Alkoholi – yleisesti

  • 401 627
  • 2 571

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Aika hurja määrä! Äkkiseltään laskettuna 1425 kg :)

Kannattaa myös kysyä saisiko nuo pantit pois. Tuosta tulee kuitenkin 345,60€ pelkkiä tölkkipantteja. Jossain kaupoissa tuo on ollut mahdollista täyttämällä joku lappunen, jossa vannoo kautta kiven ja kannon, ettei tuo tölkkejä takaisin Viroon.

Tokihan pihimpi mies säilöö kaikki 4320 tölkkiä ja palauttaa ne SuperAlkon pihalla olevaan tölkkiautomaattiin seuraavalla reissulla...
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Joo, en viittinyt alkaa sen tarkemmin kyselemään. Joku 1000 kg kai menee vielä melko kivuttomasti tollaseen perus lavapakuun.

Keväällä haettiin 150 keissiä kaliaa + muut härpäkkeet päälle. Pitkän transporterin sivuovi alkoi nihkeilemään, eli runko meni jo mutkalle. Palautui toki entiselleen, kun lasti oli purettu.

Tärkeintä lienee lastin sijoittaminen oikein ja sitominen kunnolla kiinni liinoilla.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kannattaa katsoa, ettei auton kantavuus tule vastaan ja keksiä myös valmiit selitykset mihin käyttöön kaliat tulevat.

Jos sanoo olevansa perso kaljalle ja vetävänsä 4 laatikkoa viikossa niin eikös selitykset ole siinä? Vai onko tullilla joitain rajoja mitä yksilö ei voi vetää.

Kyllähän ammattilaiset yltää huimiin määriin kulutuksessa. Epävirallisestihan osa menee kavereille.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Osittain lihavoimani väite pitää kyllä tavallaan paikkaansa, ihmisen halu päihtyä on niin kova ettei sitä oikein rajoituksilla saada loppumaan. Se on kuitenkin ihan tieteellinen fakta, että pientä vaikutusta on mahdollista saada nostamalla hintaa ja rajoittamalla saatavuutta.

Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?

Lisäksi itse olisin erittäin yllättynyt, mikäli alkoholin hintaa nostamalla ja saatavuutta rajoittamalla ei lisättäisi merkittävästi huumeiden käyttöä ja alkoholin laitonta myyntiä.

Tämä menee mutulla, mutta menkööt. Mikäli hintaa nostetaan ja saatavuutta rajoitetaan, tämä tuntuu kaikkein eniten 14-18 vuotiaissa käyttäjissä, jotka (anteeksi vaan) vetävät kyllä kavereiden kanssa kuupan kuutamolle tavalla tai toisella. Kun hinnassa mennään yli kipurajan ja saaminenkin vaikeutuu, niin meillä on alkoholiongelman tilalla kolme kertaa pahempi huumeongelma.

Vai luuleeko joku, että kasiluokan päättäjäisiltana jäädäänkin hallituksen ponnistelujen johdosta kännäilyn sijaan kotiin lukemaan Suosikkia?
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?

Jos haluaa juoda ns.sivistyneesti, alkoholin hinnalla ei ole juuri mitään väliä. Tietenkin jos saa halvemmalla, niin tottakai sitä ostetaan.

Suomalainen suurkulutuksen raja taitaa olla 24-annosta vko tai yli 7 annosta kerralla ja tällekkään ryhmälle ole mitään merkitystä paljonko alkoholi maksaa. Tietenkin mitä halvemmalla, sitä parempi.

"SuurHapot" juo vaikka kusta tai varastaa viinansa jos maistuu, eli ei mitään merkistystä.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Jos sanoo olevansa perso kaljalle ja vetävänsä 4 laatikkoa viikossa niin eikös selitykset ole siinä? Vai onko tullilla joitain rajoja mitä yksilö ei voi vetää.

Kyllähän ammattilaiset yltää huimiin määriin kulutuksessa. Epävirallisestihan osa menee kavereille.

Kuulemma noita "ylisuuria" lasteja on pysäytelty ja pitänyt keksiä selitykset, jotta on saanut brenkut pois tullin hallusta.
 
