Mainos

Alkoholi – yleisesti

  • 402 581
  • 2 571
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Älä ole niin varma. Veikkaisin, että suurin osa suomalaisista alkoholisteista on lapsena syönyt liköörikarkkeja ja Budapest-konvehteja. Ja ehkä nähnyt kaupassa kaljatölkin.

Joo, olet ihan oikeassa. Toisaalta, ajattele niitä ihania ihmisiä, jotka ovat viinan kiroilta säästyneet kun ei ole saanut ostettua kaljaa aamuseitsemältä. Kyllä tämä systeemi vaan toimii.

Tuli muuten mieleeni, että Suomessa on myös sellainen vekkuli systeemi, että alkoholin käyttöä osaamatonta henkilöä ei saa potkia pihalle duunista. Ensin pitää ohjata hoitoon. Eipä tule toista maata mieleen, missä tällainen systeemi on voimassa. Näin ainakin vielä n. vuosikymmen sitten asiat oli. Ainakin Britanniassa ja Saksassa puolestaan voi huoletta juoda työaikana lounaalla tuopin tai viinilasin, mutta auta armias jos kännissä tai krapulassa erehdyt töihin. Potkut tulee kovinkin helposit. Suomessa taasen työnantaja joutuu ensin ohjaamaan hoitoon. Mikäs järki tässä on?
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Välillä tätä ketjua lukiessa tulee mieleen että millaisiahan omakohtaisia kokemuksia ihmisillä oikein on. Varsinkin noilla kaikilla alkoholia niin kovasti vastustavilla.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Perhanan huonoja mainoksia ovat, jos eivät mitenkään lisää mainostetun tuotteen kysyntää. Appelsinin kirjoitus oli tällä kertaa ihan ok, mutta pitihän sinnekin tunkea loppuun tätä iänikuista mantraa siitä, kuinka virkakoneisto luulee ratkaisevansa alkoholiongelman yksittäisellä mainoskiellolla. Jotenkin alkaa käydä väsyneeksi koko debatti alkoholin ympärillä.
 
Appelsinin kirjoitus oli tällä kertaa ihan ok, mutta pitihän sinnekin tunkea loppuun tätä iänikuista mantraa siitä, kuinka virkakoneisto luulee ratkaisevansa alkoholiongelman yksittäisellä mainoskiellolla. Jotenkin alkaa käydä väsyneeksi koko debatti alkoholin ympärillä.
Mikä debatti? En minä ole huomannut mitään debattia, joka määritelmällisesti vaatii interaktion. Tässä "debatissa", jossa tutkijat esittävät oman näkemyksensä jonka loppukaneettina on tiukennuksia alkoholilainsäädäntöön, jonka perään alkoholilainsäädännön tiukennuksia vastustavat (alkoholiteollisuudesta Ulla Appelsiniin ja moniin tämän ketjun kirjoittajiin) esittävät omat näkemyksensä, jotka eivät millään lailla vastaa tähän tutkijoiden näkemykseen, ei ole interaktiota.

Montako kertaa se täytyy toistaa, ettei mainokset kieltämällä tai muilla tehdyillä tai esitetyillä toimenpiteillä yritetäkään parantaa alkoholisteja? Ilmeisesti aivan sama kuinka monta kertaa toistaa, perille se ei kuitenkaan näytä menevän.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tuli muuten mieleeni, että Suomessa on myös sellainen vekkuli systeemi, että alkoholin käyttöä osaamatonta henkilöä ei saa potkia pihalle duunista. Ensin pitää ohjata hoitoon. Eipä tule toista maata mieleen, missä tällainen systeemi on voimassa. Näin ainakin vielä n. vuosikymmen sitten asiat oli. Ainakin Britanniassa ja Saksassa puolestaan voi huoletta juoda työaikana lounaalla tuopin tai viinilasin, mutta auta armias jos kännissä tai krapulassa erehdyt töihin. Potkut tulee kovinkin helposit. Suomessa taasen työnantaja joutuu ensin ohjaamaan hoitoon. Mikäs järki tässä on?
Omalla työpaikallani juon silloin tällöin, ehkä kerran kuukaudessa, yhden oluen eväiden palanpainikkeeksi. Lähes aina saan kuulla "sitä vaan työaikana viinaa juodaan "-tyylisiä kommentteja. Vakiovastaukseni on:"Minä en pelkää saavani juopon mainetta, jos kerran kuussa juon lounaalla yhden bissen". Ei ole tullut jatkoa keskustelulle eikä juopon mainetta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mikä debatti? En minä ole huomannut mitään debattia, joka määritelmällisesti vaatii interaktion. Tässä "debatissa", jossa tutkijat esittävät oman näkemyksensä jonka loppukaneettina on tiukennuksia alkoholilainsäädäntöön, jonka perään alkoholilainsäädännön tiukennuksia vastustavat (alkoholiteollisuudesta Ulla Appelsiniin ja moniin tämän ketjun kirjoittajiin) esittävät omat näkemyksensä, jotka eivät millään lailla vastaa tähän tutkijoiden näkemykseen, ei ole interaktiota.

