Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jymäkkä]

Itsehän tosiaan käsittelen asiaa vain sivukuluina, koska minulle ne sellaisia on, mutta painanpa nyt tuonne mieleen termin työllistämisen kokonaiskulut, koska se tosiaan on oikea termi.

Mutta siis ymmärsithän, että työllistämisen kokonaiskulut ovat edelleenkin "vain" se noin 1,3 X brutto? Tuo suurempi 1,7 on vain työtunnin kokonaiskuluista se kerroin

 

[Dr. Gallo]

Mutta siis ymmärsithän, että työllistämisen kokonaiskulut ovat edelleenkin "vain" se noin 1,3 X brutto? Tuo suurempi 1,7 on vain työtunnin kokonaiskuluista se kerroin

Ymmärsitköhän sinä lainkaan mitä yrität sanoa?

 

[Jymäkkä]

Ymmärsitköhän sinä lainkaan mitä yrität sanoa?

Uskon ymmärtäneeni. Kerrotko nyt, mikä meni mielestäsi vikaan?

 

[Dr. Gallo]

Uskon ymmärtäneeni. Kerrotko nyt, mikä meni mielestäsi vikaan?

Kyllä työllistämisen kokonaiskulut nimenomaan on 1,7 ja enemmänkin. Mitä sinä yrität sanoa?

 

[teroz]

Sitten oli tämä yksi toinen ajatusten tonava. Pahoittelut nyt en muista kuka sanoi, voi olla esim Saramo tai talousnero Mäkynen, että Stora Enso (vai UPM) suorastaan tekee rahaa sillä että ei tarvii maksaa palkkaa lakkojen ajalta. Uskomattoman tyhmä yritysjohto kun ei ymmärrä itse että tekisi parempaa tulosta jos ei olisi henkilöstöä ollenkaan.

Joo kyllä suorastaan painavat rahaa tällä. Kyllä on uunoja kaikki, jotka näin luulevat.

Kyllä työllistämisen kokonaiskulut nimenomaan on 1,7 ja enemmänkin. Mitä sinä yrität sanoa?

Se on juuri näin. 1,3 ajattelulla ei sitten ainakaan voi kuvitella tekevänsä kuin tappiota, mutta toisaalta vasemmistolle merkityksetön käsite - kuten ay siipi taas näyttää.

 

[Jymäkkä]

Kyllä työllistämisen kokonaiskulut nimenomaan on 1,7 ja enemmänkin. Mitä sinä yrität sanoa?

Niin, tunnin perushinnasta, jossa siis ei mukana mm. lomapalkkoja ja -rahoja, jotka ovat brutossa. Eli edelleen brutosta 1,3- kertainen, vaikka työtunnista 1,7- kertainen, kun alkuarvo noissa on eri. Hieman toki nostanee nuo mahdolliset virkistysedut ja vastaavat tuota brutosta laskettavaa kerrointa, mutta ei merkittävästi.

 

[Lynx_j]

Tämä. Moni ajattelee sitä paikallista sopimista vain rahan kautta, ja aina jaksetaan toistaa sitä mantraa, että "nyt jo voi työnantaja maksaa enemmän". Entäs jos vaikkapa minä haluaisin luopua TES:n määräämistä lepo- tai virkistysajoista vastineena paremmasta palkasta? Ei onnistu, koska "muuten on liiton miehet hengittämässä niskaan, jos tällaista mahdollisuutta ei anneta kaikille". Esimerkiksi meidän firmassa kaikki vain eivät ole ansainneet sitä etua, että voisi tällaisen vaihdoksen tehdä.

Niin, lain rikkominen on laitonta ihan jokaisessa työpaikassa. Mikä TES määrää lepo- ja virkistystauoista?

Työsopimuslaki tuli voimaan 26.1.2001.

 

[Trimmer]

Oletan, että työskentelet ylempänä toimihenkilönä, mutta toivon todella, ettei sinulla ole yhtäkään alaista. Henkilökohtaisesti en haluaisi työskennellä esihenkilön alaisuudessa, jonka mielestä syrjintä ja ulkopuolelle jättäminen tai muu vastaava toiminta ei ole kiusaamista. Itse työskentelen esihenkilönä ja nämä tällaiset ovat ehdottomasti asioita, joihin tulee puuttua välittömästi sellaista havaitessaan.