Lisäksi itse olisin erittäin yllättynyt, mikäli alkoholin hintaa nostamalla ja saatavuutta rajoittamalla ei lisättäisi merkittävästi huumeiden käyttöä ja alkoholin laitonta myyntiä.

Sama asia on käynyt täälläkin mielessä, huumeilla ei ole ikärajaa eikä valtio voi vaikuttaa lakimuutoksilla juurikaan niiden saatavuuteen. Käsittääkseni pössyttely yleistyy koko ajan ja hamppua kasvatetaan yhä useammin yksityisasunnoissa. Voi tietenkin olla mahdollista että huumeiden yleistyminen loppuu eivätkä ne enää edes kiinnosta ketään mutta lyhyen elämänkokemuksen perusteella en tähän jaksa uskoa.

Uskon myös että alkoholin tuonti lisääntyy ja olutta alkaa löytymään nopeasti muistakin paikoista kuin kaupoista ja baareista, joku hakee satsin Virosta jota on kiva kaupitella lisätienestin toivossa öisin, juhlapyhinä ja sunnuntaisin. Tosin tämä ongelma lienee päättäjien mielestä marginaalinen ja sen voinee laskea pakollisiin pahoihin muiden ikävien asioiden kanssa.

Jos kiristykset lainsäädäntöön toteutuvat niin täytyypä alkaa harkitsemaan pientä sivubisnestä.
 

Orman Mollis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Jos sanoo olevansa perso kaljalle ja vetävänsä 4 laatikkoa viikossa niin eikös selitykset ole siinä? Vai onko tullilla joitain rajoja mitä yksilö ei voi vetää.
Omaan käyttöönsä sitä saa tuoda, eli ei tuossa varsinaisesti mitään selkeätä rajaa ole. Jos sama auto vierailee tiuhaan ja aina on täysi lasti niin Tullin pojat ja tytöt kiinnostuvat kyllä tarkemmin...

Kerran vuodessa ollaan käyty kaveriporukalla Tallinnassa pakettiautolla, aina on ollut täysi lasti ja parilla viime kerralla on pitänyt käydä jutustelemassa Tullin kanssa. Eipä siinä sen kummempia puheita tarvitse pitää. Eikä myöskään erityisemmin valehdellakkaan, omaan käyttöönhän nuo ovat menneetkin suurimmalta osin aina.

Lokakuussa olisi taas reissu edessä, nyt on jo viinit ja ulkomaiset oluet katsottuna valmiiksi, kyllähän tuossa taas pitkän pennin säästää eikä tarvitse Alkossa vierailla puoleen vuoteen.

Kuulemma noita "ylisuuria" lasteja on pysäytelty ja pitänyt keksiä selitykset, jotta on saanut brenkut pois tullin hallusta.
Tullihan ei noita juomia pois ota ellei ole jotain näyttöä varsinaisesta trokauksesta. Tai itse siinä keskustellessa kerro että ei ole vain omaan käyttöön. Onpa jollain matkaajalla ollut jopa ostoslista kojelaudalla josta on selvinnyt että Makkoselle 7xlonkeroa ja Heikkiselle 9xkarhua...

Omaan käyttöön on häilyvä käsite. Jos asut vaikkapa hieman etäämmällä ja tuot pakettiautollisen juomaa, niin milläs ilveellä juomat eivät voisi olla omaan käyttöön?

Eli ei siinä mitään satuja tarvitse keksiä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Kerran vuodessa ollaan käyty kaveriporukalla Tallinnassa pakettiautolla, aina on ollut täysi lasti ja parilla viime kerralla on pitänyt käydä jutustelemassa Tullin kanssa.

Kaveri käy aika usein hakemassa ja viimeksi tulli tuumasi sovitaanko, että et nyt kävisi vuoteen.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?
Tutkimustieto on tässä kohtaa tilastotietoa merkittävämpi politiikan ajuri, mutta kyllä tilastoistakin voi lukea, kuinka 60-luvulta 2000-luvulle alkoholipolitiikan muuttuessa liberaalimmaksi kulutus vain kasvoi, mutta viimeisin muutos oli veronkorotus jonka jälkeen kokonaiskulutus ei enää ole kasvanut tai on jopa kääntynyt laskuun. Viimeisimmässä kehysriihessä linjattiin toinen veronkorotus, ja vielä lisää korotuksia ja saatavuusrajoituksia näyttäisi STM:n tuoreimman muistion mukaan olevan tulossa, joten muutaman vuoden päästä voinemme aika helposti todeta tilastoista oliko tutkimus oikeassa eli onnistuttiinko sääntelyllä vähentämään haittoja.