Montako kertaa se täytyy toistaa, ettei mainokset kieltämällä tai muilla tehdyillä tai esitetyillä toimenpiteillä yritetäkään parantaa alkoholisteja? Ilmeisesti aivan sama kuinka monta kertaa toistaa, perille se ei kuitenkaan näytä menevän.
Jaa, mistä olitkaan eri mieltä kanssani? Juurihan minä totesin, että keskustelu alkoholipolitiikan ympärillä on väsynyttä, koska samat olkiukot ja anekdootit kaivetaan aina vain uudestaan esille. Uskoisin, että suurin osa kansasta pitää koko asiaa melko yhdentekevänä.

Mitä taas tulee Appelsiniin, niin totesin hänen kirjoitelmansa olevan ihan ok - sillä erotuksella, että alkoholipolitiikkaan liittyvät kannanotot olivat typeriä ja vaikuttivat päälleliimatuilta. Human interest -juttuna ihan luettava.

En sinuna myöskään uskoisi aivan ehdoitta THL:n tai minkään muun tahon tutkimuksiin - etenkään, kun vaikuttaisi siltä, että alkoholipolitiikka on Suomessa epäonnistunutta verrattuna moniin muihin maihin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Montako kertaa se täytyy toistaa, ettei mainokset kieltämällä tai muilla tehdyillä tai esitetyillä toimenpiteillä yritetäkään parantaa alkoholisteja? Ilmeisesti aivan sama kuinka monta kertaa toistaa, perille se ei kuitenkaan näytä menevän.

Ei varmasti yritetäkään parantaa. Itse olen kärjistänyt, että tuolla mukamas pyrittäisiin estämään suomalaisten alkoholisoitumista. Tai vähentämään ainakin alkoholin ongelmakäyttöä. Näihin noiden naurettavien uusien käytäntöjen vaikutus on kuitenkin täysin olematon. Minulle ei ole selvinnyt, että mikä se pointti näissä linjauksissa oikeasti on. Budapest-karkkien, kaupan siman, tiramisun tai punaviinillä maustetun silakan myynnin kieltäminen alaikäisille pitäisi pystyä perustelemaan jotenkin tieteellisesti, mutta tällaiseen ei ole pystytty. Perustelut ovat vain kehäpäätelmiä: Myynti on kielletty, koska tuote sisältää alkoholia pienen määrän, ja sen myynti on kielletty. Pitäisi pystyä osoittamaan, että miten tuollaisen olemattoman alkoholimäärän päätyminen alaikäisten haltuun on aiemmin vaikuttanut haitallisesti näiden terveyteen ja myöhempään suhtautumiseen alkoholiin. Muussa tapauksessa säädökset ja linjaukset tuntuvat turhalta hätävarjelun liioittelulta, ja tekevät koko alkoholipolitiikkamme uskottavuuden kyseenalaiseksi. Sama pätee näihin uskomattomiin mainontakieltoihin.
 

Aatos

Jäsen
Tuli muuten mieleeni, että Suomessa on myös sellainen vekkuli systeemi, että alkoholin käyttöä osaamatonta henkilöä ei saa potkia pihalle duunista. Ensin pitää ohjata hoitoon. Eipä tule toista maata mieleen, missä tällainen systeemi on voimassa. . Potkut tulee kovinkin helposit. Suomessa taasen työnantaja joutuu ensin ohjaamaan hoitoon. Mikäs järki tässä on?

Aikainen hoitoonohjaus antaa paremmat mahdollisuudet toipumiseen. Mun mielestä tämä on hyvä. Päihdeongelman esiin otto on kaikkien asianosaisten oikeus, velvollisuus ja etu. Tällä taataan myös mielivaltainen irtisanominen sanomalle että sulla on päihdeongelma.

