Ajankohtaisen Kakkosen huippu-urheiluilta

  • 25 050
  • 165
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Menestyminen huippu-urheilussa vaatii suorituskykyä maksimoivien kemikaalien käyttöä. On epäolennaista, onko aine kielletty juuri nyt vai ei. Kaarlo Kangasniemen mömmöt olivat hänen voittaessan olympiakultaa aivan yhtä terveellisiä tai epäterveellisiä kuin nytkin. EPO on ollut yhtä terveellinen tai epäterveellinen riippumatta siitä, onko se kiellettyjen aineiden listalla vai ei.
No jos jokin aine on kiellettyjen aineiden listalla, niin kyllä se vähentää sen aineen käyttöä, jos siihen antidopingtyöhön panostetaan. Kannattaa joskus oikeasti tutustua siihen, millaisia järjestelmiä esim. pyöräilyssä on kehitetty (biopassit ym.). Monilla on se käsitys, että testaajat ovat aina jäljessä, mutta itse en ole niin kyyninen. Esimerkiksi pyöräilyssä ajajien aggressiivisuuden väheneminen vuorietapeilla ja se, että kovia nousuja ajetaan alemmilla tehoilla kuin 10 vuotta sitten, kertoo ihan selvää kieltä dopingin käytön vähentymisestä. Ja miettikää vaikka Mühleggin menoa hiihtoladulla 2002 olympialaisissa. Ei sellaista järjetöntä vauhtia pitkillä matkoilla enää näe.

Vastaavasti jos ei testata, lähtee homma toiseen suuntaan. Kyllä esim. nuo parhaat futaajat alkavat olla jo sillä tasolla fyysisesti, että voi vain kuvitella millaisia nappeja siellä on vedetty.

Antidoping-työ on erittäin tärkeää ja olen ylpeä siitä, että Suomi on siinä kärjessä. Jos se jonkin verran vähentää menestystämme, hyväksyn sen. Puhtaasti paras ja terveenä paras.
 
Aika uskomatonta sekin, että proffa lähtee noin epäeettistä toimintaa edes puolivakavissaan ehdottelemaan.
Kuitenkin proffa, joka on ollut FIS:n listoilla ja nähnyt varmasti yhtä sun toista. Oli muuten se henkilö, joka totesi KooPee Kyrölle Lahden kisojen alla, että Hemohesiä ja plasmalaajentajia ei Lahdessa testata.

sampio kirjoitti:
Mihin vedetään raja, mikä on kiellettyä ja mikä ei? Jos kaikki sallitaan, kuka valvoo terveydelle sopivaa käyttöä...
Kaikki terveydelle vaaralliset tai haitalliset aineet eivät varmasti ole kiellettyjen aineiden listalla. Ja kun ne eivät ole, niin niitä käytetään urheilussa, mikäli ne parantavat suorituskykyä tai nopeuttavat palautumista yms. Kun kiellettyjen listalle tulee uusia aineita, niin uusia aineita myös kehitetään.

Otetaan nyt sellainen ihan perinteinen lisäravinne kuin kreatiini. Purkin kyljessä lukee ohjeellinen vuorokausiannos. Tuon ylittäminen voidaan katsoa olevan epäterveellistä. Kuitenkin kreatiinia käyttävät urheilijat ja kuntoilijat vetelevät lärviinsä moninkertaisesti sen ohjeellisen arvon.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Ainoa noista lajeista, jolla on mahdollisuus olympiamitaliin seuraavan olympiadin aikana. Selkeä kannanotto tulosurheilun puolesta.

Minä väitän, että mikään naisten saavuttama pronssi olympialaisista ei kiinnosta ketään. Vaikka kuinka jotkut yrittävät väittää, että jokainen laji olisi yhtä arvokas niin näin ei ole. Suomi olisi neljän parhaan joukossa naisten jääkiekkoilussa, vaikka panostukset olisivat huomattavasti pienemmät kuin noi nykyiset summat. Suurin osa rahoista pitäisi panostaa oikeasti arvostettuihin lajeihin ja niin, että ne lahjakkaat urheilijat saavat suurimman osan rahoista. Millekkään kolmekymppiselle urheilijalle, joka pääsee aina kisoihin vain jollain b-rajan ylityksellä ei pitäisi antaa senttiäkään.

Vaikka meillä onkin harvinaisen menestyksen perään juoksevaa kansaa niin on sillä silti todella iso merkitys mistä se mitali saadaan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Joo...tuskinpa vaan....miten se nyt olisi voinut siihen törmätä, kun mäkimiehet ei käytä.... Herätkää nyt jumalauta oikeeseen maailmaan, tai älkää sitten ainakaan näyttäkö hölmöyttänne!