Aikamatka arkeen: Alkoholinkäyttö | Historia, Suomi | Oppiminen | yle.fi
http://ec.europa.eu/health/ph_projects/1998/promotion/fp_promotion_1998_a01_27_en.pdf (s. 143 ->)
Alkoholijuomien kulutus - THL
 

julle-jr

Jäsen
Tutkimustieto on tässä kohtaa tilastotietoa merkittävämpi politiikan ajuri, mutta kyllä tilastoistakin voi lukea, kuinka 60-luvulta 2000-luvulle alkoholipolitiikan muuttuessa liberaalimmaksi kulutus vain kasvoi, mutta viimeisin muutos oli veronkorotus jonka jälkeen kokonaiskulutus ei enää ole kasvanut tai on jopa kääntynyt laskuun. Viimeisimmässä kehysriihessä linjattiin toinen veronkorotus, ja vielä lisää korotuksia ja saatavuusrajoituksia näyttäisi STM:n tuoreimman muistion mukaan olevan tulossa, joten muutaman vuoden päästä voinemme aika helposti todeta tilastoista oliko tutkimus oikeassa eli onnistuttiinko sääntelyllä vähentämään haittoja.
Eiväthän nämä muutokset toisaalta välttämättä johdu pelkästä sääntelyn lisäämisestä tai poistamisesta. Onhan suomalaisten elintaso yleisestikin kasvanut tasaisesti 60-luvulta 2000-luvulle ja näin ollen on luontevaa, että myös nautintoaineiden kulutus on kasvanut. Lisäksi esim. kaupungistumisella tai monella muulla asialla voi olla vaikutusta alkoholinkulutukseen.

Toisaalta jos nyt alkoholinkulutus ei ole enää kasvanut, voi se johtua mm siitä, että yleinen terveystietoisuus on lisääntynyt viime vuosina. Tai vaikka siitä, että nyt vihdoinkin olemme oppineet paremmin eurooppalaisia juomatapoja, eli juuri mitään sääntelyä ei itse asiassa enää siksi tarvitakaan!
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Onhan suomalaisten elintaso yleisestikin kasvanut tasaisesti 60-luvulta 2000-luvulle ja näin ollen on luontevaa, että myös nautintoaineiden kulutus on kasvanut. Lisäksi esim. kaupungistumisella tai monella muulla asialla voi olla vaikutusta alkoholinkulutukseen.
Minusta tuo vaikuttaa kyllä toisin päin. Elintason kasvaessa määrä ei kasva, vaan keskitytään laatuun. Eli nautiskellaan entisen humalahakuisuuden sijaan. Samoin kaupungistuminen ohjaa kulutusta nautiskelun suuntaan, kun on muutakin tekemistä kuin häätää perheensä kirveellä lumihankeen.
 
Eiväthän nämä muutokset toisaalta välttämättä johdu pelkästä sääntelyn lisäämisestä tai poistamisesta. Onhan suomalaisten elintaso yleisestikin kasvanut tasaisesti 60-luvulta 2000-luvulle ja näin ollen on luontevaa, että myös nautintoaineiden kulutus on kasvanut. Lisäksi esim. kaupungistumisella tai monella muulla asialla voi olla vaikutusta alkoholinkulutukseen.