"Työnantaja voi työsopimuslain 43 pykälän perusteella irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, jos työntekijä vaarantaa työturvallisuutta tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä. Tapauksissa, joissa pohditaan työsuhteen päättämistä päihdeongelman vuoksi, tulisi hoitoonohjausta tarjota vaihtoehtona."
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
keskustelu alkoholipolitiikan ympärillä on väsynyttä, koska samat olkiukot ja anekdootit kaivetaan aina vain uudestaan esille. Uskoisin, että suurin osa kansasta pitää koko asiaa melko yhdentekevänä.


tutkitusti alkoholipolitiikka, ja alkoholipolitiikan liberalisointi ei juuri ihmisiä kiinnosta (pualueiden ja EVAn asennetutkimusten mukaan). SoMessa on kova parranpärinä, mutta esim äänestyskäytökseen alkoholipolitiikalla ei juuri ole vaikutusta.


Olkikukkoteoriasi taas on aikaperspektiivissä kovin lyhytnäköinen

Kysymys on, onko suomalainen juomakulttuuri kireän alkoholipolitiikan seuraista vai syy?

Millainen alkoholikulttuuri on maissa, joissa on erilainen alkoholipolitiikka, ja millainen se on maissa, joissa se on Suomen kaltaista? Tai millaiset alkoholikulutustavat oli ennen kieltolakia ja sitä seurannutta kierää alkoholipolitiikkaa?


Sataa on nyt suomessa niin pitkältä ajalta, että voidaan aika suurella varmuudella todeta jotta rajoitukset ja hinnankorotukset eivät ole ratkaisseet pääongelmaa, joka on juomakulttuuri. Ainoastaan voimistaneet sitä aivan viimevuosiin asti, jolloin kaupunkilaisnuorison juomatavoissa on nähtävissä ”eurooppalaistumista”.


Juomistapaan ei ole kyetty vaikuttamaan valistuksella ja tiedon jakamisella eikä rajoituksilla ja hinnan korotuksilla (oikeastaan yhdistelmä toimii päinvastoin). Tämä on nähtävissä WWII jälkeisessä Suomessa ja Ruotsissa ja EU jäsenyyden viemät rajoituskeinot ovat tehneet tilanteesta lähinnä absurdin.



Suomalaisten alkoholikulutukseen pitäisi vaikuttaa yrittämällä muuttaa olemassa olevaa alkoholikulttuuria. Se taas muuttuu vain jos suhteemme alkoholiin muuttuu. Se, että se ei olisi aina ”hintansa väärti” tai kuuluisi juhlaan ja viihteelle, vaan olisi ihan arkipäiväinen tuote.


Tähän ei nykykeinoilla päästä. Ja niillä keinoilla, joihin tuohon on mahdollista päästä, ovat taas hankalia, koska ne lisäisivät alkusi kulutusta ja haittoja. Mutta pitemmällä tähtäimellä alkoholipolitiikan liberalisointi olisi se keino, jolla se kulttuuri voisi joskus muuttua.


Nyt koko homma koittaa puuttua kulutukseen, eli hoitaa ”sairautta” kun pitäisi koittaa hoitaa ennaltaehkäisevästi ja muuttaa sitä suhdetta alkoholiin ylipäätään.


Se alkoholikulttuuri voi muuttua vain jos alkoholi liberalisoidaan jolloin sen käyttötottumukset muuttuu. Alkoholisteja olisi edelleen, sitä se ei poista, mutta vuosikymmenen parin kuluessa se kännäysjuominen vähenisi, kuten niissä maissa se on vähempää, missä se viini virtaa vapaasti.


Eli ei argumentti ole olkikukkoilua, vaan ihan puhdasta tilastovertailua erilaista alkoholipolitiikkaa harrastavien eurooppalaisten maiden välillä vs. tapa juoda (ja sekin siis tutkittua tietoa, millaiset asenteet alkoholiin missäkin on). Briteillä kännijuomista on synnyttänyt pubien aukiolosäädökset, meillä vaikea satavuus.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Aikainen hoitoonohjaus antaa paremmat mahdollisuudet toipumiseen. Mun mielestä tämä on hyvä. Päihdeongelman esiin otto on kaikkien asianosaisten oikeus, velvollisuus ja etu. Tällä taataan myös mielivaltainen irtisanominen sanomalle että sulla on päihdeongelma.

