Kun tilaa ja aikaa on vähemmän, niin ne perusarvot, joita meillä on eurooppalaisessa kaukalossa, muuttuvat jonkin verran, Rautakorpi toteaa.
Hän huomauttaa kuitenkin puhuvansa kärjistyksin. Se auttaa ymmärtämään eroja, vaikka käytännössä asiat eivät ole aivan yhtä mustavalkoisia.
Kapean kaukalon lainalaisuuksien takia esimerkiksi hyökkäyksiin lähdöissä erot ovat huomattavat.
- Eurooppalaisessa kaukalossa voidaan enemmän tehdä tilaa omalla alueella, jolloin voimme koota joukot siellä kasaan.
Rautakorpi puhuu viisikon kiekkokontrollista ja viivelähdöstä, jossa peliväline liikkuu myös sivusuunnassa, tyypillisesti pakki-pakki syöttönä ennen avausta keskelle. Tästä asetelmasta voi parhaiten käynnistää tavoitellun rintamahyökkäyksen.
- Kapeassa kaukalossa joudumme paljon nopeammin voittamaan tilaa eteenpäin, jotta saisimme hyökkäysalueelle viisikon kasaan.
Hetkinen. Taas kootaan joukot kasaan, mutta kentän toisessa päässä.
- Paljon näkee NHL:ssä, että pelataan yhdellä syötöllä keskialueelle ja sieltä ohjataan syvälle tai viedään alueelle ja odotetaan muu viisikko mukaan sinne. Euroopassa se sama tehdään omalla alueella.
Kapeassa kaukalossa viisikko ei yksinkertaisesti pysty etenemään rintamana niin helposti, koska lyhyille syötöille ei ole tilaa. Lyhytsyöttöpeli nostaisi vaatimuksen pelaajien taitotasoa kohtaan epärealistisen korkealle.
- Jos joudut hyökkäämään omalta alueelta viittä vastaan, niin se ei ole hyvä pelitilanne. Leveässä kaukalossa se taas ei välttämättä ole huono asia, Rautakorpi vertaa.
- Jopa lajin sisällä jotkut näkevät pohjoisamerikkalaisen kapean kaukalon pelin epärakenteellisena. Sitä se ei ole missään nimessä. Se on erittäin rakenteellista peliä, mutta siihen liittyy tämä ero, hän painottaa.
Päätykiekoissa ajoitusten täytyy toimia, jotta ne eivät ole pelkästään karvauskiekkoja ja saadaan syntymään kulmapelejä.
- Pitkä peli päätyyn, niin tarvitset pelaajia, jotka pysyvät kiekossa ja ostavat aikaa siellä.
- Kaiken pelaamisen tarkoituksena on etäisyyksien säilyttäminen viisikoiden sisällä, Rautakorpi muistuttaa.
Meidän peliä
Pelitavallinen ero Meidän pelinä tunnettuun suomalaiseen menestysreseptiin kuulostaa niin isolta, että tuntuu kuin puhuttaisiin jo kokonaan eri asiasta. Näin ei kuitenkaan ole.
- Meidän pelistä on ajateltu, että se on jotakin viivelähtöpelaamista. Se on vain yksi pieni osa sitä, Rautakorpi alleviivaa.
- Se ei ole mikään taktiikka tai pelikirja millään lailla vaan kysymys on siitä, että ymmärretään pelin jatkumon merkitys ja tiedetään, missä kohtaa ollaan menossa. Se on myös valmennusosaamisen kehittämiseen liittyvä terminologinen prioriteettijärjestys.
Hyökkäystilanteissa Meidän pelin tavoitteiden järjestys on seuraava: 1) Maalinteko, 2) Tilan voittaminen (pelinopeus eteenpäin), 3) Tilan tekeminen (kiekkokontrolli), 4) Puolustusvalmius.
Puolustustilanteissa vastaavasti: 1) Maalinteon estäminen, 2) Riisto omalle joukkueelle (paine), 3) Tilan voittamisen estäminen (trap), 4) Hyökkäysvalmius.
- Kaikki nämä neljä rytmiä kuuluvat meidän peliin, eikä tila muuta sitä rakennetta, Rautakorpi toteaa.
- Kapeassa kaukalossa et vain voi hyökkäyspelillisesti omalla alueella rauhoittaa painetta droppipeleillä omiin päin, vaan joudutaan suurin piirtein aina voittamaan se paine ylöspäin.
Tilan tekemisen mahdollisuus myös leveyssuunnassa vähenee.
- Ei voi pelata niin paljon hitaan rytmin peliä lähellä omaa maalia, mutta sen voi toteuttaa lähellä vastustajan maalia. Siellä pysytään kiekossa.
Erikoistilanteet
Paineen alta lähtöjen ja hyökkäysalueen hyökkäyspelin lisäksi kapeampi kaukalo vaikuttaa moniin muihinkin asioihin.
- Erikoistilannepelaaminen voi olla kaikkein suurin, jos puhutaan tuloksenteon suhteen, Rautakorpi uskoo.
Kapea kaukalo on eurooppalaista pitempi ja maali on lähempänä päätyä, joten hyökkäysalueella on syvyyssuunnassa enemmän tilaa.
- Se pakottaa alivoimaneliön pelaamaan lähempänä omaa maalia. Hyökkäysviisikolle se taas aiheuttaa sen, että ylivoima pitää pystyä muodostamaan maalin eteen.
- Hyvät ampujat ovat merkittävässä roolissa, Rautakorpi linjaa muistuttaen kuitenkin, ettei pidemmän etäisyyden takia siniviivalta kannata juurikaan ampua.
Hän piirtää fläppitauluunsa laukojat hieman B-pisteen kaaren ulkopuolelle, juuri siihen Patrik Laineen lempipaikalle. Viime talvena Laine tykitti itsensä kisojen maalikuninkaaksi. Hän voisi ikänsä puolesta olla edelleen mukana, mutta on NHL-pelaajana poissa laskuista.