Toisaalta jos nyt alkoholinkulutus ei ole enää kasvanut, voi se johtua mm siitä, että yleinen terveystietoisuus on lisääntynyt viime vuosina. Tai vaikka siitä, että nyt vihdoinkin olemme oppineet paremmin eurooppalaisia juomatapoja, eli juuri mitään sääntelyä ei itse asiassa enää siksi tarvitakaan!
Olet ihan oikeassa. En väittänytkään, että saatavuus ja hinta olisivat ainoita tai edes kovin merkittäviä kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Kerroin vain miltä Suomen tilastot näyttävät kun kysyttiin, ja jos tilastosta nyt jotain voidaan päätellä niin kyllä sekin näyttäisi alkoholipolitiikan taustalla vaikuttavaa tutkimustietoa tukevan.
 

julle-jr

Jäsen
Minusta tuo vaikuttaa kyllä toisin päin. Elintason kasvaessa määrä ei kasva, vaan keskitytään laatuun. Eli nautiskellaan entisen humalahakuisuuden sijaan.
Varmaan on kyllä näinkin joo.
Samoin kaupungistuminen ohjaa kulutusta nautiskelun suuntaan, kun on muutakin tekemistä kuin häätää perheensä kirveellä lumihankeen.
Kaupungistumisen vaikutuksella tarkoitin lähinnä sitä, että kun ihmiset ovat muuttaneet maaseudulta tutuista ympäristöistä tehdas- ja raksatöihin kaupunkiin, on irralista tunnetta ja kotiseudunkaipuuta kenties turrutettu viinan avulla.

Eilen istuttiin illalla raskaan työpäivän jälkeen tyynen kotijärven rannassa katsellen kuikkaa ja kun sitten tänään pitääkin tuijottaa kaupungin betonihökötyksiä, niin mitäpä siinä muutakaan tekee kuin yrittää hukuttaa tämän muutoksen tuoman murheen viinapulloon. Ja kun työpäivänkin on joku pönttö lyhentänyt 8-tuntiseksi, niin suurin osa päivästä on sitten sitä viinanjuontia siinä missä ennen ollaan painettu peltohommia iltaan saakka.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mitä jos laskettaisiinkin alkoholiveroa ja ravintolamyynnin alvia niin alas, että saataisiin ruotsalaiset ja norjalaiset ryntäämään tänne ostoksille ja kapakoihin ryyppäämään (lainaan eilisen Aamulehden yleisönosastossa esitettyä ajatusta). Samalla he jättäisivät rahaa maahan muutenkin.
Ja keskieurooppalaisia juomatapoja ihannoiville lisäbonuksena tehdään bordellinpidosta laillista mutta luvanvaraista toimintaa. Saadaan matkailuun ja muuhunkin liiketoimintaan kaivattu piristysruiske ja tasapainotetaan taloutta tältä osin.
 

#76

Jäsen
Mitä jos laskettaisiinkin alkoholiveroa ja ravintolamyynnin alvia niin alas, että saataisiin ruotsalaiset ja norjalaiset ryntäämään tänne ostoksille ja kapakoihin ryyppäämään (lainaan eilisen Aamulehden yleisönosastossa esitettyä ajatusta). Samalla he jättäisivät rahaa maahan muutenkin.
Ja keskieurooppalaisia juomatapoja ihannoiville lisäbonuksena tehdään bordellinpidosta laillista mutta luvanvaraista toimintaa. Saadaan matkailuun ja muuhunkin liiketoimintaan kaivattu piristysruiske ja tasapainotetaan taloutta tältä osin.
Tähän vielä pilvikahvilat mukaan, niin tulisi muuten taloudellinen piristysruiske kotimaan talouteen. Kerättäisiin pohjoismaista viinaa, pilveä ja/tai pesää kaipaavat turistit. Matkailualakin voisi kiittää.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Miksi siis tarkalleen ottaen Suomessa ei pidä saada pitää laillisia bordelleja? Keksin kyllä miksi pitäisi, mutta eiköhän sen tiedä kaikki muutenkin.

Miksi siis ei pitäisi?
 

Gwai Lo

Jäsen
Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?

Pellervon Taloustutkimuksella on ainakin vuodelta 2012 julkaisu "Alkoholin optimiverotus Suomessa".