"Työnantaja voi työsopimuslain 43 pykälän perusteella irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, jos työntekijä vaarantaa työturvallisuutta tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä. Tapauksissa, joissa pohditaan työsuhteen päättämistä päihdeongelman vuoksi, tulisi hoitoonohjausta tarjota vaihtoehtona."

Ok, tuota en tiennytkään. Onhan tuo ihan hyvä pykälä sitten. Muualla päin maailmaa ollaan kyllä huomattavasti julmempia tässä asiassa.

@kahden suunnan sentteri , minun mielestäni alkoholin aiheuttama suurin haitta on alkoholismi (plus tietenkin kännissä tehdyt typeryydet). Minun mielestäni tähän ongelmaan pitää puuttua. Suurin osa näistä alkoholin aiheuttamista terveyskuluista aiheuttaa alkoholistit. Niitä ei tällaisilla väsyneillä lakimuutoksilla saada kuriin. Näillä vaan kiusataan kansalaisia.
 
@kahden suunnan sentteri , minun mielestäni alkoholin aiheuttama suurin haitta on alkoholismi (plus tietenkin kännissä tehdyt typeryydet). Minun mielestäni tähän ongelmaan pitää puuttua. Suurin osa näistä alkoholin aiheuttamista terveyskuluista aiheuttaa alkoholistit. Niitä ei tällaisilla väsyneillä lakimuutoksilla saada kuriin. Näillä vaan kiusataan kansalaisia.
Lähdettä tälle, että suurimman osan alkoholin aiheuttamista (terveys- tai muista) kuluista aiheutuisi alkoholistien alkoholin käytöstä? Nykyinen politiikka kun lähtee siitä, että tavoite on kokonaiskulutukseen vaikuttamalla vähentää alkoholihaittoja, joista suurkuluttajat aiheuttavat vain pienen osan vaikka juovatkin puolet kaikista viinoista. (Lähde: Suomi juo : Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008)

http://www.hs.fi/kotimaa/a1416551639486
(Tutkimus: Vain pieni osa viinan suurkuluttajista on alkoholiriippuvaisia
Noin 70 prosenttia alkoholin haitoista koskee muita kuin suurkuluttajia)

Jostain inhimillisestä näkökulmasta alkoholismi varmaan onkin suurin alkoholin aiheuttama haitta. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta alkoholismiin sairastuneilla olisi mahdollisimman hyvät eväät viettää ihmisarvoista elämää jossa on muutakin sisältöä kuin se aine. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän tämä kansantaloudellinen näkökulma. Poliisia ja terveydenhuoltoa kuormittavat "tavalliset käyttäjät" jotka vetävät kännit ja vaikka ajavat pikaveneellä betoniseinään, pahoinpitelevät grillijonossa, potkivat autoista peilejä tai paikkauttavat itseään tk:ssa kaiken maailman epäonnistuneiden temppujen seurauksena.
 
Viimeksi muokattu:
Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän tämä kansantaloudellinen näkökulma. Poliisia ja terveydenhuoltoa kuormittavat "tavalliset käyttäjät" jotka vetävät kännit ja vaikka ajavat pikaveneellä betoniseinään, pahoinpitelevät grillijonossa, potkivat autoista peilejä tai paikkauttavat itseään tk:ssa kaiken maailman epäonnistuneiden temppujen seurauksena.

Minuakin kiinnostaa kansantaloudellinen näkökulma. Siksi olisi kiva nähdä laskelmia myös tuottopuolelta: alkoholivero, alv, tulovero yms. MaRa-ala tuottaa vuositasolla veroja 5,2 miljardia (2009). Suomi joisi itsensä lamasta, jos 50 pinnaa alkoholista nautittaisiin ravintoloissa.
 
Viimeksi muokattu:

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tutkimus: Vain pieni osa viinan suurkuluttajista on alkoholiriippuvaisia
Noin 70 prosenttia alkoholin haitoista koskee muita kuin suurkuluttajia)

Jostain inhimillisestä näkökulmasta alkoholismi varmaan onkin suurin alkoholin aiheuttama haitta. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta alkoholismiin sairastuneilla olisi mahdollisimman hyvät eväät viettää ihmisarvoista elämää jossa on muutakin sisältöä kuin se aine. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän tämä kansantaloudellinen näkökulma. Poliisia ja terveydenhuoltoa kuormittavat "tavalliset käyttäjät" jotka vetävät kännit ja vaikka ajavat pikaveneellä betoniseinään, pahoinpitelevät grillijonossa, potkivat autoista peilejä tai paikkauttavat itseään tk:ssa kaiken maailman epäonnistuneiden temppujen seurauksena.