Ohjelmassa puhuttiin tämän päivän järjestelmällisestä dopingista, ei yksittäisistä tapauksista tai epämääräisistä epäilyistä. Kojonkoski sanoi ohjelmassa, ettei ole törmännyt Norjan vuosien aikana järjestelmälliseen dopingiin. Miksi Kojonkoskelle olisi kerrottu mahdollisesta järjestelmällisestä dopingista? Tuollainen tieto pidetään mahdollisimman pienen piirin tiedossa, eikä siitä huudella ulkopuolisille.

Kojonkoski voi olla näiden tietojen kanssa sinun kanssa samalla viivalla, jossain on joku epämääräinen kontti, mihin kaikilla ei ole asiaa tai tienvarsiroskiksesta löytyy plasmapusseja.

Minä olen keskustellut muutamien entisten jääkiekkoilijoiden kanssa, jotka ovat suoraan myöntäneet dopingin käytön. Mitä tällä tiedolla on tekemistä tämän päivän kanssa. Ihan sama juttu on Kangasniemen juttujen kohdalla, hän puhuu koska haluaa olla julkisuudessa, mutta hänen höpinöillään ei ole mitään tekemistä järkevän dopingkeskustelun kanssa. Minusta tulisi eroittaa menneisyys ja sen julkisuushaluiset höpisijät ja käydä oikeaa keskustelua. Mikä tosin on ymmärrettävästi mahdotonta.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jos ei ymmärrä Jarkko Niemisen saavutusten arvoa, niin ei ymmärrä tennistä lajina. Ja jos ei ymmärrä tennistä lajina ei ole urheiluihminen ensinkään.

Ja keskinkertainen urheilija! Hah, täällähän alettiin oikein vitsipäälle.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
jos ei ymmärrä tennistä lajina ei ole urheiluihminen ensinkään.
No tämä nyt vasta elitistiseksi meneekin. Ei minkään yksittäisen lajin seuraaminen ole mikään edellytys sille, onko urheiluihminen. Ihminen voi seurata vaikka pelkkää mäkihyppyä eikä edes tuntea minkään muun lajin sääntöjä, mutta hän on silti urheilumies tai -nainen jos hän sellaiseksi haluaa itseään kutsua.

Olen lukenut jalkapallosta syvällisesti kertovan Kuningaspelin kentät -teoksen. Siinä haastatellaan Suomen maajoukkueen kannattajia, joille jalkapallo ei edes ole urheilua, eivätkä he seuraa muuta urheilua. Jalkapallo on jotain myyttistä, urheilun yläpuolella. Itse kotimaista futista ja Valioliigaa rakastavana futisfanina olen täysin eri mieltä. Seuraan monia urheilulajeja, ja kaikissa niissä on jotain erittäin tylsää ja jotain todella mielenkiintoista. Ei ole mitään pyhiä lajeja. Vastaavasti toisinpäin mietittynä yritän antaa arvostusta kaikille lajeille pl. eettisesti hyvin epäilyttävät urheilulajit. En ole koskaan jaksanut seurata esim. golfia, mutta varmasti siinäkin on jotain todella jännittävää, mikä saa niin monet ihmiset sitä tv:stä tapittamaan, joten siksi en kommentoi sitä "vittu miten tylsää miten joku jaksaa tostakin kiinnostua" -sävyyn.
 

Pekkis

Jäsen
Jos ajatellaan jotain hiihtolajeja, toki esim. mm-kisoja on harvemmin kuin yksittäisiä atp-skaboja, mutta kuinka vaikea/helppo sinne on suomalaisen päästä pelkästään osallistumaan. Kova tietenkin pitää olla jos menestyy, mutta aika harvassa nuo yksittäiset voitot ovat olleet viime aikoina.

Tekisi mieleni kysyä Tamimaisesti: "Montaks starttia sulla on takana?", mutta kirjoitelmasi luettuani jätän kysymättä.

Mä en viittis jatkaa tätä, mutta kuten itsekin oivalsit niin niitä ATP-skaboja on tosiaan hieman useammin kuin hiihdon MM-kisoja. Hiihdon MM-kisat pidetään joka toinen talvi ja menestystä havitteleva urheilija yrittää luoda kyseisiin kisoihin selkeän kuntopiikin. Maailmalla vallitsevan tason vuoksi on ihan pakko.
ATP-skaboja kisaillaan se vajaat 70 per vuosi, ja kun joku otti esille sen mahdollisuuden, että välttämättä ihan kaikki maailman parhaat ei ihan kaikissa turnauksissa pelaa pitää se ikävä kyllä paikkansa. ATP-turnauksia on usein kahdet saman päivän aikana, joskus jopa kolmet. Eri puolilla maailmaa.

