Akateeminen vs. amk-opiskelija

[Luiro]

Se taas kompensoituu yläpään vajaatoiminnalla.

 

[Boddington]

Viestin lähetti bozik
Eikös ne tuossa jo ollutkin, jotka vaativat OTK-tutkinnon ? Toki sitten on joitakin yksittäisiä virkoja, joihin vielä (ei tosin tulevaisuudessa) on vaatimuksena OTK. Noista jo mainituistakin tuon veroasiantuntijan ja yhtiölakimiehen voi poistaa suoraan tuosta listasta. Minulla on useampi yrityksissä ja verohallinnossa työskentelvä ystävä/asiantuntija, jotka yleisemmin ovat KTM tai VTM ja siihen sisällytetyt oikiksen ja verotuksen opinnot. Tutkinto siis kuitenkin joko VTM tai KTM ja puhtaasti verojuridiikan kanssa pelaavat. "Puhdas" juristi verohallinnossa olisi mun näkemyksen mukaan kuin norsu lasikaupassa.

Tradenomioikeustieteilijöistä en ollut kuullutkaan. Mahtaa olla ihan uusi juttu ? (olen tosin ollut duunissa ulkomailla noin vuoden).

No, on yhtiölakimiehiä ja on yhtiölakimiehiä. Eli toki on olemassa yrityksiä, joissa VTM/KTM pystyy helpostikin hoitamaan juuri esimerkiksi vero- tms. asiat, jos yritys ostaa muut lainopilliset palvelunsa asianajotoimistoilta. Tätä useimmat suuryritykset eivät tee, vaan pitävät omaa lakiasiainosastoaan. Esim. Nokialla on pelkästään Suomessa (kuulopuheiden mukaan) lähemmäs sata juristia. Tämä siksi, että vaikkapa immateriaali- tai sopimusoikeudellisten asioiden menestyksekkääseen hoitamiseen tarvitaan jo aika syvällistä asiantuntemusta -sopimukset kun nykypäivänä saattavat olla muutamankin mapin mittaisia, kiitos angloamerikkalaisten vaikutteiden.

Ja sitten se verohallinto. Tähän pätevät periaatteessa samat säännöt, eli tottakai sielläkin tarvitaan talouspuolen asiantuntijat erikseen, mutta myös "puhtaita" juristejakin on itse asiassa aika paljon verohallinnon palkkalistoilla. Mm. 2 hiljan valmistunutta ystävääni ovat töissä Uudenmaan verovirastossa, OTK:ita molemmat. Verohallinto on myös yksi suurimmista oikislaisten kesätyönantajista: lähellä valmistumista olevat, vero-oikeuteen suuntautuneet opiskelijat toimivat vakijuristien lomittajina yms. Knoppitietona mainittakoon, että oikiksessa pakollisiin aineopintoihin kuuluu finanssioikeuden (juurikin veroasiat) tentti, joka meillä Helsingissä käsittää lähemmäs 2000 sivua luettavaa kirjallisuutta (6 ov).

Tässä statistiikkaa Lakimiesliiton sivuilta:

Lakimieskoulutusta edellyttävissä tehtävissä työskentelee noin 11.500 henkilöä, joista miehiä on noin 60 % ja naisia noin 40 %.

Suurimmat juristien työllistäjät ovat

elinkeinoelämä (noin 25 %),
valtio (noin 20 %),
yksityinen asianajotoiminta (noin 20%),
oikeuslaitos (noin 15 %),
kunnat (noin 10 %) sekä
järjestöt (noin 5 %).
Loput työskentelevät esimerkiksi opetustehtävissä.

Eli virkamiestehtävissä toimii noin 45 % kaikista maamme juristeista. Siitä voi sitten jokainen itse arvata, kuinka suuri osa em. töistä on sellaisia, joita voi tehdä oikeustradenomin tietotaidolla.

Nämä oikeustradenomit ovat ihan uusi ilmiö, en itse asiassa ole varma, onko koulutusta vielä aloitettu, vai aloitetaanko se ensi syksynä. Siitä ei kamalasti ole julkisuudessa puhuttu, en tiedä sitten miksei? Ilmeisesti Joensuun AMK ja yliopisto ovat olleet hankkeessa jonkinmoisina primus motoreina -Joensuultahan evättiin taannoin lupa perustaa "oikea" oikeustieteellinen tiedekunta, josta piti koulutettaman hallintojuristeja, eli erilaisilla tutkintovaatimuksella kuin meitä old skool pykälänikkareita.

Ilmeisesti joensuulaisilla on jonkinmoinen fiksaatio hallinto-oikeustieteilijöihin, kun nyt pitää aloittaa sitten oikeustradenomien tehtailu -hehän siis nimenomaan sijoittuisivat pääasiassa valtion- ja kuntienhallintoon.

 

[Nännimäinen]

Eikös joskus oikiksesta valmistunut varanotaareja tms.? Sehän taisi olla tällainen alempi korkeakoulututkinto tyyliin fil.kand. Vai tekeekö muisti nyt tepposet?