Ylempänä toimihenkilöunionin työskentelen eikä ole yhtään alaista. Enkä kyllä ottaisikaan.

 

[Noppa10]

Miksi minimit vietäisiin kauemmas paikallisesta päätöksenteosta viemällä ne lakitasolle asti? Jenkeissä tosiaan tähän suuntaan on menty kun ensin poljettiin liitot ja työehdot sen jälkeen. Minimitaso on tarpeellinen määrittää mutta lakisääteinen tapa on kankeuden lisäämistä kertaheitolla monta pykälää. Esimerkiksi Satonen tyrmäsi 10v minimitasoesityksen samantien.

Kyllä noiden työehtoja rikkovien sopimusten tekemisestä tai palkkojen polkemisesta pitää saada 1) valvonta ja 2) sanktiot kuntoon jotta perseilyä ehkäisevää vaikutusta on tarpeeksi olemassa. Ei olisi huono idea myöskään joku whistleblower mekanismi tällaiseen, toimivaksi todettu monessa muussa työelämän epäkohtien esiintuomisessa.

Meinasinkin nimenomaan esimerkiksi työterveydenhuoltoa. Siihen ja moniin muihin ei kannattaisi koskea, koska niillä on jo kansantaloudellisestikin merkitystä. Huonosti valittu sana sinänsä tuo minimi, kun antaa vaikutelman suoraan rahasta.

Siinä vapaassa sopimisessahan ne työehdot määrittelisi nimenomaan se yksittäinen työntekijä ja työnantaja. Tiedostan itsekin sen, että aina siellä työntekijäpuolella ei olla ihan kärryillä kaikista lakiteknisistä seikoista, jonka takia ne voitaisiinkin määritellä ihan työlaissa.

 

[Noppa10]

Niin, lain rikkominen on laitonta ihan jokaisessa työpaikassa. Mikä TES määrää lepo- ja virkistystauoista?

Työsopimuslaki tuli voimaan 26.1.2001.

Ainakin meidän TES:iin (vartiointiala) on kirjattu työnlainsäädännöstä poikkeavia lepoaika- ja elpymispykäliä. Senhän varmasti tiesitkin, että TES:ssä voidaan noista (työsopimuslaki) poiketa, kunhan pysytään raamien sisällä?

 

[peterra]

Palataan ketjun aiheeseen, että nyt nähtävä toimenpidekasa on keppiä. Ongelma näissä kaikissa on, tykkää siitä tai ei, niin näitä tehdään makrotasolla. Hyödyt realisoituvat aivan väärään paikkaan, ja ne, joille sitä hyötyä toivotaan, eivät sitten kuitenkaan hyödy riittävästi. Kaikkien toimenpiteiden tarkoitus on kuitenkin se, että PK-yritysten kilpailukyky paranisi siinä määrin, että sieltä saataisiin uusia työpaikkoja ja palkkauksen riskejä tiputetaan. Kaunis ajatus, mutta realisoituu yrityskentillä täysin toisin: ne, jotka eivät tarvitse mitään höllennyksiä käyttävät niitä entistä enemmän ja ne, jotka niitä kipeimmin tarvitsisivat eivät kuitenkaan saa riittävää höllennystä.

Kaikki nämä toimenpiteet luovat kokonaisuuden, jossa käytössä on se keppi. Edes yksi, pienikin, porkkana, auttaisi tämän pattitilanteen purkamisessa. Jos AY-liikkeelle riittää se, että pääsevät paikallista sopimista torpedoimaan, niin ehkä se hinta pitää maksaa näissä uudistuksissa.

Jonkin verran on nostettu niitä inhimillisiä kustannuksia esim. muutoista työn perässä esille. No voisiko ajatella, että sinne voisi suunnata jotain rahaa, jolla tuettaisiin yksilöä, kun hän siirtyy uudelle paikkakunnalle?

