Mr Scarface
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- San Jose Sharks, HPK
Olin pelikiellossa koko Olympialaisten ajan, joten en päässyt pitämään hauskaa tänne keskustelupalstalle koko näiden, kenties romanttisimpien kisojen aikana. Ainakaan lätkäpuolella en ole vuoden-95 jälkeen saanut kokea niin laajaa tunneskaalaa läpi, kuin näissä Torinon skaboissa. Hienoimpia joukkueita, joita olen urheilussa seurannut, joukkuehenki oli huikaisevalla tasolla. Jopa kiekonsyöjiä löytyi joissain tilanteissa Suomen joukkueesta.
Syy ketjun avaamiseen on osittain se, että joukkue olisi voinut olla vielä tätäkin parempi. Jos SM-liigasta olisi otettu kisoihin yksi ketjullinen pelaajia, olisi Suomen maajoukkue ollut turnauksessa täysin ylivoimainen ja pitelemätön, myös finaalissa. Loppuottelussa pelaajamme eivät enää jaksaneet. Leijonat pelasivat upean turnauksen, ja voittivat kaikki pelinsä siis ennen finaalia. Viimeisessä ja tärkeimmässä ottelussa energiaa ei enää ollut mielestäni kenelläkään muulla kuin Niklas Hagmanilla. Hänhän saikin vielä viimeisessä erässä, viimeisessä ottelussa maukkaan laukaisupaikan, josta sai ammuttua siitäkin yli tai ohi. Ja Jokisella oli tietysti paikkansa viimeisillä sekunneilla, mutta musta ei tällä kertaa mennyt maaliin. Suomen SM-liigasta koottu ketju olisi nimenomaan turnauksen alku ja loppuvaiheissa ollut todennäköisesti kisojen paras vitja. Ja ne pelaajat olisi tietysti pitänyt valita tarkoin analysoiden, kemiat ja muut tekijät huomioiden. Mutta senhän Erkka olisi osannut tehdäkin. Hänen analysointi ja pohtimiskykynsä on todistetusti erittäin osaavaa. Turnauksen alussa SM-Liiga pelaajat olisivat olleet virkeitä ja freshejä, ja näin yliote olisi ollut taattu. Myös turnauksen lopussa näistä pelaajista olisi ollut hyötyä paljon. Suomi ei saanut loppuottelussa millään ketjulla pelin painopistettä vastustajan päätyyn järjestelmällisesti ja tasaisin aika-ajoin. Euroopassa pelaavilla pelaajilla olisi riittänyt energiaa ja kuntoa turnauksen loppuun.
Siis kyllä tuosta joukkueesta olisi ehdottomasti pitänytkin olla lähes kaikkien pelaajien kisoissa mukana. Mutta esimerkiksi Niemisen, M.Koivun, Ruudun, ja jopa J.Jokisen tilalle olisi kannattanut valita pelaajia, joiden lähtökodat kisoihin olisivat olleet helpommat. Mikko Koivu ja Nieminen eivät saaneet ja jaksaneet enää finaalissa hyökätä vaaditulla tasolla, vaan olivat aivan finaalissa. Niin olivat kyllä lähes kaikki muutkin hyökkääjät, mutta kyllä Saku Koivu ja Selänne tarvittiin joukkueeseen, jotta edes näin pitkälle päästiin. Tulevaisuudessa kannattaa tulevien valmennusjohtojen ehdottomasti harkita tätä, että SM-liigasta yksi ketju kisoihin. Tosin Vancouverin olympialaisissa tätä aikaero-ongelmaa ei ole, mutta silloinkin saattaa olla otteluohjelmien kannalta parempi valita myös Euroopasta pelaajia mukaan. Heillä riittää energiaa. Tämä NHL:n otteluohjelmahan on ollut aivan MAHDOTON. Torinon jälkeenkin Ruotsalaisia ja Suomalaisia on lennätetty lähes suoraan omien NHL joukkueidensa otteluihin, ja useassa tapauksessahan he eivät edes pelanneet, koska olivat jo niin puhki. Esimerkiksi Detroitin ruotsalaiset eivät pelanneet Sharksia vastaan, kun NHL jatkui. Ja jo ennen Torinon kisoja oli NHL:n otteluohjelma aivan karmaisevan kova, verrattuna Euroopan liigoihin.
Itselleni ei tullut minään yllätyksenä Sveitsin menestys kisoissa, heillä oli freesejä pelaajia. Ja en yllättynyt myöskään väsyneen tuntuisen Kanadan ja U.S.A.n aikaisista putoamisista. Ja minähän tiesin, ei ollut mitään hätää, vaikka T.Ruutu, Joni Pitkänen, Kiprusoff, Lehtonen ja Sami Kapanen eivät pelanneet Torinossa. Kaikille löytyi korvaaja. Parin korvaajan kohdalle olisi löytynyt vielä parempi korvaaja. Ja ne korvaajat olisi valmennusjohto voinut rohkeasti valita SM-liigasta. Ja en tiedä ketkä pelaajat olisivat olleet sopivia kisoihin, se vaatisi valmentajan ammattia ja pitkää pohdintaa sekä analyysia, ja kyseisten pelaajien otteluiden seuraamista läheltä. Suomi olisi ollut erityisesti Kanadaa ja Tshekkiä vastaan vielä ylivoimaisempi, jos sillä olisi ollut Torinossa vielä enemmän energiaa ja voimaa jänteissä. Upea hopea, mutta miten olisi käynyt finaalissa Ruotsin, jos pelaajamme eivät olisi olleet niin finaalissa.