Ammattikorkeakoulutasolta voisi minun puolestani valmistua työvoimaa myös lakitiedon saralle aivan kuten on noiden talousihmistenkin kohdalla. Hyviä Back Office Managereita ei ole koskaan liikaa.

 

[Boddington]

Nännimäinen: oikeassa olet, ja valmistuupa itse asiassa vieläkin. Tutkintonimikkeet ovat oikeusnotaari (aiemmin varanotaari) ja oikeustieteen kandidaatti (ensi syksystä eteenpäin oikeustieteen maisteri).

Nimikkeet juontavat juurensa historiasta, niinpä oikeustieteessä kandin tutkinto on ollut ylempi korkeakoulututkinto, kun se yleensä on alempi. Kuten sanottua, uusi tutkinnonuudistus ikävä kyllä poistaa tämän jaottelun.

Juuri tästä syystä itseäni hieman ihmetyttääkin into kouluttaa oikeustradenomeja, kun "valmis" tutkintokin jo olisi olemassa -tosin oikeusnotaareja ei juuri nykypäivänä valmistu. Oikikseen päästessään opiskelija saa näet valita kumman tutkinnon suorittaa, OTK:n vai 40 ov suppeamman oikeusnotaarin. Ymmärrettävistä syistä lähes kaikki valitsevat OTK:n. Typerä systeemi, kaiken kaikkiaan. Vaan ei siitä sen enempää, muuten jämähdän näppikseni ääreen ja jää meikäläiseltä herkkusienten liigan matsi näkemättä...

Kuitenkin olen samaa mieltä kanssasi; näen oikeustradenomit periaatteessa hyvinkin tervetulleina, kun notaarin tutkinto kerran ei ihmisiä kiinnosta. Sitä vain tässä olen ihmetellyt, että miksi potentiaalisia opiskelijoita kosiskellaan virheellisillä lupauksilla?

 

[bozik]

Viestin lähetti Boddington
No, on yhtiölakimiehiä ja on yhtiölakimiehiä. Eli toki on olemassa yrityksiä, joissa VTM/KTM pystyy helpostikin hoitamaan juuri esimerkiksi vero- tms. asiat, jos yritys ostaa muut lainopilliset palvelunsa asianajotoimistoilta.

Ja sitten se verohallinto. Tähän pätevät periaatteessa samat säännöt, eli tottakai sielläkin tarvitaan talouspuolen asiantuntijat erikseen, mutta myös "puhtaita" juristejakin on itse asiassa aika paljon verohallinnon palkkalistoilla. Mm. 2 hiljan valmistunutta ystävääni ovat töissä Uudenmaan verovirastossa, OTK:ita molemmat. Verohallinto on myös yksi suurimmista oikislaisten kesätyönantajista: lähellä valmistumista olevat, vero-oikeuteen suuntautuneet opiskelijat toimivat vakijuristien lomittajina yms. Knoppitietona mainittakoon, että oikiksessa pakollisiin aineopintoihin kuuluu finanssioikeuden (juurikin veroasiat) tentti, joka meillä Helsingissä käsittää lähemmäs 2000 sivua luettavaa kirjallisuutta (6 ov).

En oikein tiedä, mitä sinulta lainaisin. Minä olen palkannut useammankin juristiopiskelijan valtion hommiin ja myöskin itse aikanani tenttinyt nuo mainitut finanssioikeudet. Itse asiassa tehnyt tuolla alalla enemmänkin, mutta kyllä pelkän OTK-tutkinnon hehkuttaminen on todella kaukana reaalimaailmasta.

Minua lähinnä ihmetytti tuo rinnastuksesi yhtiölakimiehiin ja "yhtiölakimiehiin". Yhtäkään juuri valmistunutta OTK tai nyttemmin OTM ihmistä en ottaisi palvelukseen vastaamaan organisaatiomme immateriaalioikeudellisista kysymyksistä. Joku tuon alan gradu on aika heppoinen näyte, itse vaatisin enemmän. Jos joku tulisi minulle näyttämään, että tällä lailla olen asioita ennen hoitanut ja se minut vakuuttaisi, en todennäköisesti kyselisi sen kummemmin oletko OTK, OTM, VTM, HTM tai EVVK.

Edit. Lisätään vielä se, että tuo asenteesi ihmetyttää. Meinaatko todella, että OTK/OTM on sellainen tutkinto, että sieltä tulee automaattisesti osaajia ? Töissä mekin/hekin opimme.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti scholl
Eikö se alapää toimi samalla? Jos haluaa väsätä niin väsätköön. Au pairia tai jotain sukulaisia tassuun niin jää ite aikaa omille jutuille. No itse asiassa esimerkkejä on siitä, että kyllä se alapää toimii jossain määrin yhtä kauan kuin yläpääkin. Ei se Hjalliskaan ole mikään kakskymppinen.

Sen sijaan siittiöiden perimän laatu ei enää vanhemmilla miehillä ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla joten miehen (isän) iällä on jotain väliä kuitenkin jos niitä lapsia ollaan tekemässä.

vlad.

