Mielenkiintoinen tuo rinnastus, että Ukrainan sodan seuraaminen olisi ikään kuin jääkiekkoon verrattavaa viihdettä ja hupia. Että "minä vaan tykkään enemmän lätkästä kuin sotimisesta, ja sruratkaa te muut tuota sotaa niin minä jatkan lätkän katsomista". Kyllä minäkin tykkään jääkiekosta enemmän kuin ihmisten tappamisesta, ja jääkiekon katselu on monta kertaa parempaa hupia kuin katsoa sitä, miten ihmisiä murhataan. Mutta ei se sitä tarkoita, että minä voisin työntää pääni pensaaseen ja keskittyä pelkästään jääkiekkoon ja iloitsemaan jonkun kansanmurhaa ja fasismia tukevan jääkiekkoilijan suorituksista. Tähän tapaus Ovetskiniin kun ei oikein käy tämä perivenäläinen mantrakaan, että urheilua ja politiikkaa ei pidä sotkea keskenään ja että "en seuraa politiikkaa". Ovetskin on ihan suoraan osoittanut tukensa tälle Venäjän fasistiselle johdolle ja edistänyt sen politiikkaa.
Kyllä minä tiedostan, että sillä ei välttämättä isoa merkitystä ole minkään kannalta, että boikotoinko minä jotain venäläistä urheilijaa tai vaikka hänen sponsoreitaan, mutta kyse on minusta oikeasta ja väärästä. Että kummalla puolella haluaa olla. Tässä tapauksessa kun sen rajan vetäminen on loppujen lopuksi aika helppoa.