Kaikesta huolimatta Jarkko Niemistä arvostan suuresti, mutta jonkun Valavuoren oksennukset suorassa lähetyksessä pistää vituttamaan.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
No tämä nyt vasta elitistiseksi meneekin. Ei minkään yksittäisen lajin seuraaminen ole mikään edellytys sille, onko urheiluihminen. Ihminen voi seurata vaikka pelkkää mäkihyppyä eikä edes tuntea minkään muun lajin sääntöjä, mutta hän on silti urheilumies tai -nainen jos hän sellaiseksi haluaa itseään kutsua.

Siinä lukeekin ymmärtää, eikä seuraa. Kaksi täysin eri asiaa.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Ja Jarkko Niemisestä vielä kerran.

Itävallassa on sen niminen tennispelaaja kuin Jürgen Melzer. Melzerin ura muistuttaa hyvin paljon Niemisen uraa. Hieno, tasainen ura, mutta ei suuria turnausvoittoja. Pelityyliltäänkin enemmän sellainen jauhaja, ei mitenkään "flashy" pommittajatyylinen pelaaja tai Federerin-tyypin "pianonsoittaja".

Kotimaassaan Melzerillä on aina ollut sellainen aliarvostetun urheilijan leima. Ihmiset eivät osaa innostua hänen saavutuksistaan, vaikka ne ovat itävaltalaiseksi tennispelaajaksi poikkeuksellisia.

En ole keksinyt tätä analogiaa itse, vaan Janne Eerikäinen kirjoitti tästä aiheesta pienen artikkelin Urheilulehteen.

Kysymys kuuluu, ovatko itävaltalaisetkin juntteja kun he innostuvat enemmän esimerkiksi mäkihyppääjien menestyksestä kuin top-20-tennispelaajasta? Tai jos Itävallan mäkihyppy romahtaisi, luultavasti mediassa puitaisiin enemmän mäkihypyn surkeaa tilaa kuin heidän tennisässänsä hyvää kansainvälistä tasoa.
 

Fordél

Jäsen
Mä en viittis jatkaa tätä, mutta kuten itsekin oivalsit niin niitä ATP-skaboja on tosiaan hieman useammin kuin hiihdon MM-kisoja. Hiihdon MM-kisat pidetään joka toinen talvi ja menestystä havitteleva urheilija yrittää luoda kyseisiin kisoihin selkeän kuntopiikin. Maailmalla vallitsevan tason vuoksi on ihan pakko.
ATP-skaboja kisaillaan se vajaat 70 per vuosi, ja kun joku otti esille sen mahdollisuuden, että välttämättä ihan kaikki maailman parhaat ei ihan kaikissa turnauksissa pelaa pitää se ikävä kyllä paikkansa. ATP-turnauksia on usein kahdet saman päivän aikana, joskus jopa kolmet. Eri puolilla maailmaa.

En silti osta tätä sun arvotusta ja sen perusteita. ATP-turnaukset ovat mielestäni enemmänkin kuin hiihdon maailmancupin osakilpailut. Kummissakaan ei ole aina maailman parhaita kisaamassa, tosin ATP:ssä vielä harvemmin kun puhutaan pienemmistä turnauksista. Parempi vertailukohta olisi kuitenkin MM-kisat ja Grand Slam -kisat, koska molemmissa on lähtökohtaisesti sen hetken maailman parhaat mukana.

Sitten pitäisi taas tietää, että kumpaan on helpompi päästä: tenniksen ATP-turnaukseen vai hiihdon maailman cupin kisaan? Suomessa kaikki puoltaa jälkimmäiseen. Riittää kun olet hiihdon maajoukkueessa.

Mutta tämän enempää en viitsi tähän lähteä, koska tosiaan tää vertailu menee absurdiksi ja täysin mahdottomaksi. Annan siis mieluusti sun pitää Matti Heikkistä kovempana urheilijana kuin Jarkko Niemistä vaikka molempia arvostat korkealle ja hyvä niin. Oikeata vastausta kun ei ole näissä kysymyksissä.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
ATP-skaboja kisaillaan se vajaat 70 per vuosi, ja kun joku otti esille sen mahdollisuuden, että välttämättä ihan kaikki maailman parhaat ei ihan kaikissa turnauksissa pelaa pitää se ikävä kyllä paikkansa. ATP-turnauksia on usein kahdet saman päivän aikana, joskus jopa kolmet. Eri puolilla maailmaa.
Näinhän se menee. Tuo tennis on sellainen megasirkus, ja pienemmät turnaukset kiinnostavat lähinnä vedonlyöjiä ja sitä paikkakuntaa, jossa turnaus on. Ja toisaalta kun noita pienempiä ATP-turnauksia joskus televisiosta katselen, niin ei siellä ole alkukierroksilla kuin pari hassua katsojaakaan koko katsomossa.