 

[Troy]

Mielestäni keskustelussa on yksi vika. Sekä amk:n että yliopiston kohdalla yleistetään asioita sen mukaan mitä itse on koettu. Oma kokemukseni perustuu amk:ssa suoritettuhin opintoihin sekä siihen mitä minulle on muista oppilaitoksista kerrottu. Voin sanoa, että jopa saman amk:n sisällä eri yksiköiden vaatimukset, toiminta, opetuksen taso jne. eroavat todella paljon toisistaan. Erot johtuvat paitsi oppilaitosten ja niiden yksiköiden organisaatioita myös eri alojen tuomista eroista. Yksi erittäin paljon koulutuksen tasoon vaikuttava asia on myös se, kuinka paljon itsellä on halua vaikuttaa opintoihin.

Edit: Niin ja tuosta viittaushommasta vielä sen verran, että insinöörityössä pitää ainakin viittaukset olla kondiksessa omien kokemuksien mukaan. Tämäkin asia riippuu tietenkin valvovasta opettajasta sekä kielellisen tarkastuksen tekijästä. Voi siis vaihdella jopa saman yksikön sisällä.

 

[dude]

Re: KTM-tradenomi-merkonomi-merkantti

Viestin lähetti iiron_troikka
Se on kyllä vähän nolo juttu, se, ajatellen että yliopistotasolla tyypillisesti appro-tason töissä ei tarvitse hallita lähdeviittaustekniikkaa.

Meillä ainakin appro-tason töissä piti hallita lähdeviittaukset.

 

[DAF]

Re: KTM-tradenomi-merkonomi-merkantti

Viestin lähetti iiron_troikka
Mallit, teoriat ja niiden soveltaminen sekä vaadittu taso jne. ovat ihan toista luokkaa kuin ammattikorkeakoulussa: kun itse valmistuin vuosituhannen vaihteessa AMK:sta, ei lopputyössä tuolloin itse tekstissä tarvinnut viitata lähteisiin. Näinollen lopputyöni on kirjoitettu niin, että tekstissä itsessään ei ole yhtään(!) lähdeviittausta. Se on kyllä vähän nolo juttu, se, ajatellen että yliopistotasolla tyypillisesti appro-tason töissä ei tarvitse hallita lähdeviittaustekniikkaa.

Meillä kyllä (JY, YTTK) olen nähnyt reputettavan seminaaritöitä jo approvaiheessa sen vuoksi, että kirjoittaja ei ole osannut viitata oikein.

 

[Analyytikko_]

Viestin lähetti bozik
En oikein tiedä, mitä sinulta lainaisin. Minä olen palkannut useammankin juristiopiskelijan valtion hommiin ja myöskin itse aikanani tenttinyt nuo mainitut finanssioikeudet. Itse asiassa tehnyt tuolla alalla enemmänkin, mutta kyllä pelkän OTK-tutkinnon hehkuttaminen on todella kaukana reaalimaailmasta.

Minua lähinnä ihmetytti tuo rinnastuksesi yhtiölakimiehiin ja "yhtiölakimiehiin". Yhtäkään juuri valmistunutta OTK tai nyttemmin OTM ihmistä en ottaisi palvelukseen vastaamaan organisaatiomme immateriaalioikeudellisista kysymyksistä. Joku tuon alan gradu on aika heppoinen näyte, itse vaatisin enemmän. Jos joku tulisi minulle näyttämään, että tällä lailla olen asioita ennen hoitanut ja se minut vakuuttaisi, en todennäköisesti kyselisi sen kummemmin oletko OTK, OTM, VTM, HTM tai EVVK.

Edit. Lisätään vielä se, että tuo asenteesi ihmetyttää. Meinaatko todella, että OTK/OTM on sellainen tutkinto, että sieltä tulee automaattisesti osaajia ? Töissä mekin/hekin opimme.

Niin, en tiedä hakiko Boddington tässä nimitystä "in house lawyer" vai mistä oli kysymys. Kuitenkin, mitä nyt itse on tullut käytyä excuilla eri yrityksissä ja niiden lakiasiainosastoilla, niin en ole ainakaan vielä törmännyt lakiasiainosastolla työskentelevään henkilöön, joka ei olisi OTK. Varmasti kyllä poikkeuksiakin löytyy, mutta näin on ollut ainakin niissä yrityksissä, missä itse on tullut vierailtua.

