun moottori. Vaikka Suomi onkin hyvin kehittynyt ja vaurastunutkin maa, olemme Saksaan verrattuna kuitenkin periferiaa ja taloutemme kivijalka ja tukipylväät ovat Saksaa huomattavasti hauraammat. Suomen ja Saksan vertaaminen tietyistä samankaltaisuuksista huolimatta on yhtä reilua, kun alkaisi verrata Helsinkiä ja Pudasjärveä. Näin yksinkertaistetusti, Saksalla on varaa huomattaviin palkankorotuksiin, meillä ei.

Voin asian suhteen olla väärässäkin. Saksan metallin hurjien korotusten voi olettaa valuvan myös muille aloille ja tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata, miten tämä vaikuttaa maan talouskehitykseen 2023 ja 2024. Vaikka Saksa onkin Suomea vauraampi maa paremmalla sijainnilla, täysin pohjaton ei heidänkään kirstu ole.

 

[hammer lynx]

Yleensä verrataan Saksaan ja muihin kilpailijamaihin, Suomessahan nykyään palkat ovat keskitasoa. Tuossa voisi olla suuntaviivoja. Inflaatio on niin valtava, että korotusten pitää olla 10% luokkaa. Teknologiateollisuus on Hesarin mukaan tarjonnut 3,0 %, tuo on melkoinen perseennäyttö työntekijöille. Eihän nykytilanteessa tuollainen voi tulla edes kyseeseen.

Saksan teollisuuden duunareille maksetaan peräti 3000 euron kertakorvaus – Teknologiateollisuus: ”Kuulostaa meistäkin hurjalta”

Suomessa Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelevat vuoden 2023 palkankorotuksista huippukorkean inflaation aikana. Se kiristää tunnelmaa.

suomenkuvalehti.fi

Saksan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall kertoi hyväksyneensä uuden työehtosopimuksen, jossa työntekijöiden palkat nousevat seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 8,5 prosenttiyksikköä. Ensin 5,2 ja sitten 3,3 prosenttiyksikköä.

Lisäksi työntekijöille maksetaan kumpanakin vuotena 1 500 euron veroton kertaerä, josta työnantajat eivät maksa sivukuluja.

Käytännössä Saksan valtio avitti reilulla kädellä työmarkkinaosapuolia, koska maan inflaation on jo yli kymmenen prosenttia ja energiakriisille ei näy loppua.

Saksan valtion kassa on "pikkasen" eri tikissä kuin köyhän Suomen valtion. Tilannetta ei auta että taloudesta mitään ymmärtämätön bile-prinsessa on PM:n mandaatilla hassannut kymmeniä miljardeja velkarahaa joutavuuksiin.

 

[Styge]

Saksan valtion kassa on "pikkasen" eri tikissä kuin köyhän Suomen valtion. Tilannetta ei auta että taloudesta mitään ymmärtämätön bile-prinsessa on PM:n mandaatilla hassannut kymmeniä miljardeja velkarahaa joutavuuksiin.

Hallitusko ne palkat maksaa? Vai meinasit, että hallituksen pitäisi tupo hengessä tulla hätiin? Eikö työnantajapuoli tästä nimenomaan halunnut eroon?

 

[hammer lynx]

Hallitusko ne palkat maksaa? Vai meinasit, että hallituksen pitäisi tupo hengessä tulla hätiin? Eikö työnantajapuoli tästä nimenomaan halunnut eroon?

Eiköhän täällä ylisuuret korotukset valu teollisuuden jälkeen myös julkiselle sektorille.

Toki Saksassa myös mutta siellä on kassassa omaa rahaa.

 

[skode]

Onko Suomessa ikinä millään alalla käytetty kertakorvausta? Itsestä jopa ihan mielenkiintoinen idea jolloin päästäisi ehkä helpommin eroon joistain prosentin kymmenysten veivaamisesta sen sijaan että puhuttaisiin oikeasti rahasta. Itseä ei paljoa hetkauta onko korotus 1,5 vai 2 prosenttia ja etenkin jos lakkoillaan sen takia kumpi noista korotuksista sitten tulisi.

 

[Styge]

Sanotaan ensi alkuun, että totta kai itsekin ottaisin hyvin mielelläni vaikka 15% palkankorotuksen, mikäli se olisi realistista. Tiedostan lisäksi joka puolelle yhteiskuntaa ulottuvat negatiiviset vaikutukset, mikäli palkansaajien ostovoima ja kulutuskysyntä heikkenee.

