Alle varausikäiset tulevaisuuden lupaukset

[Varis]

Sille nyt ei taas voi mitään, ettei Suomesta yksinkertaisesti löydy joka ikäluokkaan laadukkaita pelaajia alempiin kenttiin. Joku voisi googlaa/verrata Kanadan ja Suomen harrastajamääriä jääkiekossa, uskoisin, että pelaajamassaa ei vaan ole tarpeeksi. Itse olen oikein tyytyväinen, jos joka ikäluokasta nousee 1-3 huippua ja siltä se on nyt viime vuosina näyttänyt:

Kanadan kanssa ei pysty kilpailemaan kukaan, mutta Ruotsi on tässäkin asiassa paras verrokki Suomelle. En jaksa töissä googletella tarkkoja määriä, mutta Ruotsi on pystynyt omaa massaansa viimeisen 5-10 vuoden aikana jalostamaan huippupelaajiksi selkeästi Suomea paremmalla prosentilla. Puolustajissa ero on ihan tolkuton ja hyökkääjissäkin Ruotsi on edellä. Nyt Suomi alkaa pikkuhiljaa kuromaan eroa umpeen, mutta aika näyttää ollaanko täällä oikeasti skarpattu, vai onko muutama hyvä vuosi osunut putkeen ihan sattumalta.

 

[Artturenos]

Kylläpä minusta tämä 98 ikäluokka on aika poikkeuksellinen vuosi Suomalaiseen jääkiekkoon. Etenkin jos katsotaan pelaajien pituuksia, niin kyseessä todella eriskummallinen vuosi Suomalaiselle jääkiekolle, joka yleensä tuottaa 180cm pelaajia. Katselin huvikseen noita pelaajia läpi, niin kärjen takanakin pojat ovat järjestäin 190cm pintaan.

 

[blue line]

Ei mielestäni ole sattumaa, että meillä on tällputä hetkellä pelaajia kuten Armia, Barkov, Puljujärvi, Laine ja Rantanen. Ei tuollaisia pelaajatyyppejä nähty 80-90 ikäluokista, eli jotain on tapahtunut.

Luettelit tuossa pelaajia neljästä eri ikäryhmästä, eli onko sinun mielestäsi yhden tai kahden huippulahjakkuuden putkahtaminen ilmoille per vuosi hyvä mittari suomalaiselle juniorityölle Suomen kokoisessa maassa? Mielestäni ei todellakaan ole. Voi tosin olla, että joitain aspekteja jollain tasolla on saatu paremmiksi viime vuosien aikana, jos verrataan menneeseen Suomessa, mutta jos puhutaan kokonaisvaltaisesta valmennustyöstä kokonaisten ikäluokkien suhteen ja vertaillaan sitä työtä kansainvälisesti tänä päivänä, niin mittarin pitäisi olla vähän erilainen.

Sille nyt ei taas voi mitään, ettei Suomesta yksinkertaisesti löydy joka ikäluokkaan laadukkaita pelaajia alempiin kenttiin. Joku voisi googlaa/verrata Kanadan ja Suomen harrastajamääriä jääkiekossa

Minulle on aina ollut suuri ihmetyksen aihe, että mikä saa keskustelijan vetämään esiin Kanadan, kun puhutaan jääkiekkojunioreiden kehittämisestä ja määristä, kun aivan vieressä on Ruotsi samankaltaisella harrastajapohjalla? Minulle tuo kertoo siitä, että Kanadan esiin vetänyt osapuoli ei ole aidosti kiinnostunut pohtimaan asiaa neutraalisti, niin älytöntä se on.

Jos taas verrataan Ruotsiin (kts. liite), niin voidaan huomata, että ruotsalaiset ovat onnistuneet viime vuosina kehittämään pelaajatuotantoaan tasaisen varmasti, kun Suomessa on poljettu paikoillaan. Ero Ruotsiin ennen tätä vuotta on ollut murskaava, jos tarkastellaan neljällä ensimmäisellä kierroksella NHL:ään varattujen pelaajien määriä. Ruotsilta ovat ehkä puuttuneet ne todelliset supertähdet varausikäisissä viime vuosina ja Suomi on tällä osastolla pistänyt hyvin kampoihin, mutta ne ikäluokkien kaikista lahjakkaimmat pelaajat ovat jo lähtökohtaisesti niin lahjakkaita, että heidän putkahtaminen junioriputkesta kertoo enemmän harrastajapohjasta ja lajin suosiosta maassa, kuin juniorityön laadusta. Sen sijaan hiukan laajempi tarkastelu kertoo enemmän. Vuodesta 2005 Ruotsin junioriputki on kyennyt tuottamaan näitä "kakkoskorin" pelaajia aivan eri mittaluokassa kuin Suomi ja se kertoo jo enemmän valmennuksen tasosta noin yleisesti.