Vaikeaa on päästä suoraan koulun penkiltä mihinkään yritykseen lakiasianosastolle töihin ns. "harjoittelemaan töiden tekemistä". Mutta tilanne muuttuu, kun pari vuotta pakertaa jossakin AAtstossa ja vääntää erilaisia sopimuksia ja tekee hommia "niska limassa" ja samalla huolehtii laskutuksesta. Sitten kun hommat ovat jo tuttuja, niin kas kummaa, paikka yrityksen lakimiehenä onkin kummasti lähempänä kuin heti valmistumisen jälkeen, eikä tarvitse enää stressata siitä laskutuksesta. Ja tässä vaiheessa ei kyllä varmaankaan OTK- ja KTM-tutkinto tappele enää samalla viivalla vaan kyllä OTK on se, millä tässä ponnahdetaan lakiasianosastolle töihin. Eli sopiva koulutus ja riittävä määrä työkokemusta, niin tätä luulisin nykyään ns. yritysjuristin hommiin pääsyltä vaadittavan. Esim. Nokia rekrytoi jatkuvasti AAtstoista nuoria juristeja/asianajajia omaan palvelukseensa, ennemmin kuin kouluttaa heitä ensin vuoden tai pari, mitä heidän tulee työssään tehdä ja osata. Ei tällaiseen ole aikaa Nokian tasoisella organisaatiolla.

Sama hommahan on juristin ja asianajajan kohdalla. Kun ensin on valmistunut juristiksi ja sitten muutaman vuoden ollut "kentällä", niin sitten voi suorittaa sen AA-tentin ja sen läpäistyään alkaa käyttämään ammattinimikettä asianajaja.

Kukaan ei palkkaa kaveria töihin, vaikka sillä olisi neljä tutkintoa (tällainenkin kaveri muuten löytyy LM-matrikkelista), jos kyseisellä henkilöllä ei ole esittää minkäänlaista työhistoriaa oman alan töistä. Mutta kun työkokemusta löytyy, niin silloin alkavat duunimahdollisuudet lisääntymään ja samalla muilta koulutusaloilta valmistuneet vähenemään kilpailijoina esim. yrityksen lakiasiainosaston duuneista kilvoiteltaessa.

 

[Vaughan]

Viestin lähetti Boddington
Ja sitten se verohallinto. Tähän pätevät periaatteessa samat säännöt, eli tottakai sielläkin tarvitaan talouspuolen asiantuntijat erikseen, mutta myös "puhtaita" juristejakin on itse asiassa aika paljon verohallinnon palkkalistoilla.

Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että Tampereella voi lukea vero-oikeutta pääaineena, josta valmistuu Hallintotieteiden maisteriksi. Sieltä ollaan ymmärtääkseni työllistytty paljon juuri verohallintoon. Tosin tunnen alan ihmisiä, jotka ovat yksityisellä puolella veroasiantuntijoina, joskaan eivät välttämättä verojuristin hommissa - esim. sijoituskonsultteina.

Pikanttina yksityiskohtana kerrottakoon vielä, kun tilastot kerran ovat tässä käsilläni, että Helsingin työmarkkina-alueella on tällä hetkellä 145 oikeustieteiden kandidaattia työttömänä työnhakijana. Tarkoitus ei ole vähätellä tutkintoa, ymmärrän toki että se on varmasti parhaita Suomessa työllistämään.

 

[Nännimäinen]

Re: KTM-tradenomi-merkonomi-merkantti

Viestin lähetti iiron_troikka
yliopistotasolla tyypillisesti appro-tason töissä ei tarvitse hallita lähdeviittaustekniikkaa.

Liityn ihmettelijöiden joukkoon. Kyllä ainakin meillä piti.

Toisaalta yliopistoista valmistuu lisensiaatteja, joiden ei tarvitse tehdä edes gradua. Ihmetelkääpä välillä vaikkapa sitä.

 

[Mack]

Ammattikorkeissa on keskenäänkin suurta eroa, ja myös YOn puolella on eroja.

Tradenomeja ja muita -nomeja valmistuu aivan liikaa. Kasvatustieteen professori kertoi kerran, että ammattikorkeat ovat suomalaisen koulutusmaailman suurin kupla, jonka seuraukset näkyvät noin 10v. päästä. Luulisin että kasvatus- ja koulutusmaailman ammattilainen jotain tietää? Amiksista tehdään Amkeja, koska kaikkien pitää opiskella korkeakoulussa.

Henkilö A opiskeli aluksi tietojenkäsittelyä YO:lla, vaihtoi ammattikorkeaan tietojenkäsittelyn puolelle, ja kritisoi rajusti opintojen mikkihiirimäisyyttä. Sanoi että perusopinnot YOlla olivat kovempia kuin AMKn vaativimmat kurssit.

Henkilö B haki kunnon duuniin kovassa firmassa. Haastattelussa kaverin maisterin paperit syynättiin kovalla mielenkiinnolla. Kun kaveri yritti näyttää myös AMK-meriittejään, niille viitattiin kintaalla.

Voihan tietty pari sairaanhoitajaa aina kouluttaa helposti lääkäreiksi.

Asiat ei ole mustavalkoisia, kaikkia tarvitaan, tosin kaikkia ei riitä kaikkialle.

Mitä agressioihin tulee ja pippelin pituus-komplekseihin, niin AMK-porukkahan tuntuu näkevän tosi punaista, jos heidän opinahjojaan kohtaan heittää jotain muuta kuin sokeaa ihailua.


MACK

 

[Troy]

Viestin lähetti Mack
Ammattikorkeissa on keskenäänkin suurta eroa, ja myös YOn puolella on eroja.