 

[Lynx_j]

Ainakin meidän TES:iin (vartiointiala) on kirjattu työnlainsäädännöstä poikkeavia lepoaika- ja elpymispykäliä. Senhän varmasti tiesitkin, että TES:ssä voidaan noista (työsopimuslaki) poiketa, kunhan pysytään raamien sisällä?

Ote vartiointialan työehtosopimuksesta:

Työvuoron aikana on 20 minuutin virkistystauko, jonka aikana työntekijä saa aterioida työn kannalta sopivana aikana työpaikalta poistumatta. Lisäksi virkistystaukoa kertyy 2,5 minuuttia tunnissa työvuoron 8 tuntia ylittävältä osalta. Virkistystauon pidentämisestä ja/tai mahdollisuudesta poistua työpaikalta virkistystauon aikana voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työn-antajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §).

Tämänhän varmasti tiesitkin.

 

[Grainger]

Ylempänä toimihenkilöunionin työskentelen eikä ole yhtään alaista. Enkä kyllä ottaisikaan.

On kyllä helvetin hyvä, ettei kenelläkään ole tuollaisen ajatusmaailman omaavaa esihenkilöä. Tai varmaan joillakin onkin, mutta hyvä sentään, että sinulla ei ole.

Metsä Group näytti hauista duunareille ja keskeytti Kaskisen investoinnit. Eihän tänne kenenkään kannatakaan investoida lakkoiltavaksi.

 

[hk65]

Voisin melkein lyödä jallun vetoa siitä ettei Jarkko työskentele tuolla enää vuoden päästä. Ja hyvä niin, työyhteisö ei kaipaa tuollaista henkilöä.

Joo, onhan se varmasti ikävää kun työläs ja selkärangan omaava kaveri saa ne liiton vätykset näyttämään huonolta.

 

[Jymäkkä]

Joo, onhan se varmasti ikävää kun työläs ja selkärangan omaava kaveri saa ne liiton vätykset näyttämään huonolta.

Onko jossain muuten jotain faktaa, että Jarkko on työläs? Sai ihan asiatonta shittiä niskaansa ja sai sillä vartin julkisuudessa, mutta ei se hänestä mitään mestaritekijää tee automaattisesti. Itsekin ollut lakon aikana töissä, mutta kyllä lakossa oli minua parempia työntekijöitä. Toki huonompiakin.

 

[Larbatchov]

Nykyinen summa on noin 1,3. Sen lisäksi tulee tietenkin työhön liittyviä kustannuksia, mutta jos suorat henkilökulut lasketaan sivukuluineen, noin 30 %. Ehkä hieman allekin.

Riippuu varmaan myös alasta, mutta esim raksalla menee minimissään aika lailla se 1,7, koska edellisten lisäksi lomakorvaus on 18,5% vuosiansiosta, jokaiseen palkkaan maksetaan työajanlyhennyksestä ja arkipyhistä erillinen palkanosa 7,7% palkasta. Lisäksi maksetaan työmatkoista korvausta sen mukaan miten pitkä matka on kotoa työmaalle ja varsin usein myös ateriakorvaus "jos ei ole mahdollista ruokailla tavanomaisella työpaikallaan tms." Lisäksi tietenkin siihen työntekijän palkkaan on laskettava sairaslomia lääkärikäynteineen se vaikka 5pv vuodessa (hyvien työntekijöiden kanssa) ja jokunen palkallinen arkipyhä.

 

[masaman]

Opetusalalla ei työaikalaki ole voimassa. Meillä ei ole työpäivän aikana yhtään lakisääteistä taukoa, varsinkin luokanopettajat joutuvat työskentelemään usein koko päivän ilman yhtään taukoa. Ruokailuakaan ei oikein taukona voi pitää, kun siinäkin pitää valvoa oppilaita. Opettajia ohjeistetaan ottamaan yhteys työsuojeluun, mikäli tauottomuus alkaa viedä liikaa voimia.

Juu, ne pitämättömät tauot menee siinä kesäloman parina ekana viikkona palautuessa. Itse arvostan opettajia suuresti, itsestä ei siihen hommaan olisi. Vaikka olisi enempikin lomaa, niin ovat kyllä nykypäivänä varsin hankalassa hommassa. Eipä se palkkakaan mikään järin erikoinen ole.

Työsuojelu on ymmärtääkseni AY-puolen organisoima elin, johon sitten työntekijät valitsevat äänestämällä innokkaimman kuuntelemaan kuntatyönantajan ja työntekijän huolia. Osaava työsuojeluvaltuutettu saa asioita kyllä kivasti nostettua esiin. Osaamaton taas alkaa olemaan painolastina kumpaankin suuntaan.

 

[kyykäärme]

Juu, ne pitämättömät tauot menee siinä kesäloman parina ekana viikkona palautuessa. Itse arvostan opettajia suuresti, itsestä ei siihen hommaan olisi. Vaikka olisi enempikin lomaa, niin ovat kyllä nykypäivänä varsin hankalassa hommassa. Eipä se palkkakaan mikään järin erikoinen ole.

Työsuojelu on ymmärtääkseni AY-puolen organisoima elin, johon sitten työntekijät valitsevat äänestämällä innokkaimman kuuntelemaan kuntatyönantajan ja työntekijän huolia. Osaava työsuojeluvaltuutettu saa asioita kyllä kivasti nostettua esiin. Osaamaton taas alkaa olemaan painolastina kumpaankin suuntaan.

Yksi ongelma työsuojelussa on se, että ei sinne ihan hirveästi halukkaita ole. Esimerkiksi meillä on nyt työsuojeluvaltuutettu, joka ei ole opettajataustainen ja on ylittänyt jo eläkeiänkin.Hänelle saa moneen kertaan selittää asiat ensin, mutta ottaa ne kyllä hoitaakseen sitten, ja on saanut parannuksia aikaan esimerkiksi meidän työtilojemme turvallisuuteen. Työuupumiseen tai työssäjaksamiseen liittyvän asian esille tuominen hänelle tuntuisi ainakin minusta hankalalta, niissä ennemmin työterveys on oikea osoite.

 

[Waqu]

Opetusalalla ei työaikalaki ole voimassa. Meillä ei ole työpäivän aikana yhtään lakisääteistä taukoa, varsinkin luokanopettajat joutuvat työskentelemään usein koko päivän ilman yhtään taukoa. Ruokailuakaan ei oikein taukona voi pitää, kun siinäkin pitää valvoa oppilaita. Opettajia ohjeistetaan ottamaan yhteys työsuojeluun, mikäli tauottomuus alkaa viedä liikaa voimia.

Ei ole ei, mutta käytännön tasolla jos istutaan opehuoneessa kahvilla se on tauko, vaikka se opettaja ei silloinkaan tauolla ole. Valvontavastuut on ruokailussa, vaikka söisi rauhaisemmassakin paikassa.

Eipä silti käy kateeksi opettajia. Työmäärä kasvanut pirusti, ei ehkä papereissa vaan oppilasaineksen kautta. Tärkeä ja varmasti turhauttavakin ammatti välillä kun vanhemmilta tulee lokaa niskaan kun niiden pitäisi tajuta, että opettaja ei vittuile vaan koittaa auttaa. Ja ties mitä säätöä, pitkät lomat erittäin ansaitut kun ei sitä hommaa ainakaan palkalla arvosteta.

 

[kyykäärme]

Ei ole ei, mutta käytännön tasolla jos istutaan opehuoneessa kahvilla se on tauko, vaikka se opettaja ei silloinkaan tauolla ole. Valvontavastuut on ruokailussa, vaikka söisi rauhaisemmassakin paikassa.

Eipä silti käy kateeksi opettajia. Työmäärä kasvanut pirusti, ei ehkä papereissa vaan oppilasaineksen kautta. Tärkeä ja varmasti turhauttavakin ammatti välillä kun vanhemmilta tulee lokaa niskaan kun niiden pitäisi tajuta, että opettaja ei vittuile vaan koittaa auttaa. Ja ties mitä säätöä, pitkät lomat erittäin ansaitut kun ei sitä hommaa ainakaan palkalla arvosteta.

Aika vähän siellä porukkaa istuu tauoilla opehuoneessa. Kaksi vartin välituntia on päivässä, mistä toinen on yleensä valvontaa, lisäksi puolen tunnin ruokis, mistä myös yleensä puolet on valvontaa, luokanopettajilla koko aika. Usein se "vapaa" vartti menee oppilaiden puhuttamiseen tai sitten ihan siihen, että jäävät juttelemaan.

Minulla voi mennä koko viikko ilman, että ehdin opehuoneeseen kertaakaan. Me aineenopettajat joudumme vaihtamaan jatkuvasti luokkatiloja. Kerätään tavarat edellisestä, katsotaan että luokka jää siistiksi ja seuraavaan paikkaan. Onneksi meillä on varastossa kahvinkeitin, niin ehdin juoda tohnot siinä samalla, kun nostelen luonnontieteen välineitä seuraavaa tuntia varten tai kopioin monisteita tai muistiinpanoja poissa olleille. Lounas on minulla joka päivä banaani ja pikkupullo vissyä. Niillä opettajilla, jotka haluaisivat rauhassa syödä lounaan, ei välttämättä ole siihen aikaa.

 

[Jarrontöttöröö]

Opetusalalla ei työaikalaki ole voimassa. Meillä ei ole työpäivän aikana yhtään lakisääteistä taukoa, varsinkin luokanopettajat joutuvat työskentelemään usein koko päivän ilman yhtään taukoa. Ruokailuakaan ei oikein taukona voi pitää, kun siinäkin pitää valvoa oppilaita. Opettajia ohjeistetaan ottamaan yhteys työsuojeluun, mikäli tauottomuus alkaa viedä liikaa voimia.

Tähän kyllä +1. Olen tehnyt vaikka mitä hommaa työelämässä, kuten fyysista tehdasduunia, ravintola-alan aspaa ja tietotyötä kesäisin. Tällä hetkellä teen opintojen ohella sijaisuuksia. Heittämällä eniten puhki yhden opetuspäivän jälkeen. Arvostus noussut ihan helvetisti.

 

[masaman]

Yksi ongelma työsuojelussa on se, että ei sinne ihan hirveästi halukkaita ole. Esimerkiksi meillä on nyt työsuojeluvaltuutettu, joka ei ole opettajataustainen ja on ylittänyt jo eläkeiänkin.Hänelle saa moneen kertaan selittää asiat ensin, mutta ottaa ne kyllä hoitaakseen sitten, ja on saanut parannuksia aikaan esimerkiksi meidän työtilojemme turvallisuuteen. Työuupumiseen tai työssäjaksamiseen liittyvän asian esille tuominen hänelle tuntuisi ainakin minusta hankalalta, niissä ennemmin työterveys on oikea osoite.

Se on ihan totta. Homma vaatii aika paksua nahkaa ja järkähtämätöntä osaamista lakipykälistä työsuojelun osalta. Kohtuu paskamaista hommaa.

 

[kyykäärme]

Tähän kyllä +1. Olen tehnyt vaikka mitä hommaa työelämässä, kuten fyysista tehdasduunia, ravintola-alan aspaa ja tietotyötä kesäisin. Tällä hetkellä teen opintojen ohella sijaisuuksia. Heittämällä eniten puhki yhden opetuspäivän jälkeen. Arvostus noussut ihan helvetisti.

Nykyään henkinen rasitus on niin kovaa, että se aiheuttaa myös fyysisiä oikeita. Töissä joutuu koko ajan olemaan varuillaan, mikä nostaa sykettä ja tekee levottoman olon. Usein pitäisi venyä kolmeen paikkaan samaan aikaan. Stressi näkyy unettomuutena, päänsärkynä ja lihasjumina. Semmoinen viiden oppitunnin päivä alku- ja jälkitöineen alkaa olla liikaa.

Olen tänne ennenkin kirjoittanut, että palkankorotuksia enemmän kaipaisin ammattijärjestöltä kykyä puuttua siihen, miten työn vaatimustaso nousee ja se muuttuu koko ajan raskaammaksi. Kunnat säästävät, opiskelijaryhmät kasvavat, ja työnantaja direktio-oikeudellaan lisää jatkuvasti ilmaista työtä.