 

[Schadowan]

Luettelit tuossa pelaajia neljästä eri ikäryhmästä, eli onko sinun mielestäsi yhden tai kahden huippulahjakkuuden putkahtaminen ilmoille per vuosi hyvä mittari suomalaiselle juniorityölle Suomen kokoisessa maassa? Mielestäni ei todellakaan ole. Voi tosin olla, että joitain aspekteja jollain tasolla on saatu paremmiksi viime vuosien aikana, jos verrataan menneeseen Suomessa, mutta jos puhutaan kokonaisvaltaisesta valmennustyöstä kokonaisten ikäluokkien suhteen ja vertaillaan sitä työtä kansainvälisesti tänä päivänä, niin mittarin pitäisi olla vähän erilainen.



Minulle on aina ollut suuri ihmetyksen aihe, että mikä saa keskustelijan vetämään esiin Kanadan, kun puhutaan jääkiekkojunioreiden kehittämisestä ja määristä, kun aivan vieressä on Ruotsi samankaltaisella harrastajapohjalla? Minulle tuo kertoo siitä, että Kanadan esiin vetänyt osapuoli ei ole aidosti kiinnostunut pohtimaan asiaa neutraalisti, niin älytöntä se on.

Jos taas verrataan Ruotsiin (kts. liite), niin voidaan huomata, että ruotsalaiset ovat onnistuneet viime vuosina kehittämään pelaajatuotantoaan tasaisen varmasti, kun Suomessa on poljettu paikoillaan. Ero Ruotsiin ennen tätä vuotta on ollut murskaava, jos tarkastellaan neljällä ensimmäisellä kierroksella NHL:ään varattujen pelaajien määriä. Ruotsilta ovat ehkä puuttuneet ne todelliset supertähdet varausikäisissä viime vuosina ja Suomi on tällä osastolla pistänyt hyvin kampoihin, mutta ne ikäluokkien kaikista lahjakkaimmat pelaajat ovat jo lähtökohtaisesti niin lahjakkaita, että heidän putkahtaminen junioriputkesta kertoo enemmän harrastajapohjasta ja lajin suosiosta maassa, kuin juniorityön laadusta. Sen sijaan hiukan laajempi tarkastelu kertoo enemmän. Vuodesta 2005 Ruotsin junioriputki on kyennyt tuottamaan näitä "kakkoskorin" pelaajia aivan eri mittaluokassa kuin Suomi ja se kertoo jo enemmän valmennuksen tasosta noin yleisesti.

Olet oikeassa siinä, että Ruotsi on parempi verrokki ja rehellisyyden nimissä ei meistä ole vielä vastusta Ruotsin junnutuotannolle kokonaiskuvaa katsoessa, mutta oppia sieltä on otettu ja nyt alkaa tämä uusi suuntaus myös näkymään Suomen junnukiekossa.

Ei hätää, en katso näitä asioita sinivalkoisilla laseilla, mutta 85-90 ikäluokkien taaperrusta seuranneena en voi olla kuin iloinen nykyhetkestä. Silloin oli asiat huonosti, let me tell you that. 91-99 ikäluokkien lista näyttää mielestäni oikein hyvältä tällä hetkellä.

Ja tavallaan hauskaa, että puhut neutraalista pohtimisesta. Mitä nyt viestejäsi olen lukenut. niin aika anti-Suomi asenteella vedät.

Myönnän siis, että Ruotsi on edellä, mutta myönnä sinäkin, että ei tämä nyt ihan kauhealta näytä Suomenkaan kannalta.

 

[blue line]

Mitä nyt viestejäsi olen lukenut. niin aika anti-Suomi asenteella vedät.

Harmittaa, kun oma maa ei pärjää. Sitten, kun julkisuudessa joskus arvokisojen yhteydessä junnuasioista puhutaan, niin esiin nostetaan kaikenlaisia tekosyitä. Eniten raivostuttaa väite, jonka olen ennenkin kuullut, ja se on väite, ettei Suomessa mukamas pelaajamateriaalin määrä lähtökohtaisesti riitä joukkueelliseen laadukkaita pelaajia ikäkausimaajoukkueisiin. Se on ihan täyttä soopaa, Ruotsista voi tosiaan ottaa esimerkkiä. Sen sijaan kyse on todennäköisesti eniten siitä, että meidän valmennusosaaminen ei ole tarpeeksi laajaa ja kilpailukykyistä verrattuna muihin maihin. Aivan kuten jalkapallossakin. Se on luonnollisesti kova pala lajin parissa puuhasteleville myöntää.

