Korjataan, peli nenää. On tuolla leirillä paskempia vanhempia pelaajia. Nuorissa on tulevaisuus.
Leirin ulkopuolelta on kuitenkin tulossa vielä reilusti ehdokkaita. Siitä samaa mieltä, että nuorissa on tulevaisuus, mutta tänä vuonna nuorista laitahyökkääjistä Puljujärven edelle menevät ainakin Aho, Laine, Lehkonen ja Rantanen. Lisäksi mukaan otetaan varmasti myös kokeneempia laitahyökkääjiä, joten ei Puljujärvellä liene oikein mahdollisuuksia vielä tänä keväänä. Näissä kisoissakin on ollut hyvä, mutta ei ole esittänyt sellaista dominointia kuin olisi voinut odottaa. Peli on vähän yliyrittämistä, josta on seurannut monta vaarallista kiekonmenetystä. Ei ole kokonaisvaltaisesti vielä riittävä miesten MM-kisoihin, eikä paikkaamassa ole edes mitään erikoisominaisuutta, kuten Laineella (joka on kokonaisvaltaisestikin Puljujärven edellä).
Pakko antaa kehuja etenkin Luukkoselle, Vaakanaiselle, Niemeläiselle, Jokiharjulle, Räsäselle ja nelosketjulle, jotka pelasivat erinomaisen ottelun Yhdysvaltoja vastaan. Luukkonen oli maalillan varma, eikä hän maaleille mahtanut juuri mitään. Vaakanaiselle ja Niemeläiselle sattui pari virhettä, mutta olivat kokonaisvaltaisesti kaikista kypsimpiä Suomen pakeista. Vaakanaisen kohdalla pitää nostaa esille vielä se hieno heittäytyminen pää edellä, jonka ansiosta hän katkoi poikittaissyötön. Jokiharju oli eilen varmaan joukkueen paras puolustaja, erinomainen ottelu. Räsänen pelasi hyökkäyssuuntaan vähän heikohkon pelin, kunnes ottelun lopulla otti ratkaisijan roolin itselleen. Nelosketjulta hieno peli, kun saatiin taas tuo Jääskä-Koppanen-Moilanen kolmikko yhteen.
Jonkun verran on myös pelaajia, joilla on varaa parantaa eilisestä. Ensimmäiseksi tulee mieleen Puljujärvi, Kuokkanen, Somppi, Mäkinen ja Tolvanen. Puljujärvestä näkee, että ominaisuudet riittäisivät dominoimaan kentällä, mutta ei tunnu saavan itsestään ihan kaikkea irti. Kuokkanen ja Somppi ovat olleet pari viimeisintä peliä vähän ulapalla, eivätkä he ole saaneet hyökkäyspäässä juuri mitään aikaan. Mäkisen vahvuudet ovat pääosin puolustuspäässä, mutta vähän pettymykseksi hän ei ole saanut oikein mitään aikaan hyökkäyspäässä. Tolvanen pelasi hyvän puolivälierän jälkeen huonon välierän. Ensimmäisessä maalissa ajoi itsensä hölmösti ulos tilanteesta, mikä mahdollisti USA:lle ylivoimahyökkäyksen.
Ruotsin joukkueesta kiinnostava pelaaja on tietenkin Alexander Nylander, mutta nostan esille vähän tuntemattoman kaverin: Timothy Liljegrenin. Liljegreniltä näin tällä kaudella muutaman SHL-ottelun, ja yhdessä hän oli kentän paras puolustaja. Erittäin kypsää pelaamista nuorelta puolustajalta, varsinkin kun huomioidaan hänen olevan vasta -99 syntynyt. Liljegren tuleekin olemaan kesän 2017 kärkivarauksia, mahdollisesti voi jopa haastaa Nolan Patrickin kamppailussa ykkösvarauksesta. Liljegren on erinomaisen sulava luistelija, jonka kiekollinen peli on silmiä hivelevää. Liljegreniä on kuvailtu jopa Ruotsin parhaaksi puolustajalupaukseksi vuosiin. Se on aika kova meriitti, sillä Ruotsilta on tullut lähivuosina erittäin lupaavia puolustajia Victor Hedman etunenässä. Kisoissa Liljegren on viiteen otteluun tehnyt tehot 1+5.
Ruotsin kärkiäijät ovat pitkälti loppuvuodesta (tai vuonna 99) syntyneitä, joten he ovat vasta kesän 2017 draftin pelaajia. Liljegrenin ja Nylanderin lisäksi esiin voisi nostaa ainakin Lias Anderssonin. Ruotsilla on kasassa jälleen kova joukkue, vaikkakin on heillä parempiakin ikäluokkia ollut. Lähtökohdat otteluun lähdettäessä ovat tasaiset, Suomi saattaa ehkä olla jopa pienoinen ennakkosuosikki. Toivottavasti ottelu on yhtä viihdyttävää peliä, kun USA-välierä oli.