Suomen ja Saksan vertaaminen keskenään ei kuitenkaan ole näkemykseni mukaan kovin hedelmällistä. Saksa on kasvava, Euroopan risteyksessä sijaitseva 84 miljoonan asukkaan taloudellinen suurvalta ja Euroopan talouskasvun moottori. Vaikka Suomi onkin hyvin kehittynyt ja vaurastunutkin maa, olemme Saksaan verrattuna kuitenkin periferiaa ja taloutemme kivijalka ja tukipylväät ovat Saksaa huomattavasti hauraammat. Suomen ja Saksan vertaaminen tietyistä samankaltaisuuksista huolimatta on yhtä reilua, kun alkaisi verrata Helsinkiä ja Pudasjärveä. Näin yksinkertaistetusti, Saksalla on varaa huomattaviin palkankorotuksiin, meillä ei.

Voin asian suhteen olla väärässäkin. Saksan metallin hurjien korotusten voi olettaa valuvan myös muille aloille ja tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata, miten tämä vaikuttaa maan talouskehitykseen 2023 ja 2024. Vaikka Saksa onkin Suomea vauraampi maa paremmalla sijainnilla, täysin pohjaton ei heidänkään kirstu ole.

Kuinkahan paljon keskiluokka ja muut asuntovelalliset kestää reaalista palkkojen laskua. Toki lainoille on tehty stressitesti, mutta ei noissa ole otettu huomioon mitään 15-20% reaalipalkkojen laskua. Mutta onhan se lamalla flirttailu kivaa, kunhan yritysten tulokset eivät vahingossakaan jousta alaspäin.

 

[Styge]

Eiköhän täällä ylisuuret korotukset valu teollisuuden jälkeen myös julkiselle sektorille.

Toki Saksassa myös mutta siellä on kassassa omaa rahaa.

Meinaat että inflaatio ei vaikuta esimerkiksi bkt:hen mitenkään? Kyllä se valtion velkakin voi reaalisesti mata negatiivisen koron myös näillä nimelliskoroilla.

 

[Ann Arbor]

Kuinkahan paljon keskiluokka ja muut asuntovelalliset kestää reaalista palkkojen laskua. Toki lainoille on tehty stressitesti, mutta ei noissa ole otettu huomioon mitään 15-20% reaalipalkkojen laskua. Mutta onhan se lamalla flirttailu kivaa, kunhan yritysten tulokset eivät vahingossakaan jousta alaspäin.

Tätä olen pohtinut yhtä lailla. Näin yleisestihän suomalaisen keskiluokan hyvinvointi on vuosikaudet jäänyt poliittisessa keskustelussa sivuosaan (mitä nyt lapsiperheet tähän kategoriaan usein menevät) ja mikäli heidän tilanteensa kurjistuu entisestään 2023 ja 2024, on negatiivinen lumipalloefekti valmis. Palvelusektori kärsii jo nyt heikentyneestä ostovoimasta ja mikäli erittäin korkean inflaation aika jatkuu, ovat pandemian jo kurittamat yrittäjät erittäin vaikeassa paikassa. -Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei tietenkään, näiden öyhöjen mielestä pitäisi olla kiitollinen että on töitä.

Jotkut ovat öyhöjä ja toiset ovat mouhoja. Pitäisi ihan oikeasti ymmärtää olla kiitollinen. Työläiseltä voivat myös oikeasti loppua työt.

Kun AKT tuli puheeksi, niin erityisesti kuljetuskustannusten voimakas nousu vaikuttaa osaltaan siihen, että tavaraa liikkuu entistä vähemmän, eli työtä on vähemmän. Mikäli logistiikka-alan palkkataso nousisi samalla "tuntuvasti", persepenkkikiristyksellä tai muutoin, ihan sama, kustannustaso nousisi entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että siirreltävän tavaran määrä todennäköisesti vähenee edelleen. Kysyntä putoaa, joka johtaa toiminnan supistamiseen yhtäältä tuotannossa ja toisaalta tavaran liikuttamisessa. Kun työt vähenevät, niin tulee vähemmän yllättäen lomautuksia ja irtisanomisia.

Ay-väessä on myös kokonaisuutta ymmärtäviä tahoja, jotka pelaavat kyllä normin mukaista työmarkkinapeliä, mutta jotka oikeasti ymmärtävät taloudellisia käsitteitä. Näin sivistynyttä väkeä ei taida löytyä AKT:n konttorilta, sen verran tyhmän näköistä pallinaamaa siellä yleensä hommailee ja sotkee yhteiskunnan asioita.