Mielestäni julkisuudessa pitäisi keskustella enemmän siitä, että onko meillä tarpeeksi laadukas juniorivalmentajakoulutus, onko valmentajilla mahdollisuuksia / resursseja kehittää itseään ja harjoitteita ja niin edelleen. Jääkiekon ympärillä pyörii kuitenkin niin paljon rahaa Suomessa, että voisi kuvitella, että ainakin lisää taloudellisia panoksia voitaisiin juniorivalmennustoimintaan ohjata. Tämä ei kuitenkaan voi onnistua, jos puutteita ja mahdollisuuksia ei tuoda selkeästi esille.

 

[F#21]

Mielestäni julkisuudessa pitäisi keskustella enemmän siitä, että onko meillä tarpeeksi laadukas juniorivalmentajakoulutus, onko valmentajilla mahdollisuuksia / resursseja kehittää itseään ja harjoitteita ja niin edelleen. Jääkiekon ympärillä pyörii kuitenkin niin paljon rahaa Suomessa, että voisi kuvitella, että ainakin lisää taloudellisia panoksia voitaisiin juniorivalmennustoimintaan ohjata. Tämä ei kuitenkaan voi onnistua, jos puutteita ja mahdollisuuksia ei tuoda selkeästi esille.

Tästä ei ehkä niin julkisuudessa ole puhuttu, mutta kyllähän homma on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana todella paljon. Sen avulla ollaan saatu edes näitä kovia pelaajia, joista saamme nyt nauttia useamman vuoden.

Valitettavasti junioripuolelle tuota rahaa ei kerry muualta kuin vanhemmilta. Korvaukset juniorivalmennuksesta eivät ole mitään hyviä ja nyt kun seurat säästävät enemmän rahaa, niin se lähtee myös näiltä juniorivalmentajilta. Eli kyllä tuota hommaa tehdään rakkaudesta lajiin, mutta tämä ei kyllä saa tarpeeksi ihmisiä panostamaan itsensä koulutukseen. Myös poikien isit ovat häipymässä valmennusporukoista pikku hiljaa, tai näin ainakin pk-seudun isommissa seuroissa.

 

[Schadowan]

Harmittaa, kun oma maa ei pärjää. Sitten, kun julkisuudessa joskus arvokisojen yhteydessä junnuasioista puhutaan, niin esiin nostetaan kaikenlaisia tekosyitä. Eniten raivostuttaa väite, jonka olen ennenkin kuullut, ja se on väite, ettei Suomessa mukamas pelaajamateriaalin määrä lähtökohtaisesti riitä joukkueelliseen laadukkaita pelaajia ikäkausimaajoukkueisiin. Se on ihan täyttä soopaa, Ruotsista voi tosiaan ottaa esimerkkiä. Sen sijaan kyse on todennäköisesti eniten siitä, että meidän valmennusosaaminen ei ole tarpeeksi laajaa ja kilpailukykyistä verrattuna muihin maihin. Aivan kuten jalkapallossakin. Se on luonnollisesti kova pala lajin parissa puuhasteleville myöntää.

Mielestäni julkisuudessa pitäisi keskustella enemmän siitä, että onko meillä tarpeeksi laadukas juniorivalmentajakoulutus, onko valmentajilla mahdollisuuksia / resursseja kehittää itseään ja harjoitteita ja niin edelleen. Jääkiekon ympärillä pyörii kuitenkin niin paljon rahaa Suomessa, että voisi kuvitella, että ainakin lisää taloudellisia panoksia voitaisiin juniorivalmennustoimintaan ohjata. Tämä ei kuitenkaan voi onnistua, jos puutteita ja mahdollisuuksia ei tuoda selkeästi esille.

Eikös näistä junnumaajoukkueistakin tiedä vasta 10 vuoden päästä, että oliko sitten oikeasti huono vai hyvä ikäluokka kyseessä. Vuoden 04 jengiä pidettiin heikompana kuin edellisvuosien joukkueita, koska 83:set olivat poissa, mutta jälkeenpäin katsottuna siellähän viiletti ties ketä: Filppula, Bergenheim, Kontiola, Nokelainen, Petrell, Salmela, Lepistö.. Sitten liigatason jyrää kuten Korpikari, Varakas, Marjamäki, Nurmi, Tukonen. Kova jengi, ei ihme ,että Ovechkinin Venäjä kaadettiin.