Outoa, että "virallinen" alkoholitutkimus pitää kännipäissään edellä kuvatulla tavalla tötöileviä "tavallisina" käyttäjinä. Minä pitäisin tuollaista toimintaa alkoholiongelmana heti ensimmäisestä kerrasta lukien.
 
Minuakin kiinnostaa kansantaloudellinen näkökulma. Siksi olisi kiva nähdä laskelmia myös tuottopuolelta: alkoholivero, alv, tulovero yms. MaRa-ala tuottaa vuositasolla veroja 5,2 miljardia (2009). Suomi joisi itsensä lamasta, jos 50 pinnaa alkoholista nautittaisiin ravintoloissa.
Miksiköhän alkoholipolitiikan tiukennuksia kiivaasti vastustavat anniskelijat tai tuottajat eivät tällaisia teetä ja esitä? Luulisi olevan helppoa kaivaa omasta kirjanpidosta tiedot, laskea verohyödyt ja tuoda ne julki mikäli ne omaa agendaa tukevat. Koska näin ei tapahdu, herää tietenkin epäilys etteivät tue.
 
Outoa, että "virallinen" alkoholitutkimus pitää kännipäissään edellä kuvatulla tavalla tötöileviä "tavallisina" käyttäjinä.

Pitääkö alkoholitutkimus meitä tavallisina käyttäjinä, vai oliko se ihan kahden suunnan sentterin oma sanavalinta? Itse tiedostan olevani alkoholisti, ja pidän siksi pitkiä taukoja juomisesta. Ennen joulua olin 16 viikkoa juomatta, ja tammikuun puolivälistä lähtee 11 viikon tipaton jakso. Silloin kun juon, vedän usein melkoiset perseet. Tyhmyyksiäkin olen monesti tehnyt ja tarjonnut kavereille valitettavan viihdyttävää kuvamateriaalia Whatsappissa levitettäväksi. Jos kuitenkin tarkastelemme alkoholin kulutuksen määrää vuositasolla, ei minusta ole ainakaan enää vuoden 2005 jälkeen voinut käyttää nimitystä suurkuluttaja, vaikka kerta-annokset ovat isoja. Lomalla menee usein monta päivää putkeenkin tuiskeessa, mutta silti koko vuoden aikana nautittujen alkoholiannosten määrä taitaa tänäkin vuonna jäädä jonnekin neljänsadan hujakoille. Se tekee alle kymmenen annosta viikkoa kohti.
 
Viimeksi muokattu:
Outoa, että "virallinen" alkoholitutkimus pitää kännipäissään edellä kuvatulla tavalla tötöileviä "tavallisina" käyttäjinä. Minä pitäisin tuollaista toimintaa alkoholiongelmana heti ensimmäisestä kerrasta lukien.
Ongelma on ennemminkin siinä että he pitävät itseään tavallisina käyttäjinä eivätkä katso olevansa holhouksen tarpeessa, vaan naureskelevat sille ja kokevat vapauksiensa rajoittamisen loukkaavana. Yhteiskunnallisten instanssien on todella vaikeaa ennustaa etukäteen kenelle alkoholihaittoja koituu.
 

Rixa88

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Onko muillakin turnauskestävyys riippuvainen vuorokausirytmistä? Nyt kun olen lomalla, jaksan ryypätä huomattavasti pidempään kuin perusperjantaina tai lauantaina työviikon jälkeen. Kesälomallakin sammuin keskimäärin myöhemmin kuin työviikkojen väleissä. Eilen aloitin juomisen klo 16 ja menin nukkumaan vasta aamuseitsemältä tänään. Normaalisti omatekoista kotiviiniä menee illan mittaan 2-2½ pulloa jotta sammuu. Nyt meni 2½ pulloa ja lisäksi 70 cl 20-prosenttista glögiä...
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo tietenkin jos usein juo niin eihän se päähän meinaa mennä. Ja sehän se vituttaa, mutta toistaalta hillitsee sitä että joka ilta joisi, paitsi että usein se paha olo lähes pakottaa juomaan lisää. Voi hitto sitä kierrettä. Kaikki vissiin ei ymmärrä sitä. En mäkään ennen ymmärtänyt kun en peräkkäisinä päivinä juonut ja muutenkin krapulat oli vaan pelkkää päänsärkyä ja oksentelua.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Minuakin kiinnostaa kansantaloudellinen näkökulma. Siksi olisi kiva nähdä laskelmia myös tuottopuolelta: alkoholivero, alv, tulovero yms. MaRa-ala tuottaa vuositasolla veroja 5,2 miljardia (2009). Suomi joisi itsensä lamasta, jos 50 pinnaa alkoholista nautittaisiin ravintoloissa.

