Aika hurja määrä! Äkkiseltään laskettuna 1425 kg :)
Kannattaa katsoa, ettei auton kantavuus tule vastaan ja keksiä myös valmiit selitykset mihin käyttöön kaliat tulevat.
Joo, en viittinyt alkaa sen tarkemmin kyselemään. Joku 1000 kg kai menee vielä melko kivuttomasti tollaseen perus lavapakuun.
Kannattaa katsoa, ettei auton kantavuus tule vastaan ja keksiä myös valmiit selitykset mihin käyttöön kaliat tulevat.
Osittain lihavoimani väite pitää kyllä tavallaan paikkaansa, ihmisen halu päihtyä on niin kova ettei sitä oikein rajoituksilla saada loppumaan. Se on kuitenkin ihan tieteellinen fakta, että pientä vaikutusta on mahdollista saada nostamalla hintaa ja rajoittamalla saatavuutta.
Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?
Jos sanoo olevansa perso kaljalle ja vetävänsä 4 laatikkoa viikossa niin eikös selitykset ole siinä? Vai onko tullilla joitain rajoja mitä yksilö ei voi vetää.
Kyllähän ammattilaiset yltää huimiin määriin kulutuksessa. Epävirallisestihan osa menee kavereille.
Lisäksi itse olisin erittäin yllättynyt, mikäli alkoholin hintaa nostamalla ja saatavuutta rajoittamalla ei lisättäisi merkittävästi huumeiden käyttöä ja alkoholin laitonta myyntiä.
Omaan käyttöönsä sitä saa tuoda, eli ei tuossa varsinaisesti mitään selkeätä rajaa ole. Jos sama auto vierailee tiuhaan ja aina on täysi lasti niin Tullin pojat ja tytöt kiinnostuvat kyllä tarkemmin...Jos sanoo olevansa perso kaljalle ja vetävänsä 4 laatikkoa viikossa niin eikös selitykset ole siinä? Vai onko tullilla joitain rajoja mitä yksilö ei voi vetää.
Tullihan ei noita juomia pois ota ellei ole jotain näyttöä varsinaisesta trokauksesta. Tai itse siinä keskustellessa kerro että ei ole vain omaan käyttöön. Onpa jollain matkaajalla ollut jopa ostoslista kojelaudalla josta on selvinnyt että Makkoselle 7xlonkeroa ja Heikkiselle 9xkarhua...Kuulemma noita "ylisuuria" lasteja on pysäytelty ja pitänyt keksiä selitykset, jotta on saanut brenkut pois tullin hallusta.
Kerran vuodessa ollaan käyty kaveriporukalla Tallinnassa pakettiautolla, aina on ollut täysi lasti ja parilla viime kerralla on pitänyt käydä jutustelemassa Tullin kanssa.
Tutkimustieto on tässä kohtaa tilastotietoa merkittävämpi politiikan ajuri, mutta kyllä tilastoistakin voi lukea, kuinka 60-luvulta 2000-luvulle alkoholipolitiikan muuttuessa liberaalimmaksi kulutus vain kasvoi, mutta viimeisin muutos oli veronkorotus jonka jälkeen kokonaiskulutus ei enää ole kasvanut tai on jopa kääntynyt laskuun. Viimeisimmässä kehysriihessä linjattiin toinen veronkorotus, ja vielä lisää korotuksia ja saatavuusrajoituksia näyttäisi STM:n tuoreimman muistion mukaan olevan tulossa, joten muutaman vuoden päästä voinemme aika helposti todeta tilastoista oliko tutkimus oikeassa eli onnistuttiinko sääntelyllä vähentämään haittoja.Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?
Eiväthän nämä muutokset toisaalta välttämättä johdu pelkästä sääntelyn lisäämisestä tai poistamisesta. Onhan suomalaisten elintaso yleisestikin kasvanut tasaisesti 60-luvulta 2000-luvulle ja näin ollen on luontevaa, että myös nautintoaineiden kulutus on kasvanut. Lisäksi esim. kaupungistumisella tai monella muulla asialla voi olla vaikutusta alkoholinkulutukseen.Tutkimustieto on tässä kohtaa tilastotietoa merkittävämpi politiikan ajuri, mutta kyllä tilastoistakin voi lukea, kuinka 60-luvulta 2000-luvulle alkoholipolitiikan muuttuessa liberaalimmaksi kulutus vain kasvoi, mutta viimeisin muutos oli veronkorotus jonka jälkeen kokonaiskulutus ei enää ole kasvanut tai on jopa kääntynyt laskuun. Viimeisimmässä kehysriihessä linjattiin toinen veronkorotus, ja vielä lisää korotuksia ja saatavuusrajoituksia näyttäisi STM:n tuoreimman muistion mukaan olevan tulossa, joten muutaman vuoden päästä voinemme aika helposti todeta tilastoista oliko tutkimus oikeassa eli onnistuttiinko sääntelyllä vähentämään haittoja.
Minusta tuo vaikuttaa kyllä toisin päin. Elintason kasvaessa määrä ei kasva, vaan keskitytään laatuun. Eli nautiskellaan entisen humalahakuisuuden sijaan. Samoin kaupungistuminen ohjaa kulutusta nautiskelun suuntaan, kun on muutakin tekemistä kuin häätää perheensä kirveellä lumihankeen.Onhan suomalaisten elintaso yleisestikin kasvanut tasaisesti 60-luvulta 2000-luvulle ja näin ollen on luontevaa, että myös nautintoaineiden kulutus on kasvanut. Lisäksi esim. kaupungistumisella tai monella muulla asialla voi olla vaikutusta alkoholinkulutukseen.