Sitten kun miettii, että siellä kentällä on samaan aikaan se 5 pelaajaa+veskari. Tuskin länsinaapuriakaan lämmittää ne 45 2-4 kierroksen varausta, jos ihan niitä huippuja ei löydy. Ja tämä on ehkä Ruotsissa ainakin hyökkääjien osalta pieni ongelma, eli ei sieltä kuitenkaan niitä NHL-tason huippuja ole vielä tullut, vrt vaikka Kanadan Seguinit, Tavaresit, Hallit, Duchenet yms. Toki pelaajat kuten Nylander, Forsberg, Lindholm, Zibanejad lyövät läpi ennemmin tai myöhemmin ja Forsbergissa on varsinkin tähtiainesta, mutta silti.. luulisi, että tuosta varattujen pelaajien määrästä löytyisi pikkuhiljaa se uusi matsundin tai peterforsberg. Nyt tuo hyökkääjien massa on erittäin laadukasta mutta myös hieman tasapaksua.

Pakeissahan ei ole sitten mitään järkeä, se on moneen otteeseen jo käsitelty.

 

[Artturenos]

Minusta Suomi ei ole verrannollinen Ruotsiin kyllä täysin. Vaikka Ruotsissa lisensi pelaajia ilmeisesti on jopa vähemmän kuin Suomessa, on siellä silti populaatio melkein kaksinkertainen mistä jääkiekkoilijat valikoituvat lajin pariin. Joku voi sanoa ettei mitään merkitystä, mutta on minusta koska nappulana sitä harrastetaan monesti useampia lajeja samaan aikaan. Ruotsissa kilpailu muiden lajien suhteen on paljon kovempi, joka karsii sitten paljon tulevia lisensi pelaajia pois jääkiekon parissa myöhemmällä iällä, kun valitaan se laji johon panostaa.

Kuitenkin väittäisin että lahjakkaat jääkiekkolijat seuloutuvat Ruotsista paljon suuremmansta massasta ihmisiä lajin pariin, mitä Suomessa. Joten en usko että Suomella on ikinä tasavertaiset lähtökohdat Ruotsiin, edes jääkiekossa.

 

[adolf]

Suomen U18-joukkue voitti Venäjän puhtaasti 3-0 tuolla Ivan Hlinka Memorial Cupissa.

1-0 Mäkinen (Kuokkanen)
2-0 Oksanen (Kuokkanen)
3-0 Tuulola (Räsänen, Somppi) YV

 

[blue line]

Eikös näistä junnumaajoukkueistakin tiedä vasta 10 vuoden päästä, että oliko sitten oikeasti huono vai hyvä ikäluokka kyseessä.

Niin varmasti, mutta jos tarkoitus on funtsia juniorivalmennuksen vaikutusta ja laatua, niin on varmaankin mielekkäämpää vertailla pelaajia vielä juniori-ikäisinä. En väitä, että käyttämäni mittari olisi ihan hirveän hyvä, mutta on se minusta parempi, kuin heitellä niitä kaikkein lahjakkaampien pelaajien nimiä sieltä täältä. NHL-draft on hyvä paikka rakentaa se mittari, koska siellä yritetään pistää pelaajat jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen yksilön sen hetkisten ominaisuuksien perusteella. Ei niinkään sen perusteella, onko jokin joukkue, jota pelaaja on edustanut, menestynyt.

Suomessahan pelaaja voi toki junioripolun jälkeen kehittyä vielä Liigassakin, jos yltää sinne asti. Ei siitä ole kyse.

Pakeissahan ei ole sitten mitään järkeä, se on moneen otteeseen jo käsitelty.

Lahjakkuuden jakautumista ei voi Ruotsissakaan ohjata tasaisesti joka puolelle, vaikka kokonaisia massoja voikin valmentaa huipulle.

Kuitenkin väittäisin että lahjakkaat jääkiekkolijat seuloutuvat Ruotsista paljon suuremmansta massasta ihmisiä lajin pariin, mitä Suomessa. Joten en usko että Suomella on ikinä tasavertaiset lähtökohdat Ruotsiin, edes jääkiekossa.