Lainauksia tutkimuksesta:

"Valtion alkoholiverotuoton kannalta olisi puolestaan tarkoituksenmukaista verottaa niitä alkoholijuomia suhteellisesti enemmän, joiden kulutus on hintajoustamatonta. Mitä vähemmän hinta vaikuttaa alkoholijuoman kulutukseen, sitä korkeampi kyseisen alkoholijuoman alkoholiveron pitäisi olla. Hinnoilla on suhteellisesti vähemmän vaikutusta viinojen ja III-oluen kulutukseen.
(...)
Suomessa viinat ovat absoluuttialkoholin– 100 prosenttia alkoholia – hinnaltaan kaikkein halvimpia alkoholijuomia. Vuonna 2010 viinojen keskihinta absoluuttialkoholilitralta oli 64 euroa ja III-oluen 72 euroa. III-olut oli absoluuttialkoholin hinnaltaan halvin alkoholijuoma vielä 1990-luvun alussa.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen alkoholiverorakenne on kummajainen. III-olutta verotetaan Suomessa kaikkein ankarimmin. Ruotsissa oluen alkoholivero oli 18 euroa/absoluuttialkoholilitra vuonna 2011. Suomessa oluen alkoholivero oli viime vuonna 26 euroa/absoluuttialkoholilitra. Vuoden 2012 alusta se nousi 29 euroon/absoluuttialkoholilitra. Suomessa viinoja verotetaan 1,45 kertaa oluen verotukseen verrattuna, kun verotusta tarkastellaan absoluuttialkoholilitraa kohden. Ruotsissa viinojen vero suhteessa oluiden veroon on kolminkertainen. Valtaosassa EU-maista alkoholivero painottuu
selkeästi väkeviin alkoholijuomiin.
(...)
Tämän tutkimuksen mukaan on varsin ilmeistä, että miedot alkoholijuomat, erityisesti III-oluet, ovat Suomessa liian kireästi verotettuja. Väkevämpien alkoholijuomien, erityisesti mietojen viinien, alkoholiverotus on liian kevyttä.

Siis ainakin keskari ja viinat ovat erityisen hintajoustamattomia. Eli kulutus laskee/kasvaa vähemmän kuin alkuperäinen hinnanmuutos. "Kumma" ettei ministeriössä ole väläytelty edes mahdollisuutta siirtää Suomen verotusta enemmän "eurooppalaisen mallin" mukaiseksi. Tämänhän voisi olettaa suoraan siirtävän kulutusta väkevimmistä, eniten vahinkoa aiheuttavista, juomista kohti tuttua ja turvallista kolmosta.

Linkki tutkimukseen Pellervon Taloustutkimuksen sivuilla: http://www.ptt.fi/dokumentit/alko_vero_1_0405121217.pdf
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK

Tämähän se on suomalaisen alkoholinkäytön ongelma nro 2 tämän suurkuluttajaosaston jälkeen. Tavallisiset miehet tekevät alkoholia veressään typeriä ratkaisuja. Tämäkään kun ei koske suurinta osaa kansasta niin rankaistaan kaikkia varmuuden vuoksi. Eikö tälle rähinäviinaosastolle olisi tarjolla mitään kohdennettuja toimenpiteitä? Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi mukavat nousut voi päättyä tappelemiseen grillijonossa tai humalapäissään ajelemiseen perheväkivallasta puhumattakaan.


Sent from my iPhone using Tapatalk - now Free
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämähän se on suomalaisen alkoholinkäytön ongelma nro 2 tämän suurkuluttajaosaston jälkeen. Tavallisiset miehet tekevät alkoholia veressään typeriä ratkaisuja. Tämäkään kun ei koske suurinta osaa kansasta niin rankaistaan kaikkia varmuuden vuoksi. Eikö tälle rähinäviinaosastolle olisi tarjolla mitään kohdennettuja toimenpiteitä? Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi mukavat nousut voi päättyä tappelemiseen grillijonossa tai humalapäissään ajelemiseen perheväkivallasta puhumattakaan.

Ymmärrän, että on vaikea ymmärtää miksi alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin, mutta niin se vain on. Ennen ensimmäisen huikan ottamista ei voi edes tietää, keneen se vaikuttaa mitenkin.

Jos jotakuta kiinnostaa se, kuinka alkoholinkäyttö vaikuttaa lapseen, niin Peter Franzénin kirjasta tehty leffa "Tumman veden päällä" kertoo asiasta lapsen näkökulmasta katsottuna erittäin hyvin. Ei mitään sosiaalipornoa, vaan kauniisti ja lämmöllä kerrottu tarina, joka kuvaa lapsen pelkoa arvaamattoman käytöksen edessä. Erinomaiset näyttelijätkin, kannattaa katsoa!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös