Mitä hyötyjä niillä saavutettaisiin? Uskaltaisin väittää ettei mitään.
- Helpottaa vuorotyöläisen elämää kummasti. Edellisessä työpaikassa muun muassa 12-20 oli yksi kiertoon mahtuva vuoro, työmatka tietysti tunti suuntaan. Tuolloin käytännössä perjantaina piti oluet hakea hiukan vajaan kahden tunnin sisällä aamulla, illalla kun ei ehtinyt ja himasta piti viimeistään lähteä klo 11. Samoin yövuoroa tekeville vapaampi aukioloaika olisi selvästi parempi, ei välttämättä tarvitsisi tehdä kahta kauppareissua. Joku voisi nähdä tuossa jopa luonnon kannalta hyvän vaihtoehdon.
- Edelliseen viitaten, rajoitetulla myyntiajalla kannustetaan ostamaan kerralla enemmän. "Ettei lopu". Kieltolain ajoilta rajoitettu saanti johti siihen, että viinaa saadessa sitä kanssa juotiin enemmän. Nykymaailmassa tilanne menee niin, että joka aamu ei jaksa miettiä illan tarpeita ennakkoon: ostetaan tarpeet jo valmiiksi. Tällöin myös riski liikakulutuksesta kasvaa, maanantaina ostetusta lavasta kun on vielä torstaina (toivottavasti) jäljellä muutakin kuin pahvit. Olutta menee kuitenkin kaverien kanssa saunoessa, lätkää katsellessa ja niin päin pois. Näistä ei aina ole tietoinen "samana aamuna ennen normiherätystä". Tuolla työpaikalla edellä mainitun vuoron osuessa oman ryhmäni kohdille ilo olikin koetuksella. Siinä sitten samassa vuorossa työskentelevien kanssa naureskeltiin sitä, kuinka sunnuntaina "kymppikasilaiset" tyhjentävät alueen Alepat oluesta.
- Kauppojen turvallisuutta parannettaisiin. Perjantaisin ja lauantaisin lähimmässä Alepassa (itseasiassa näkyy ikkunasta) on tasaisin väliajoin tilannetta päällä ysin jälkeen, syynä juuri alkoholin rajoitettu myynti. Näiltä tilanteilta vältyttäisiin sallimalla alkoholin myynti silloin, kun kauppa on auki. Samoin asiakkaana ysin pinnassa asiointi kaupassa on melko tuskallista, yhdestä syystä kun tuohon aikaan on ruuhkaa ja ihmisillä hermot pinnassa.
- Tuo aikataulutus ohjaa ihmisiä nopeammin baariin tai vetämään suuremmat kännit. Jos juomiset loppuvat, on pakko mennä baariin pari tuntia aiemmin. Harvempi jannu kuitenkin jättää pippalot tai vastaavat kesken ja painuu kotiin vain juomien loppuessa. Tämä on riski siinä mielessä, että ravintolassa on kuitenkin helpompi päihtyä kuin tulla sisään päihtyneenä. Poke on yleensä baarimikkoa tiukempi. Tällöin myös häiriökäyttäytyjät on vaikeampi havaita etukäteen. Jos juomien loppuminen halutaan välttää, ostetaan yleensä "satsi+X", X:n ollessa vähintään +1. Tuo X olisi mahdollista jättää pois, jos täydennystä olisi mahdollista hakea luontevasti ilman jatkuvaa tarvetta katsoa kelloa.
- Parantamalla oluen saatavuutta ihmisten kulutustottumuksia ohjataan enemmän mietoihin juomiin. Mietoa alkoholia on helpompi käsitellä, toisin sanoen räkäkännejä on vaikeampi vetää "vahingossakaan". Tämä taas vähentää tunnetusti muun muassa onnettomuusten riskiä.
Kuten itse käytännössä sanoit, "kännit saa aina". Tämän takia ajattelun tulisikin lähteä siitä, että alkoholin myynnillä pyrittäisiin minimoimaan haittoja. Toki jonkun mielestä on parempi nykyinen systeemi, jossa vuorotyöläinen saattaa "joutua" ostamaan lavan yksittäiskappaleiden sijaan, ihmisiä "kannustettaisiin ottamaan kirkkaita" ja niin päin pois.
Sivuhuomiona, sallisin myös vahvemmat juomat lähikaupoissa.