Onko tämä massa kasvanut huomattavasti vuoden 2005 jälkeen? Tuohon asti Suomen ja Ruotsin välillä ei ole ollut yhtä rajua eroa kuin nykyisin (jos viitsit vilkaista liitettä, joka löytyy edellisistä viesteistäni). Muutenkaan teoriasi ei kuulosta uskottavalta, kun ajatellaan, että esimerkiksi moni menestyksekäs jalkapallomaa on väestöpohjaltaan varsin pieni.

 

[Artturenos]

Onko tämä massa kasvanut huomattavasti vuoden 2005 jälkeen? Tuohon asti Suomen ja Ruotsin välillä ei ole ollut yhtä rajua eroa kuin nykyisin (jos viitsit vilkaista liitettä, joka löytyy edellisistä viesteistäni). Muutenkaan teoriasi ei kuulosta uskottavalta, kun ajatellaan, että esimerkiksi moni menestyksekäs jalkapallomaa on väestöpohjaltaan varsin pieni.

Sitä en todellakaan kiistä, ettei Ruotsissa olisi tehty paljon asioita hyvin ja okein 2000-luvulla. Ehdottomasti on ja sieltä suokin ottaa mallia monessa asiassa. Kuitenkin pointtini on, että vaikka lajina jääkiekko on Suomessa harrastaja määrässä Ruotsin kanssa lähes tasoissa, ei Suomen ole mahdollista kilpailla oikeastaan mitenkään Ruotsin kanssa samalta viivalta.

Asia joka myös antaa Ruotsille huomattavan edun Suomeen nähden on taloudellisesti suurempi markkina. Suomi ei siis voi kilpailla rahassa, ja näin vaikka kaikki asiat tehtäisiin Suomessa niin identtisesti kuin vain voidaan Ruotsin kanssa tulos olisi heikompi rahan takia.

 

[eagle]

Kuitenkin väittäisin että lahjakkaat jääkiekkolijat seuloutuvat Ruotsista paljon suuremmansta massasta ihmisiä lajin pariin, mitä Suomessa. Joten en usko että Suomella on ikinä tasavertaiset lähtökohdat Ruotsiin, edes jääkiekossa.

Niin tosin Ruotsissa taas suurin osa nuorista pojista tahtoo jalkapalloilijaksi ja sitten vasta tulee muut lajit, esim. jääkiekko. Suomessa taas jos otetaan poikia jotka harrastavat esim. molempaa lajia, niin pelkästään kotoa jo tulee paljon suurempi "paine" valita jääkiekko. Suomessa kun se on paljon todennäköisempi tapa tehdä urheilusta ammatti ja esikuviakin on NHL:ssä jne.

Eli vaikka Ruotsissa on enemmän niitä urheilullisia poikia, niin siellä kuitenkin lätkä on selvästi kakkoslaji tai usein ei sitäkään verrattuna fudikseen.

Samoin taloudellisissa asioissa Suomessa jääkiekko on firmoille se selvä ykköslaji, kun taas Ruotsissa se on jalkapallo. Yleisöä käy paljon enemmän jalkapallossa, jne. Suomessa taas jääkiekossa.

Oikeastaan siis verrattuna resursseihin ja pelaajamassaan Suomi on hyvinkin lähelllä Ruotsia, osassa asioita jopa edellä. Sama pätee oikeastaan kaikkiin muihinkin jääkiekkomaihin pl. Kanada. USA:n vaikea verrata, kun toisaalta valtava maa, isot resurssit, mutta jääkiekko niin marginaalilaji(jolle silti löytyy ihan kivasti rahaa ja resursseja).

 

[Karhunvartija]

Eli vaikka Ruotsissa on enemmän niitä urheilullisia poikia, niin siellä kuitenkin lätkä on selvästi kakkoslaji tai usein ei sitäkään verrattuna fudikseen.

Noh noh, ei se ero nyt ihan noin suuri ole. Ero jalkapallon hyväksi tulee lähinnä siitä, että suurissa kaupungeissa Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä jalkapallo on niin iso juttu. Ainakin Pohjois-Ruotsissa jääkiekko on usein ykköslaji.

 

[Makis]

Niin no. Ruotsissa on melkein 200,000 rekisteröitynyttä miesfutaria plus melkein kaksi ja puolisataatuhatta junioria. Lätkässä rekisteröityneitä pelaajia on vajaa 60,000. Kyllä tuossa minusta melko iso ero on. Suomessahan on enemmän rekisteröityneitä lätkänpelaajia (yli 70,000).