Tradenomeja ja muita -nomeja valmistuu aivan liikaa. Kasvatustieteen professori kertoi kerran, että ammattikorkeat ovat suomalaisen koulutusmaailman suurin kupla, jonka seuraukset näkyvät noin 10v. päästä. Luulisin että kasvatus- ja koulutusmaailman ammattilainen jotain tietää? Amiksista tehdään Amkeja, koska kaikkien pitää opiskella korkeakoulussa.

Henkilö A opiskeli aluksi tietojenkäsittelyä YO:lla, vaihtoi ammattikorkeaan tietojenkäsittelyn puolelle, ja kritisoi rajusti opintojen mikkihiirimäisyyttä. Sanoi että perusopinnot YOlla olivat kovempia kuin AMKn vaativimmat kurssit.

Henkilö B haki kunnon duuniin kovassa firmassa. Haastattelussa kaverin maisterin paperit syynättiin kovalla mielenkiinnolla. Kun kaveri yritti näyttää myös AMK-meriittejään, niille viitattiin kintaalla.

Voihan tietty pari sairaanhoitajaa aina kouluttaa helposti lääkäreiksi.

Asiat ei ole mustavalkoisia, kaikkia tarvitaan, tosin kaikkia ei riitä kaikkialle.

Mitä agressioihin tulee ja pippelin pituus-komplekseihin, niin AMK-porukkahan tuntuu näkevän tosi punaista, jos heidän opinahjojaan kohtaan heittää jotain muuta kuin sokeaa ihailua.


MACK

No itse en vaadi sokeaa ihailua enkä sitä anna myöskään yliopistossa oppinsa hankkineille. Kyse on nähdäkseni siitä, että kyllä ketä tahansa vituttaa jos häntä tai hänen valintojaan dissataan. Samalla tavalla yliopisto-opiskelija tai ammattikoululainen näkee punaista vastaavassa tilanteessa. Trade- tai muista nomeista en tiedä, mutta itselläni on amk-koulutus eikä työpaikoista ole tarvinnut tapella. Olen erittäin tyytyväinen kaikinpuolin valintaani. En myöskään koe olevani millään tavalla kenenkään ylä- tai alapuolella, ihmisiä tässä kai kaikki ollaan.

 

[Karikka]

Opiskelua AMK:ssa

Itse AMK:ssa juuri tietokonepuolella opiskelleena voin sanoa, että kyllä tuossa tarinassa jotain todenperäisyyttä on. Toisaalta aika harva ei-AMK -opiskelija tuntuu unohtavan sen, että AMK-opinnot eivät pyrikään tuottamaan mitään tietyn alan huippuosaajia eikä myöskään duunareita. Ainakin tekniikan alalla suurin osa AMK-insseistä sijoittuu keskitason johto- tai asiantuntijatehtäviin ja juuri tämän vuoksi koulutus on käytännönläheisempää kuin yliopistoporukalla.

Tiettyjen ihmisten hypetyksestä huolimatta en yritäkkään verrata itseäni teoriatietojen osalta DI:hin, mutta en todellakaan häpeile kirjoittaa työhakemukseeni tms. koulutukseksi insinööri(AMK). Opintoviikkoja on kuitenkin takana 160 kappaletta ja uskallan väittää, että käytännön osaamista on enemmän kuin monella vastavalmistuneella DI:llä.

 

[bozik]

Viestin lähetti Analyytikko_
Mutta kun työkokemusta löytyy, niin silloin alkavat duunimahdollisuudet lisääntymään ja samalla muilta koulutusaloilta valmistuneet vähenemään kilpailijoina esim. yrityksen lakiasiainosaston duuneista kilvoiteltaessa.

Voi tuon mitä yritin selvittää näköjään lyhyemminkin sanoa ;) Eli juuri tätä hain takaa, mikään tutkinto ei suoraan takaa mitään vaan ensin on opeteltava se käytäntö ! Näin se on meillä yliopiston käyneilläkin, ihan samalla lailla kuin AMK tai joltakin muulta pohjalta tulevilla. OTK on erinomainen tutkinto, joka antaa mahdollisuudet todella moneen asiaan. Pääasiallinen oppi tutkinnossa on oppia ajattelemaan juridisesti eli erottamaan oleellinen epäoleellisesta. Silti kun OTK paperit saa yliopistosta käteen ei vielä paljon osaa, sitten juuri kuvailemallasi tavalla kun "kentällä" opettelee hommat ja taskussa on OTK-tutkinto, niin silloin on vahvoilla.

 

[dude]

Viestin lähetti Vaughan
Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että Tampereella voi lukea vero-oikeutta pääaineena, josta valmistuu Hallintotieteiden maisteriksi.

Nykyisin he ovat muuten kauppatieteiden maistereita.

 

[Boddington]

Sori myöhäisestä vastauksesta, ovat koneet olleet viime päivinä turhankin kaukana...

Viestin lähetti bozik
---mutta kyllä pelkän OTK-tutkinnon hehkuttaminen on todella kaukana reaalimaailmasta.

Minua lähinnä ihmetytti tuo rinnastuksesi yhtiölakimiehiin ja "yhtiölakimiehiin". Yhtäkään juuri valmistunutta OTK tai nyttemmin OTM ihmistä en ottaisi palvelukseen vastaamaan organisaatiomme immateriaalioikeudellisista kysymyksistä. Joku tuon alan gradu on aika heppoinen näyte, itse vaatisin enemmän. Jos joku tulisi minulle näyttämään, että tällä lailla olen asioita ennen hoitanut ja se minut vakuuttaisi, en todennäköisesti kyselisi sen kummemmin oletko OTK, OTM, VTM, HTM tai EVVK.

Edit. Lisätään vielä se, että tuo asenteesi ihmetyttää. Meinaatko todella, että OTK/OTM on sellainen tutkinto, että sieltä tulee automaattisesti osaajia ? Töissä mekin/hekin opimme.

Nyt menit kyllä metsään -toisinsanoen taisin ilmaista mielipiteeni aika epäselvästi. No, koitetaan selventää:

Pointtini oli lähinnä, että OTK- tutkinto antaa käsittääkseni huomattavasti paremmat lähtövalmiudet em. alan asiantuntijatehtäviin -työhän se on joka tekijäänsä opettaa, eihän tätä kai kukaan kiistämään ala, ei ainakaan alle 2 promillen humalassa? Itse asiassa ihmettelen suuresti niitä opiskelijatovereitani, jotka stressaavat hirveästi siitä, onko tenttiarvosana tt vai ht. Sitä nyt ei kukaan kysy koskaan, ikinä, missään. Tiedän muuten mutkan kautta erään vanhemman juristin, jolta kysyttiin työnhaussa tutkintotodistusta ensimmäistä kertaa 38- vuotiaana! Siihen asti oli aina riittänyt työhistorian referointi. Olet siis asiassa täysin oikeassa, arvon veli Bozik. Eihän kukaan suoraan koulunpenkiltä valmis ole, vaikka kuinka maisterismiehiä olisikin.

Yhtiölakimiehillä ja "yhtiölakimiehillä" tarkoitin lähinnä niitä esim. KTM:iä, jotka hoitavat esim. yhtiön veroasioita, mutteivät kuitenkaan sen ihmeellisempiä juridiikan kiemuroita, ja sitten taas yhtiölakimiehillä ilman heittomerkkejä niitä kokeneempia, "oikeita" juristeja joilta johto halutessaan saa hyvinkin syvällisen legal opinionin. Lainausmerkeillä en todellakaan halunnut ketään vähätellä, kyse on lähinnä rajoittunesta ulosannistani ja siitä, etten keksinyt parempaakaan tapaa asiaa ilmaista. Sama pätee yllä esitettyyn.

Noloahan tämä näin jälkikäteen on selitellä, mutta Analyytikon teksti tuossa aiemmin olisi voinut olla suoraan minun näppikseltäni -kiitti vaan taustauesta. Juuri tuota tarkoitin, etten ainakaan minä tiedä yhtäkään legal counselia, joka ei olisi OTK. Myöskin AAtstotyöstä Analyytikko_ kirjoitti juuri niinkuin se on, ja allekirjoitan sen täysin. Tuskin maltan odottaa valmistumisen jälkeisiä DD- maratoneja...

Laitetaan nyt tähän vielä se, että olen nyt kolmatta vuotta erään Helsingin "suuren" asianajotoimiston palkkalistoilla -ja juurikin siitä syystä, että uskon työnsaantimahdollisuuksien paranevan valmistumisen jälkeen huomattavasti, kun on esittää edes jonkinlaista työhistoriaa. Tietenkään trainee-aika ei mitään ihmeellisiä valmiuksia anna, mutta lienee se silti parempi kuin ei mitään.

En siis (onneksi) ole niin naiivi, että olettaisin -itseasiassa yhdenkään- tutkinnon automaattisesti tekevän kenestäkään yhdenkään alan asiantuntijaa.

 

[bozik]

Viestin lähetti Boddington
Pointtini oli lähinnä, että OTK- tutkinto antaa käsittääkseni huomattavasti paremmat lähtövalmiudet em. alan asiantuntijatehtäviin -työhän se on joka tekijäänsä opettaa, eihän tätä kai kukaan kiistämään ala, ei ainakaan alle 2 promillen humalassa?

Noup hätä, tuskin meillä tässä mitään ihmeellisempiä erimielisyyksiä on. Lähinnä kait jäin ihmettelemään sitä, kun totesit OTK-tutkinnon antavan parhaat valmiudet juridisiin asiantuntijatehtäviin, lakimiehiksi, tuomareiksi jne. Tästä mulla jäi se pointti löytämättä, sillä totta helvetissä juuri näin. Ekonomikoulutus taas antaa paremmat valmiudet esim. talouskysymyksissä, yritysjohdossa jne. VTM taas useimmissa hallinnon hommissa, politiikassa, yhteiskuntasuhteissa jne. Näinhän se menee, mutta missä biffi ?

Viestin lähetti Boddington
Itse asiassa ihmettelen suuresti niitä opiskelijatovereitani, jotka stressaavat hirveästi siitä, onko tenttiarvosana tt vai ht. Sitä nyt ei kukaan kysy koskaan, ikinä, missään.

Silloin kun itse opiskelin oli muistaakseni niin, että pääaineesta vaadittiin hyvät tiedot, jos halusi jatkaa edemmäs eli lisuri ym. Sillä lailla minä kitkuttelin, että hoidin itselleni hyvät tiedot pääaineesta, jos joskus tulisi jatkettua. Muutoin noilla arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, siitä olen samaa mieltä enkä toisaalta tiedä mikä nykyään on käytäntö.

Viestin lähetti Boddington
Tiedän muuten mutkan kautta erään vanhemman juristin, jolta kysyttiin työnhaussa tutkintotodistusta ensimmäistä kertaa 38- vuotiaana! Siihen asti oli aina riittänyt työhistorian referointi.

Mulla taas kävi aikanaan niin, että herra iso herra tuli ja onnitteli minua noin puoli vuotta valmistumiseni jälkeen. Totesi kuulleensa, että olen valmistunut ! Tutkintotodistuksen olen kerran joutunut näyttämään eli silloin kun se kirjattiin. Hommaan riitti se, että näytin paperia ja sihteerikkö kirjasi sen.

 

[Boddington]

Jees, nyt aletaan olla samalla aaltopituudella...

Biiffi oli siis siinä, että näille potentiaalisille oikeustradenomeille kun hehkutetaan ovien olevan avoinna lähes mihin tahansa, mihin ei "virallista" tutkintovaatimusta ole =siis periaatteessa mihin tahansa, pl. AA, tuomari ja syyttäjä.

No, eihän se nyt ihan näin mene. Tai kyllä kai periaatteessa meneekin, mutta saa olla aika saatanan pätevä oikeustradenomi, joka aikoo OTK:n vaikkapa legal counselia yritykseen palkattaessa syrjäyttää, jos työhistoriat ovat keskenään mitenkään vertailukelpoisia. Eli käytäntö on aivan toinen juttu.

Tätä siis ajoin takaa.

Eli miksi tästä ei puhuta sanaakaan opiskelijarekrytoinnissa, vaan maalaillaan turhan ruusuinen kuva tulevaisuudesta? Tai no, syyhän sinänsä on selvillä, mutta moraalisesti ko. toiminta on mielestäni vähintäänkin kyseenalaista.

 

[ozo]

Top 10 yliopistot maailmassa 2006:

1. Harvard
2: Cambridge
3: Oxford
4: Massachusetts Institute of Technology
5: Yale
6: Stanford
7: California Institute of Technology
8: University of California, Berkeley
9: Imperial College London
10: Princeton

Lähde: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/education/5409624.stm

 

[Kyylä]

Eli miksi tästä ei puhuta sanaakaan opiskelijarekrytoinnissa, vaan maalaillaan turhan ruusuinen kuva tulevaisuudesta? Tai no, syyhän sinänsä on selvillä, mutta moraalisesti ko. toiminta on mielestäni vähintäänkin kyseenalaista.

Tämä nimenomaan on AMK:n pulma. Itse ideahan on loistava. Tottakai tarvitsemme ammatillisia valmiuksia antavan korkeakoulun, mutta markkinoinnissa on menty täysin hakoteille. Jokaisessa Suomen peräkyläkunnassa saa AMK nimistä opetusta. Ja opiskelijarekrytoinnissa kerrotaan, kuinka hienoihin ammatteihin täältä valmistutaan. OPintopisteitä vedetään sitten pienestä referaatista toista kymmentä ja kun koululla on pakottava tarve saada valtion tukea, niin heikoillakin ansioilla opiskelijoille annetaan todistuksia.

AMK:n pelastaisi se, että Suomessa olisi vain muutama AMK. Tällöin taso nousisi ja samalla myös tutkinnon arvostus. Samalle tontille yliopiston kanssa AMK ei voi koskaan mennä - sehän on nimesä mukaisesti AMMATTI korkeakoulu.

 

[Torsti]

OPintopisteitä vedetään sitten pienestä referaatista toista kymmentä ja kun koululla on pakottava tarve saada valtion tukea, niin heikoillakin ansioilla opiskelijoille annetaan todistuksia.

Samaa mieltä. Itse opiskelen ammattikorkeakoulussa ja sielläkin näkee erilaisia ihmisiä lähes yhtä laajasta skaalasta kuin intissä. On erittäin fiksuja ihmisiä ja sitten on täysiä tampioita, jotka eivät meinaa edes peruskursseista suoriutua. Moni opiskelijoista on lukionkäyneitä. Ammattikoulusta tulee erittäin harva ja kauppiksesta muutama. Kaikille lukio-opiskelijoille ei yksinkertaisesti riitä opiskelupaikkaa kotimaisesta yliopistosta, joten moni menee takaporttina toimivaan amk:hon ja näin ammattikoululaisille ei taas jää amk:hon montaakaan opiskelupaikkaa.