 

[Trimmer]

Jotkut ovat öyhöjä ja toiset ovat mouhoja. Pitäisi ihan oikeasti ymmärtää olla kiitollinen. Työläiseltä voivat myös oikeasti loppua työt.

Kun AKT tuli puheeksi, niin erityisesti kuljetuskustannusten voimakas nousu vaikuttaa osaltaan siihen, että tavaraa liikkuu entistä vähemmän, eli työtä on vähemmän. Mikäli logistiikka-alan palkkataso nousisi samalla "tuntuvasti", persepenkkikiristyksellä tai muutoin, ihan sama, kustannustaso nousisi entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että siirreltävän tavaran määrä todennäköisesti vähenee edelleen. Kysyntä putoaa, joka johtaa toiminnan supistamiseen yhtäältä tuotannossa ja toisaalta tavaran liikuttamisessa. Kun työt vähenevät, niin tulee vähemmän yllättäen lomautuksia ja irtisanomisia.

Ay-väessä on myös kokonaisuutta ymmärtäviä tahoja, jotka pelaavat kyllä normin mukaista työmarkkinapeliä, mutta jotka oikeasti ymmärtävät taloudellisia käsitteitä. Näin sivistynyttä väkeä ei taida löytyä AKT:n konttorilta, sen verran tyhmän näköistä pallinaamaa siellä yleensä hommailee ja sotkee yhteiskunnan asioita.

Kyllä ne öyhöt ja mouhot löytyvät sieltä oikeistopuolelta.

Työnantajien olisi hyvä muistaa mistä se yrityksen tulos tulee.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kyllä ne öyhöt ja mouhot löytyvät sieltä oikeistopuolelta.

Työnantajien olisi hyvä muistaa mistä se yrityksen tulos tulee.

Yleensä kun tällaisista näkemyksistä on pidetty riittävän kauan kiinni, niin vastaus on ollut ennen pitkää ”ulkomailta”.

 

[Trimmer]

Yleensä kun tällaisista näkemyksistä on pidetty riittävän kauan kiinni, niin vastaus on ollut ennen pitkää ”ulkomailta”.

Muuttuuko se työntekijä joksikin muuksi siellä ulkomailla?

 

[chubster]

Muuttuuko se työntekijä joksikin muuksi siellä ulkomailla?

Yrityksen kannalta tuottavaksi. Tuskinpa ne kaikki sinne siirtyisi muuten…..

 

[Trimmer]

Yrityksen kannalta tuottavaksi. Tuskinpa ne kaikki sinne siirtyisi muuten…..

Suomalainen työntekijä ei ole tuottava?

 

[lihaani]

Kiinassa ja Intiassa on miljardeja nälkäpalkalla tekeviä ihmisiä.
Ei kun hipihipi siirtämään tuotanto sinne!
Onhan se jotain, kun työvoimakustannukset tippuvat kymmenesosaan!
Mitä vittua tapella ahneen AY-mafian kanssa?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Muuttuuko se työntekijä joksikin muuksi siellä ulkomailla?

Muuttuu Suomessakin, hitaasti mutta vääjäämättömästi etenevän automatisaation ja robotisaation myötä. Koskee myös kuljetus- ja varastointitoimintoja. Älykkäät järjestelmät tekevät ennen pitkää kovin monesta suomalaisesta AKT:n jäsenestä työttömiä, tai toivottavasti alanvaihtajia mieluummin. Kaikkea ihmistyötä ei toki voi korvata, mutta kasvavan osan, ja kone ei mene tukilakkoon. Teollistumisen historiaa tunteville tässä ei tietenkään ole mitään uutta ja poikkeuksellista, sitä en tiedä onko AKT:n karvaperseille.

Suomalaista työläistä ei ole ennenkään lohduttanut se, että joku toinen ihminen ryhtyy tekemään jossakin Romaniassa, Vietnamissa tai Meksikossa hänen työtään, kun tuotantoa on siirretty osin tai kokonaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Joskus moinen liike johtuu enemmän tai vähemmän työvoimakustannuksista. On tietysti muitakin mahdollisia syitä, kuten erilaiset maariskit. Suomessa on erittäin pienet seismiset ja ilmastolliset riskit moneen muuhun maahan verrattuna, mutta Venäjän läheisyys arveluttaa vaihtelevasti eri aikakausina, eikä ammattiyhdistysliikkeen haittakerrointakaan voi Suomessa pitää kovin pienenä, jos asiaa tarkastellaan investoinnin tekijän näkökulmasta.