 

[Artturenos]

Niin tosin Ruotsissa taas suurin osa nuorista pojista tahtoo jalkapalloilijaksi ja sitten vasta tulee muut lajit, esim. jääkiekko. Suomessa taas jos otetaan poikia jotka harrastavat esim. molempaa lajia, niin pelkästään kotoa jo tulee paljon suurempi "paine" valita jääkiekko. Suomessa kun se on paljon todennäköisempi tapa tehdä urheilusta ammatti ja esikuviakin on NHL:ssä jne.

Eli vaikka Ruotsissa on enemmän niitä urheilullisia poikia, niin siellä kuitenkin lätkä on selvästi kakkoslaji tai usein ei sitäkään verrattuna fudikseen.

Samoin taloudellisissa asioissa Suomessa jääkiekko on firmoille se selvä ykköslaji, kun taas Ruotsissa se on jalkapallo. Yleisöä käy paljon enemmän jalkapallossa, jne. Suomessa taas jääkiekossa.

Oikeastaan siis verrattuna resursseihin ja pelaajamassaan Suomi on hyvinkin lähelllä Ruotsia, osassa asioita jopa edellä. Sama pätee oikeastaan kaikkiin muihinkin jääkiekkomaihin pl. Kanada. USA:n vaikea verrata, kun toisaalta valtava maa, isot resurssit, mutta jääkiekko niin marginaalilaji(jolle silti löytyy ihan kivasti rahaa ja resursseja).

Nappulana urheilulliset pojat monesti kokeilevat yleensä monia urheilulajeja, joista sitten valitaan lopulta se johon riittää lahjoja. Totta on että Ruotsissa juuri jalkapallo vie paljon jääkiekkoilijoita pois, mutta ne jotka todella ovat lahjakkaita jääkiekossa monesti ajautuvat lajin pariin. Pointti on että suuremmasta massasta ihmisiä kouliutuu enemmän lahjakkaita yksilöitä lajiin, vaikka itse lajin parissa olisi vähemmän pelaajia.

Vaikka fudis onkin Ruotsissa ykköslaji, ei se suoraan kilpaile taloudellisella puolella jääkiekon kanssa kesälajina. Jääkiekko varmasti kuitenkin on talvella se ykkösjuttu Ruotsissa, ja kun tuskin asia menee niin, että se kuka katsoo fudista ei sitten sen takia katso lätkää ollenkaan. Näin syntyy se tosiasia, että käytännössä Ruotsissa lätkä on se ykkösjuttu talvella mitä ihmisille myydään, ja se määrä ihmisiä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Se myös näkyy sitten esimerkiksi rahana mikä liikkuu SHL:ssä, jossa maksetaan paljon kovempia palkkoja kun esimerkiksi Liigassa. Kyllä sitä rahaa vaan on Ruotsissa paljon enemmän käyttää.

 

[eagle]

Noh noh, ei se ero nyt ihan noin suuri ole. Ero jalkapallon hyväksi tulee lähinnä siitä, että suurissa kaupungeissa Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä jalkapallo on niin iso juttu. Ainakin Pohjois-Ruotsissa jääkiekko on usein ykköslaji.

Kyllä jääkiekko varmasti on jossain kaupungeissa ykköslaji, mutta se ei muuta suurta kuvaa. Samoin jääpallokin jossain varmaan sitä on(Haaparantaa veikkaisin ainakin). Samoinhan tuo menee Venäjällä. Kuitenkin kun puhutaan pelaajamassasta niin se on paljon suurempi jalkapallossa, koska juuri käytännössä melkeinpä kaikissa suurkaupungeissa(melkein kaikki sijaitsevat E-Ruotsissa) jalkapallo on ykköslaji.

Nappulana urheilulliset pojat monesti kokeilevat yleensä monia urheilulajeja, joista sitten valitaan lopulta se johon riittää lahjoja. Totta on että Ruotsissa juuri jalkapallo vie paljon jääkiekkoilijoita pois, mutta ne jotka todella ovat lahjakkaita jääkiekossa monesti ajautuvat lajin pariin. Pointti on että suuremmasta massasta ihmisiä kouliutuu enemmän lahjakkaita yksilöitä lajiin, vaikka itse lajin parissa olisi vähemmän pelaajia.

Useimmiten kuitenkin puhutaan urheilullisesti lahjakkaista kavereista. Hyvin asian näkee siitä, kun miettii miten käytännössä melkein kaikki Suomen huippu palloilijat ovat harrastaneet nuoruudessaan myös muita lajeja ja olleet niissä hyviä. Esim. Teemu Selänne tai Jari Litmanen. En usko että kumpikaan juuri sen lahjakkaampi oli lajeissaan, vaan ennemmin takana oli muut tekijät.