Sehän tuossa juuri on kun ravintoloissa juotaisiin ne alkoholit lisäntyisi myös ravintola-alan työlisyys roimasti, se vähentäisi jonoa sossun luukulla ja loppujen lopuksi työttömistä ihmisistä aika iso prosenttuaalinen määrä yleensä vielä uhkaa olla joko alkoholi tai mielenterveysongelmia tai ainakin riski tulla. Joten lisätyöpaikat tulee tarpeeseen. Vielä hyvällä tuurilla kun vapautetaan ja höllätään vähän veroja varsinkin tuolla ravintola-alalla niin se voi näkyä myös turistien määrässä kun hintataso on kohtuullisempi. Ravintolat vielä jos saa olla vapaaminen auki ja ihmiset juo sielä niin katutappelut vähentyisi kun ihmiset lähtisi omia aikojaan kotia eikä siinä 2-4 välillä. Myös todennäköisesti kotirauhan rikkomisia vähemmän kun kännääminen tapahtuu julkisilla paikoilla eikä kotona.
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Itselleni tässä syntynyt lapsiperheen isänä tapa ottaa iltaisin 1-2 ruskeaa jaffaa lasten nukkumaanmenon jälkeen.

Terveyshaittoja tästä määrästä?
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itselleni tässä syntynyt lapsiperheen isänä tapa ottaa iltaisin 1-2 ruskeaa jaffaa lasten nukkumaanmenon jälkeen.

Terveyshaittoja tästä määrästä?
Ennemmin miettisin terveyshyötyjä. Monethan vetää 6-päkin illassa, ja juopothan nyt tempasee vaikka korillisen.

Ellei toi sitten ole suuremman määrän alku...
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niin.

Näitä tutkimuksia kun vilahtelee siellä täällä niin osasta syntyy käsitys että pullo kaljaa tekee esim sydämelle hyvää mutta toinen koulukunta taitaa peloitella että pienikin määrä alkoholi on haitaksi.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Niin jotkut sanovat että kaikki on haitaksi ja toiset sanovat, että pienestä määrästä on hyötyä. Kannattaisi varmaan kysyä Tina Rosenbergiltä. Hän kun on YLEn kaikkien alojen ammattilainen. Pekka Puska ja EHYT ry. varasijoilla. Varmasti legittiä asiantuntijuutta. Uskokaa tai älkää...
 

Byvajet

Jäsen
Niin jotkut sanovat että kaikki on haitaksi ja toiset sanovat, että pienestä määrästä on hyötyä.

Varmaa on kuitenkin se, että kalja tai kaksi päivässä ei kenenkään keskikokoisen miehen terveyteen ratkaisevasti vaikuta. On muutamasta sitten hyötyä tai haittaa, niin terveyttä niillä ei kaadeta tai pelasteta.

Ongelma on se, että mitä enemmän muutaman ottajia on, sitä suuremmaksi kasvaa liikaa kuluttavien joukko. Monilla määrät alkavat nousta. Se ei ole yksi tai kaksi akateemista naista, jotka ovat ottaneet ensin sivistyneesti lasillisen tai kaksi illassa, kunnes ajan kanssa hanaviinipakkaukset ovat ruvenneet lytistymään huolestuttavaa tahtia.

Kun asiantuntijat vetävät linjojaan, yksittäiset ihmiset vannovat, että kyllä minä pystyn käyttöni hallitsemaan. Tosiasia kuitenkin on, että mitä arkisempi asia alkoholi on, sitä enemmän käyttäjien joukossa on ihmisiä, joilta homma lipeää käsistä. Näin ei ole ainoastaan Suomessa vaan kaikkialla maailmassa. Viina onkin parempi jättää väliin kokonaan tai käyttää sitä vain harvoin tietyissä tilanteissa.

Perinteinen suomalainen perjantaipullokulttuuri saattaa olla kansanterveyden näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin eurooppalaistuva alkoholinkäyttö, joka murentaa laajan kansanjoukon terveyttä vähitellen. Kulttuurinmuutos, joka on tapahtunut, näkyy vasta vuosikymmenten päästä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös