En ole eläissäni joutunut vaihtamaan työpaikkaa, mutta olen joutunut käytännön syistä lopettamaan nuo yrittäjän hommat ja siirtymään ihan palkolliseksi. Nyt onneksi sellaisella työmaalla, jossa ketään ei kiinnosta tulevat lakkoilut, vaan kaikki haluavat edelleen antaa oman panoksensa raksan eteen. Voi olla poikkeuksellista, mutta ainakin tällä työmaalla jengi tajuaa, miten kusessa kaikki ovat, jos lakoilla aiheutetaan lisää ongelmia projekteille.
Hellyttävää kyllä, miten huuruun porukalla menee, kun toteaa sen faktan, että noissa mainitsemissani yrityksissä paskimpia työntekijöitä yhdistää laiskuuden lisäksi ay-aktiivisuus. Eihän se tarkoita, että kaikki ay-aktiivit paskoja työntekijöitä olisivat, vaikka reaktiosta voikin päätellä, että johonkin syvälle osui.
Ei mulla mene mihinkään huuruun mitenkään. Pidän vaan lähtökohtaisesti typerää ja jatkuvaa vastakkainasettelua ihan helvetin huonona tapana edistää yhtään mitään. Jos poliitkot, jotakuinkin koskaan, olisivat olleet todellisia osaajia, niin voitaisiin todeta, ettei maa koskaan olisi tilanteessa, jossa tarvitsee syytellä yhtä osaa kansasta kaikista ongelmista, ja potkia niitä päähän.
En kiellä ollenkaan, etteikö tarvitse jotakin tehdä, mutta orpon kaltaiset kumileimasimet asenteineen, sekä lobbaajineen eivät ongelmaa ratkaise.
Jos maa on riittävän vaikeassa tilanteessa, niin kai sitten pitää mennä virkamieshallitukseen, ja laittaa muut "valitut" kansanedustajiksi valvomaan hallituksen toimia. Mutta valta kun nousee pissin lailla kuuppaan, niin nähdään tällaisia orpon höpinöitä, sekä kyvyttömyyttä myöntää olevansa yhden asian puupää, jolla ei ole edes siteeksi mitään todistetta sen puolesta, että olisi edistämässä hyvinvointivaltion pelastusta, saati että toimensa tulisivat mitenkään edistämään kenenkään hyvinvointia tai edes sitä työnsaantia.
Jos olisi, niin nyt jos koskaan pitäisi siis unohtaa ne puoluerajat, sekä asemat yhteiskunnassa, ja alkaa ihan hiton pikaisesti hakemaan sitä kompromissia jolla asioita edistetään. ja johon kaikki sitoutuvat rauhoittaen Suomen poliittisen kentän.
Jos tilanne on niin vakava kuin uskotellaan, niin silloin todellakin unohdetaan yhden pienen ryhmän intressit, ja etsitään pikaisesti niitä ratkaisuita, joissa ongelmaa ei kaadeta sen ryhmän vastuulle, joka ei ole vähääkään syypää tähän.
Typerät ja harkitsemattomat yritystuet ilman selkeää vaatimusta niiden työllistävästä vaikutuksesta, tai edes yritysten omasta vastuusta alkaa kouluttamaan työvoimaa tarpeisiinsa on seinähullua paskaa ja rahan kaivoon heittämistä. Ja vaikka miten tekisi pahaa, niin listaamattomien yritysten kohdalla pitää pääomatulot saada niinikään verotuksen piiriin.
ALVia voi nostaa siellä missä se vähiten tekee pahaa huonoosaisimille, eli ruoka rauhaan, ainakin niiden oleellisten tarpeiden kohdalla, mutta hummerilla voi vaikka nostaa kaksinkertaiseksi, sillä sitä harvempi persaukinen ostelee kuitenkaan.
Palveluiden- mutta erityisesti "turhien" hyödykkeiden kohdalla voi nostaa niinikään surutta sen 1-3% sitä ALVia, eikä itku tule, koska persaukisella niitä ei varaa muutenkaan ole ostella.
Kiinteän omaisuuden verotusta voi myös nostaa, ja erityisesti tyhjien sijoitusasuntojen verotusta voi nostaa reilustikin, niin voisi jopa mennä vuokralle ja/tai vaikuttaa asuntojen hintaan positiiviisesti, jos ja kun ei asuntosijoittaminen enää olisikaan niin kannattavaa puuhastelua.
Työsuhdeautoilun hintaa voisi nostaa mukavasti niinikään, ja erityisestikin jos kerran vielä tarjotaan veroalea.
Eduskunnan määrän voisi puolittaa, sillä eipä siellä nytkään juuri istuskella paikalla, jos sattu vituttamaan käsiteltävät asiat. Lisäksi voisi jokaisesta poissaolosta, josta ei lääkärintodistusta ole, vähentää palkkiota laskennallisesti, sekä työttömien kaavaa noudattaen, eli jokaisella kerralla leikataan aina vaan enemmän.