Olet ihan oikeassa. En väittänytkään, että saatavuus ja hinta olisivat ainoita tai edes kovin merkittäviä kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Kerroin vain miltä Suomen tilastot näyttävät kun kysyttiin, ja jos tilastosta nyt jotain voidaan päätellä niin kyllä sekin näyttäisi alkoholipolitiikan taustalla vaikuttavaa tutkimustietoa tukevan.Eiväthän nämä muutokset toisaalta välttämättä johdu pelkästä sääntelyn lisäämisestä tai poistamisesta. Onhan suomalaisten elintaso yleisestikin kasvanut tasaisesti 60-luvulta 2000-luvulle ja näin ollen on luontevaa, että myös nautintoaineiden kulutus on kasvanut. Lisäksi esim. kaupungistumisella tai monella muulla asialla voi olla vaikutusta alkoholinkulutukseen.
Toisaalta jos nyt alkoholinkulutus ei ole enää kasvanut, voi se johtua mm siitä, että yleinen terveystietoisuus on lisääntynyt viime vuosina. Tai vaikka siitä, että nyt vihdoinkin olemme oppineet paremmin eurooppalaisia juomatapoja, eli juuri mitään sääntelyä ei itse asiassa enää siksi tarvitakaan!
Varmaan on kyllä näinkin joo.Minusta tuo vaikuttaa kyllä toisin päin. Elintason kasvaessa määrä ei kasva, vaan keskitytään laatuun. Eli nautiskellaan entisen humalahakuisuuden sijaan.
Kaupungistumisen vaikutuksella tarkoitin lähinnä sitä, että kun ihmiset ovat muuttaneet maaseudulta tutuista ympäristöistä tehdas- ja raksatöihin kaupunkiin, on irralista tunnetta ja kotiseudunkaipuuta kenties turrutettu viinan avulla.Samoin kaupungistuminen ohjaa kulutusta nautiskelun suuntaan, kun on muutakin tekemistä kuin häätää perheensä kirveellä lumihankeen.
Tähän vielä pilvikahvilat mukaan, niin tulisi muuten taloudellinen piristysruiske kotimaan talouteen. Kerättäisiin pohjoismaista viinaa, pilveä ja/tai pesää kaipaavat turistit. Matkailualakin voisi kiittää.Mitä jos laskettaisiinkin alkoholiveroa ja ravintolamyynnin alvia niin alas, että saataisiin ruotsalaiset ja norjalaiset ryntäämään tänne ostoksille ja kapakoihin ryyppäämään (lainaan eilisen Aamulehden yleisönosastossa esitettyä ajatusta). Samalla he jättäisivät rahaa maahan muutenkin.
Ja keskieurooppalaisia juomatapoja ihannoiville lisäbonuksena tehdään bordellinpidosta laillista mutta luvanvaraista toimintaa. Saadaan matkailuun ja muuhunkin liiketoimintaan kaivattu piristysruiske ja tasapainotetaan taloutta tältä osin.
Miksi siis tarkalleen ottaen Suomessa ei pidä saada pitää laillisia bordelleja?
Miksi siis ei pitäisi?
Onko tästä tilastollista faktaa Suomen osalta? Entä kuinka vanhaa?
"Valtion alkoholiverotuoton kannalta olisi puolestaan tarkoituksenmukaista verottaa niitä alkoholijuomia suhteellisesti enemmän, joiden kulutus on hintajoustamatonta. Mitä vähemmän hinta vaikuttaa alkoholijuoman kulutukseen, sitä korkeampi kyseisen alkoholijuoman alkoholiveron pitäisi olla. Hinnoilla on suhteellisesti vähemmän vaikutusta viinojen ja III-oluen kulutukseen.
(...)
Suomessa viinat ovat absoluuttialkoholin– 100 prosenttia alkoholia – hinnaltaan kaikkein halvimpia alkoholijuomia. Vuonna 2010 viinojen keskihinta absoluuttialkoholilitralta oli 64 euroa ja III-oluen 72 euroa. III-olut oli absoluuttialkoholin hinnaltaan halvin alkoholijuoma vielä 1990-luvun alussa.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomen alkoholiverorakenne on kummajainen. III-olutta verotetaan Suomessa kaikkein ankarimmin. Ruotsissa oluen alkoholivero oli 18 euroa/absoluuttialkoholilitra vuonna 2011. Suomessa oluen alkoholivero oli viime vuonna 26 euroa/absoluuttialkoholilitra. Vuoden 2012 alusta se nousi 29 euroon/absoluuttialkoholilitra. Suomessa viinoja verotetaan 1,45 kertaa oluen verotukseen verrattuna, kun verotusta tarkastellaan absoluuttialkoholilitraa kohden. Ruotsissa viinojen vero suhteessa oluiden veroon on kolminkertainen. Valtaosassa EU-maista alkoholivero painottuu
selkeästi väkeviin alkoholijuomiin.
(...)
Tämän tutkimuksen mukaan on varsin ilmeistä, että miedot alkoholijuomat, erityisesti III-oluet, ovat Suomessa liian kireästi verotettuja. Väkevämpien alkoholijuomien, erityisesti mietojen viinien, alkoholiverotus on liian kevyttä.
Rähinäviinasta linkin takaa..
Hannu Lauerma Ylelle: Rviina tappaa Suomessa - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat
Tämähän se on suomalaisen alkoholinkäytön ongelma nro 2 tämän suurkuluttajaosaston jälkeen. Tavallisiset miehet tekevät alkoholia veressään typeriä ratkaisuja. Tämäkään kun ei koske suurinta osaa kansasta niin rankaistaan kaikkia varmuuden vuoksi. Eikö tälle rähinäviinaosastolle olisi tarjolla mitään kohdennettuja toimenpiteitä? Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi mukavat nousut voi päättyä tappelemiseen grillijonossa tai humalapäissään ajelemiseen perheväkivallasta puhumattakaan.