Syy ketjun avaamiseen on osittain se, että joukkue olisi voinut olla vielä tätäkin parempi. Jos SM-liigasta olisi otettu kisoihin yksi ketjullinen pelaajia, olisi Suomen maajoukkue ollut turnauksessa täysin ylivoimainen ja pitelemätön, myös finaalissa. Loppuottelussa pelaajamme eivät enää jaksaneet. Leijonat pelasivat upean turnauksen, ja voittivat kaikki pelinsä siis ennen finaalia. Viimeisessä ja tärkeimmässä ottelussa energiaa ei enää ollut mielestäni kenelläkään muulla kuin Niklas Hagmanilla. Hänhän saikin vielä viimeisessä erässä, viimeisessä ottelussa maukkaan laukaisupaikan, josta sai ammuttua siitäkin yli tai ohi. Ja Jokisella oli tietysti paikkansa viimeisillä sekunneilla, mutta musta ei tällä kertaa mennyt maaliin. Suomen SM-liigasta koottu ketju olisi nimenomaan turnauksen alku ja loppuvaiheissa ollut todennäköisesti kisojen paras vitja. Ja ne pelaajat olisi tietysti pitänyt valita tarkoin analysoiden, kemiat ja muut tekijät huomioiden. Mutta senhän Erkka olisi osannut tehdäkin. Hänen analysointi ja pohtimiskykynsä on todistetusti erittäin osaavaa. Turnauksen alussa SM-Liiga pelaajat olisivat olleet virkeitä ja freshejä, ja näin yliote olisi ollut taattu. Myös turnauksen lopussa näistä pelaajista olisi ollut hyötyä paljon. Suomi ei saanut loppuottelussa millään ketjulla pelin painopistettä vastustajan päätyyn järjestelmällisesti ja tasaisin aika-ajoin. Euroopassa pelaavilla pelaajilla olisi riittänyt energiaa ja kuntoa turnauksen loppuun.
Siis kyllä tuosta joukkueesta olisi ehdottomasti pitänytkin olla lähes kaikkien pelaajien kisoissa mukana. Mutta esimerkiksi Niemisen, M.Koivun, Ruudun, ja jopa J.Jokisen tilalle olisi kannattanut valita pelaajia, joiden lähtökodat kisoihin olisivat olleet helpommat. Mikko Koivu ja Nieminen eivät saaneet ja jaksaneet enää finaalissa hyökätä vaaditulla tasolla, vaan olivat aivan finaalissa. Niin olivat kyllä lähes kaikki muutkin hyökkääjät, mutta kyllä Saku Koivu ja Selänne tarvittiin joukkueeseen, jotta edes näin pitkälle päästiin. Tulevaisuudessa kannattaa tulevien valmennusjohtojen ehdottomasti harkita tätä, että SM-liigasta yksi ketju kisoihin. Tosin Vancouverin olympialaisissa tätä aikaero-ongelmaa ei ole, mutta silloinkin saattaa olla otteluohjelmien kannalta parempi valita myös Euroopasta pelaajia mukaan. Heillä riittää energiaa. Tämä NHL:n otteluohjelmahan on ollut aivan MAHDOTON. Torinon jälkeenkin Ruotsalaisia ja Suomalaisia on lennätetty lähes suoraan omien NHL joukkueidensa otteluihin, ja useassa tapauksessahan he eivät edes pelanneet, koska olivat jo niin puhki. Esimerkiksi Detroitin ruotsalaiset eivät pelanneet Sharksia vastaan, kun NHL jatkui. Ja jo ennen Torinon kisoja oli NHL:n otteluohjelma aivan karmaisevan kova, verrattuna Euroopan liigoihin.
Itselleni ei tullut minään yllätyksenä Sveitsin menestys kisoissa, heillä oli freesejä pelaajia. Ja en yllättynyt myöskään väsyneen tuntuisen Kanadan ja U.S.A.n aikaisista putoamisista. Ja minähän tiesin, ei ollut mitään hätää, vaikka T.Ruutu, Joni Pitkänen, Kiprusoff, Lehtonen ja Sami Kapanen eivät pelanneet Torinossa. Kaikille löytyi korvaaja. Parin korvaajan kohdalle olisi löytynyt vielä parempi korvaaja. Ja ne korvaajat olisi valmennusjohto voinut rohkeasti valita SM-liigasta. Ja en tiedä ketkä pelaajat olisivat olleet sopivia kisoihin, se vaatisi valmentajan ammattia ja pitkää pohdintaa sekä analyysia, ja kyseisten pelaajien otteluiden seuraamista läheltä. Suomi olisi ollut erityisesti Kanadaa ja Tshekkiä vastaan vielä ylivoimaisempi, jos sillä olisi ollut Torinossa vielä enemmän energiaa ja voimaa jänteissä. Upea hopea, mutta miten olisi käynyt finaalissa Ruotsin, jos pelaajamme eivät olisi olleet niin finaalissa.