Minusta itsestäni ei ollut lukemaan yliopiston pääsykokeisiin, vaikka muutaman kerran sinne hainkin ja melko lähellekin muistaakseni pääsin. Olen ollut kuitenkin enemmän käytännönläheinen ihminen ja opin tekemällä/näkemällä/kuulemalla paremmin kuin lukemalla.

Koulut saavat käsittääkseni tukea valmistuneista opiskelijoista, joten vaikea on olla valmistumatta, kyllä se niin helpoksi tehdään.

 

[Sininen Lanka]

Uusimmassa Talouselämässä oli erittäin hyvä juttu koulutuksen tärkeydestä. Artikkelissa pureududutaan koulutukseen lähinnä jo työelämässä olevan näkökulmasta, mutta myös ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville on jutusta paljon hyötyä.

Jutun ydin on se, että on tärkeää valita oikeanlainen opiskelupaikka ja jatkaa uusien asioiden opiskelua läpi työelämän. Laitan alle muutaman irrallisen kommentin, jotka itse ainakin allekirjoitan sataprosenttisesti:

Artikkelin kirjoittaja Riitta Korhonen toteaa seuraavaa:
"Eritystaidot kuten harvinaisen kielen osaaminen voi tehdä työnhakijasta ylivertaisen"

Ja jatkaa:
"Pitkä miinus työnhaussa ovat kesken jääneet opiskelut"

Tulikiven keraamisen liiketoiminnanjohtaja Petri Huhti toteaa samassa artikkelissa:
"Jotainhan se kertoo, jos kaveri on työn ja perheen ohella jaksanut puskea tutkinnon"

Sekä:
"Oletko joskus kuullut johtorymän jäsenestä jolla ei ole korkeakoulututkintoa?"

Ja jatkaa vielä:
"Jos joku hakee monen tutkinnon jälkeen 38-vuotiaana ensimmäistä työpaikkaa, ei hän sitä minulta saa."

Microsoftin henkilöstöjohtaja Johanna saarinen sanoo rekrytoinnista:
"Jo rekrytoinnissa kiinnitämme huomiota siihen, miten kova kapasiteetti henkilöllä on oppia uutta"

Edita publishing tj Mira Pitkänen kuvaa työelämää:
"Kaksi tutkintoa ei ole alalla mitenkään harvinaista."

Ja toteaa vielä poikkitieteellisyydestä:
"Numeroita ei pääse sivistysalallakaan karkuun"

Kannattaa lukea koko juttu läpi.

 

[SamSpade]

Uusimmassa Talouselämässä oli erittäin hyvä juttu koulutuksen tärkeydestä. Artikkelissa pureududutaan koulutukseen lähinnä jo työelämässä olevan näkökulmasta, mutta myös ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville on jutusta paljon hyötyä.

Jutun ydin on se, että on tärkeää valita oikeanlainen opiskelupaikka ja jatkaa uusien asioiden opiskelua läpi työelämän. Laitan alle muutaman irrallisen kommentin, jotka itse ainakin allekirjoitan sataprosenttisesti:

Artikkelin kirjoittaja Riitta Korhonen toteaa seuraavaa:
"Eritystaidot kuten harvinaisen kielen osaaminen voi tehdä työnhakijasta ylivertaisen"

Ja jatkaa:
"Pitkä miinus työnhaussa ovat kesken jääneet opiskelut"

Tulikiven keraamisen liiketoiminnanjohtaja Petri Huhti toteaa samassa artikkelissa:
"Jotainhan se kertoo, jos kaveri on työn ja perheen ohella jaksanut puskea tutkinnon"

Sekä:
"Oletko joskus kuullut johtorymän jäsenestä jolla ei ole korkeakoulututkintoa?"

Ja jatkaa vielä:
"Jos joku hakee monen tutkinnon jälkeen 38-vuotiaana ensimmäistä työpaikkaa, ei hän sitä minulta saa."

Microsoftin henkilöstöjohtaja Johanna saarinen sanoo rekrytoinnista:
"Jo rekrytoinnissa kiinnitämme huomiota siihen, miten kova kapasiteetti henkilöllä on oppia uutta"

Edita publishing tj Mira Pitkänen kuvaa työelämää:
"Kaksi tutkintoa ei ole alalla mitenkään harvinaista."

Ja toteaa vielä poikkitieteellisyydestä:
"Numeroita ei pääse sivistysalallakaan karkuun"


Kannattaa lukea koko juttu läpi.

Toisaalta, Bror Wahlroos totesi aikanaan, vapaasti lainaten "kummasti 15 vuoden kova työkokemus paikkaa puuttuvaa koulutusta"
Eli asialla on aina kaksi puolta. Mielummin itse opiskelen MBA-tutkinnon työnantajan kustantamana ja työajalla, kuin olisin täyspäiväinen opiskelija ja harrastelisin siinä sivussa työntekoa..