Tätä kautta sitten Suomessa juuri kun ne muut tekijät vaikuttavat enemmän, niin laji valitaan enemmän niiden kautta kuin että "olisi enemmän lahjoja jääkiekkoon kuin jalkapalloon".

Itsekkin valmennan tällä hetkellä juuri paria hyvää esimerkkiä. Ovat molemmissa(jääkiekko&jalkapallo) ihan yhtälailla ikäluokan kärkeä. Ei siis voi sanoa että kumpaankaan sen enemmän lahjoja olisi. Ennemmin huomaa vain sen merkityksen että kumpi kiinnostaa välillä enemmän ja kumpaa sitten omalla ajalla tekee enemmän.

 

[Artturenos]

@eagle uskon että totuus löytyy jostain meidän molempien välistä. Sinulla on hyvät pointit, jotka ovat totta. Mutta on sillä suuremmalla markkinalla, sekä isommalla väestöpohjalla tietty kilpailulllinen etu, niin kuin olen asiaa yrittänyt selittää.

 

[adolf]

Katsoin tästä Vili Saarijärvestä joitain pätkiä. Kovasti tulee kaverin YV-pelaamisesta mieleen Petteri Nummelin. Pienikokoinen jätkä, mutta samalla tavalla kuin Petukin leijonissa usein pelasi yksin tuota viivaa ja toimii sieltä kapelimestarina.

Miten näkeekö paremmin pojasta tietävät, että meneekö arvio ihan metsään että potentiaalia olisi kehittyä samankaltaiseksi offensiiviseksi puolustajaksi?

 

[blue line]

Tuossa alkukeväästä vähän näitä draft-asioita itsekseni pohdiskelin ja silloin tuli myös hiukan tutkittua, että mistä organisaatioista Suomessa ja Ruotsissa näitä TOP-120 varauksia on varattu vuosilta 2000-2014. Tässä on taulukko niistä organisaatioista, jotka ylsivät vähintään neljän varauksen tuottamiseen.

2000-14
Frölunda 24
Djurgården 17
Brynäs 15
Jokerit 15
Leksand 11
Modo 10
Ilves 10
Skellefteå 9
HIFK 9
Linköping 7
Blues 7
HV71 7
Södertälje 7
Färjestad 7
Luleå 6
TPS 6
Malmö 6
Västerås 6
Kärpät 5
AIK 4
Tappara 4

Tämä tilasto ei tietenkään kerro siitä, mistä varatut pelaajat ovat alun perin lähtöisin, mutta ainakin voidaan sanoa, että ainakin Frölundassa on tehty erityisen hyvää työtä. Tilastojen valossa voidaan myös sanoa, että kärkivuorot varataan pääasiallisesti niitä tuottamaan erikoistuneista organisaatioista, mikä minusta indikoi siitä, että ilman todella ammattimaista valmennusta jääkiekkojunnut eivät putkahtele kärkivarauksiksi pelkän työn ja lahjakkuuden voimalla. Ne romanttisen nostalgiset ajat, kun pelaajat neppailivat aamusta iltaan ulkojäillä ilman osaavaa ammattimaista ohjausta huippupelaajiksi ovat kerta kaikkiaan ohi.

Muutamia kysymyksiä tulee myös mieleen näitä tilastoja tuijottaessa. Esim. miksi köyhä Ilves on tuottanut tuplasti Tapparaa enemmän lupauksia tällä mittarilla mitattuna? Missä ovat raumalaiset huippujunnut, vaikka rahaa pitäisi taustalta löytyä? Miksi Kärpiltä löytyy vain 5 TOP-120 varausta, vaikka omistaa lähes puolen Suomen pelaajat ja pitkäkestoisimmat luonnonjäät? Kyllä tässä aika paljon muitakin kysymyksiä nousee mieleen etenkin sen suhteen, onko kaikissa liigaorganisaatioissa oikeasti edes tahtoa kehittää pelaajia aivan terävimpään kärkeen asti?

Laitan liitteisiin myös yksityiskohtaisimmat taulukot varausten jakautumisesta organisaatioittain (edustus + junnut) molemmissa maissa. Pahoittelen mahdollisia virheitä.

 

[Karhunvartija]

Miksi Kärpiltä löytyy vain 5 TOP-120 varausta, vaikka omistaa lähes puolen Suomen pelaajat ja pitkäkestoisimmat luonnonjäät?