 

[tommy36]

Ruotsissa ei ole eläkekattoa vaan eläkepalkkakatto, eli tietyn summan jälkeen eläkettä ei työeläkejärjestelmässä kerry, muttei myöskään eläkemaksuja makseta. Epäilenpä, että monelle suurituloiselle tällainen efektiivinen palkankorotus sopisi Suomessa loistavasti. Valtiontaloutta se ei auttaisi mitenkään.

Ok,, kiitos korjauksesta

 

[tommy36]

Ruotsissa ei ole eläkekattoa vaan eläkepalkkakatto, eli tietyn summan jälkeen eläkettä ei työeläkejärjestelmässä kerry, muttei myöskään eläkemaksuja makseta. Epäilenpä, että monelle suurituloiselle tällainen efektiivinen palkankorotus sopisi Suomessa loistavasti. Valtiontaloutta se ei auttaisi mitenkään.

Itseasiassahan tuossa voisi täälläkin olla järkeä, kun oikein aloin miettimään, sillä tuohan jokatapauksessa määrittää samalla sen korkeimman mahdolliseen eläkkeen tason, jota Ruotissa voi saada, kun ei oteta mukaan noita rahastointipuolen lisäeläkkeitä.
Kyllähän tuosta helposti saisi rakennettua järjestelmän, jossa sen työntekijän osuuden voi poistaa sen el
kepalkkakaton ylittävältä osalta. Se nostaisi jonkin verran sitä tässä tapauksessa keskipalkkaisen ostovoimaa, josta osan taas voisi kuitata pienellä veronnostolla, mutta sellaisella, jossa se eti tietenkään siirtyisi kokonaisuudessaan verotettavaksi. Jos tuon rajan asettaisi Suomessa esim. sinne jonnekin 4000 euroon, jonka jälkeisestä palkasta ei siis enää eläkettä kerry, mutta myöskään sen ylittävltä palkanosalta ei siis enää pidätettäisi sitä eläkemaksua työntekijältä. Yrityksen osuus toki jatkaa juoksuaan, ellei muuta sovita, ainakin osittain sillä ehdoin, että säästynyt osuus laitetaan investointeihin, ja työpaikkoihin.

Esim 6000 palkasta työntekijällä jäisi tuo noin 8% enemmän, eli noin 160 euroa enemmän käyttöön/kk. Samallahan se laskisi vain eläkeyhtiöille menevää osuutta, eikä heijastuisi lainkaan valtion tai kunnan verotukseen, mutta karsisi jättimäiset eläkkeet pois järjestelmästä.

Jos sitten tosiaankin pidätettäisiin osa tuosta hyödystä verona, niin sehän itseasiassa vahvistaisi valtion taloutta.
Kun siellä samaan aikaan eläkkeisiin nyt menevä osuus pienenisi merkittävästikin, kuten täälläkin laskettiin, niin eikö siitä silloin jäisi enemmän siihen valtiontalouteen rahaa.
Sitten sitä voidaan osin ohjata taas niiden pienipalkkaisten tulevien eläkkeiden nostamiseen inhmillisemmälle tasolle, sillä heidänkin pitänee kuitenkin pyrkiä eläkkeellä hengissä pysymään, ja mahdollisimman kattavasti ilman yhteiskunnan lisätukia siistä selviämiseen.

Tarkkoja summia en osaa, enkä edes jaksa, esittää, mutta jotenkin tästä saan kyllä näkyviin, että tällaisesta muutoksesta, jossa eläkkeitä leikataan merkittävästi sen suhteen, mitä enimmillään maksetaan, saadaan kyllä kohtuu helpostikin yhteiskuntaa taloudellisesti auttava järjestelmä aikaiseksi. Pienistä puroista se kuitenkin on tehtävä. Byrokratiakkin olisi mahdollisuus karsia nähdäkseni, joka sekin säästänee rahaa.

En tiedä nyt, että unohtuiko jokin yksityiskohta, kun tässä äkkiseltään asiaa aloin miettimään, ja siitä lueskelemaan, mutta korjannet mahdolliset virheet.

Mutta kuitenkin, jos mikään tuossa ajatuksenjuoksussa osuu kohdalleen, niin kyllä sen pitäisi valtiontalouttakin auttaa, kun sinne jää enemmän kulutukseen, ja mahdollisesti jopa sijoituksiin.