Kärpistä jää tuon top-120 rajauksen ulkopuolelle ainakin esim. Pekka Rinne, Lasse Kukkonen, Jussi Jokinen, Juhamatti Aaltonen ja varmasti muitakin. Toisaalta esim. veljeksiä Granlund ei varattu Kärpistä. Lisäksi tänä kesänä varattiin 2 pelaajaa Kärpistä ensimmäisen 120:n pelaajan joukosta.

edit. Mielenkiintoinen listaus kuitenkin, kiitos!

 

[Artturenos]

Erittäin mielenkiintoista tilastoa @blue line . Jokereita kun aina morkataan, joka puolella ahneena raha seurana, mutta kyllä tuo Jokerit vaan pitää Suomalaisen juniorityön ykkös viittaa yllään.

Jokerit ei ehkä ole junnuille ollut se helpoin tie nousta edustukseen, mutta jotain siellä oikein tehdään, että on kasvatettu noin merkittävä määrä Suomen lupauksista. Ehkä jopa Jokereiden kova kilpailu edustukseen on ollut merkittävä tekijä pelaajien kehitykseen.

 

[Schadowan]

Joni Ikonen (99) lähti Frölundaan ensi kaudeksi..coincidence?!?!?! No, isäpappa taisi siellä pelata, joten kai tuossa on sekin yhteys. Hyvä lista, tack blue line!

 

[vanukas]

Mielenkiintoista informaatiota blue lineltä. Tuohon jakaumaan on varmasti monta syytä, mutta luulisin suurimman syyn olevan se, että kunnianhimoisimmat junnut menevät organisaatioihin missä ennenkin on menestystä tullut (jos siis valinnanvaraa on, periferiassa ei aina ole). Se toki suosii juuri niitä ennenkin pärjänneitä. Vähän samalla tavalla kuin samoista lukioista tulee aina parhaiten yo-kirjoittavat - lähtöaines on laadukkaampaa. Yksi mielenkiintoinen kysymys voisi olla, että onko varaukset suht tasaisella taajuudella vai onko tullut huippuikäluokkia ja sitten välissä taantumisia.

 

[blue line]

Kiitos kiitoksista. Hauskaa, että näistä asioista ollaan kiinnostuneita.

Mielenkiintoista informaatiota blue lineltä. Tuohon jakaumaan on varmasti monta syytä, mutta luulisin suurimman syyn olevan se, että kunnianhimoisimmat junnut menevät organisaatioihin missä ennenkin on menestystä tullut (jos siis valinnanvaraa on, periferiassa ei aina ole). Se toki suosii juuri niitä ennenkin pärjänneitä. Vähän samalla tavalla kuin samoista lukioista tulee aina parhaiten yo-kirjoittavat - lähtöaines on laadukkaampaa. Yksi mielenkiintoinen kysymys voisi olla, että onko varaukset suht tasaisella taajuudella vai onko tullut huippuikäluokkia ja sitten välissä taantumisia.

On kyllä ilman muuta selvää, että jo esimerkiksi 15-vuotiaat lupaavat junnupelaajat (ja heidän vanhempansa ja mahdollinen agenttinsa) miettivät paljon sitä, missä voivat kehittyä parhaiten. Näin ollen hakeutumista hyvämaineisiin organisaatioihin syntyy. On kuitenkin myös selvää, ettei yksi organisaatio voi kaikkia lahjakkaimpia pelaajia joukkueeseensa haalia, koska pelipaikkoja ja jaettavaa peliaikaa on rajoitetusti. Hakeutumista hyviin organisaatioihin kuitenkin tapahtuu ja itse olen hiukan huolissani sen suhteen, että Suomesta pelaajavirta Yhdysvaltoihin on kasvamassa. Tämä voi olla hyväksi sinne lähteville, mutta minkälainen kasvuympäristö ja valmennusryhmät jää niille, jotka jäävät Suomeen, kun on entistä vähemmän niitä pelitovereita, joilta voisi oppia uusia asioita ja kilpailua on vähemmän?

Tässä vielä taulukoina ikäluokittain tuo edellä esitetty informaatio.

 

[Larhii]

Joni Ikonen (99) lähti Frölundaan ensi kaudeksi..coincidence?!?!?! No, isäpappa taisi siellä pelata, joten kai tuossa on sekin yhteys. Hyvä lista, tack blue line!

Samaan joukkueeseen matkaa alla olevan kokoonpanon mukaan myös HIFK:sta Kristian Vesalainen
Leijonat.fi - Pikkuleijonat tällä joukkueella Ivan Hlinka Memorial Cupiin - Katso pelaajalista!