Varsinkin näin syksyisin, kun parhaat pelaajat ovat jo fyysisesti aika puhki, menee yksittäisiä kisavoittoja välillä melkoisille kehäraakeillekin. Huiput satsaavat sitten niihin kovempiin turnauksiin, jotka ovat järjestyksessä pienimmistä suurimpiin ATP500-turnaukset ATP1000-turnaukset (=Masters) ja Grand Slamit. Ja sitten on tietysti Davis Cup, kauden päätösturnaus ja kerran neljässä vuodessa olympialaiset.

Käsi sydämelle, kaikki Niemistä aliarvostettuna pitävät. Kuinka korkealle oikeasti arvostatte jonkun Delroy Beachin ATP-turnausvoiton, jos Nieminen ei ole mukana? Noteeraatteko edes? Toki Nieminen on saavuttanut paljon muutakin (korkea listasijoitus, kolme GS-puolivälierää, vahvat otteet Davis Cupissa), mutta Valavuori omassa piikissään mainitsi nimenomaan ATP-turnausvoiton saavutuksena, joka ylittää hiihdon maailmanmestaruuden.
 

Fordél

Jäsen
Käsi sydämelle, kaikki Niemistä aliarvostettuna pitävät. Kuinka korkealle oikeasti arvostatte jonkun Delroy Beachin ATP-turnausvoiton, jos Nieminen ei ole mukana? Noteeraatteko edes? Toki Nieminen on saavuttanut paljon muutakin (korkea listasijoitus, kolme GS-puolivälierää, vahvat otteet Davis Cupissa), mutta Valavuori omassa piikissään mainitsi nimenomaan ATP-turnausvoiton saavutuksena, joka ylittää hiihdon maailmanmestaruuden.

Tuskin noteeraan.

Tuskin kovin moni suomalainen noteeraisi hiihdon maailman cupin osakilpailujen voittajiakaan jos meillä ei olisi lajissa valtavia perinteitä ja emme olisi niin kova hiihtomaa. Ihan samalla tavalla aika harva britti noteeraa Lahden maailmancupin perinteisen 10km:n voittajaa, mutta tenniksen ATP-turnauksen voittaja saa jo enemmän huomiota.

Mitä taas tulee ATP-turnausvoittoon ja hiihdon MM-kultaan niin arvotan edelleen niistä ATP-turnausvoiton kovemmaksi suoritukseksi.

Hienoa kuitenkin, että moni muu arvottaa asiat toisin. Se on ehdottomasti rikkaus ja voimavara suomalaiselle urheiluelämälle. Olisihan se kaameata, jos jokainen arvottaisi korkeimmalle vain menestyksen tenniksessä ja muut lajit jäisivät vähemmälle huomiolle.
 

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
Ohjelmassa puhuttiin tämän päivän järjestelmällisestä dopingista, ei yksittäisistä tapauksista tai epämääräisistä epäilyistä. Kojonkoski sanoi ohjelmassa, ettei ole törmännyt Norjan vuosien aikana järjestelmälliseen dopingiin. Miksi Kojonkoskelle olisi kerrottu mahdollisesta järjestelmällisestä dopingista? Tuollainen tieto pidetään mahdollisimman pienen piirin tiedossa, eikä siitä huudella ulkopuolisille.

Kojonkoski voi olla näiden tietojen kanssa sinun kanssa samalla viivalla, jossain on joku epämääräinen kontti, mihin kaikilla ei ole asiaa tai tienvarsiroskiksesta löytyy plasmapusseja.

Ei jumalauta, ettehän te muutamat kirjoittajat voi olla noin naiveja....tai kyllähän te voitte...
Ei Norjan maastohiihtomaajoukkueen tarvitse tulla Mika Kojonkoskelle vartavasten kertomaan, että me vähän kokeillaan erilaisia aineita tuolla.....hei, ne murtsikkaporukat ja mäkimiehet on ainakin puoli talvea samoissa maisemissa reenaamassa ja kilpailemassa, plus siihen lisäksi kaikki kokoukset, palaverit ja linjanvetoseminaarit. M Kojonkoski ei voi välttyä tietämästä hiihtäjien toiminnasta, ellei hän ole viettänyt yhdeksää vuotta pipo silmillä ja korvalaput korvilla Norjan hiihtoliiton palkkalistoilla.

Jos Norjan hiihdossa ei ole järjestelmällistä dopingtoimintaa, niin sitten sitä ei ole missään talviurheilun organisaatiossa. Mutta koska Norjan hiihdossa on järjestelmällinen dopingsysteemi, niin on ihan turha väittää, ettei Mika Kojonkoski ole koskaan siihen törmännyt, niin mäkimiesten koutsi kuin olikin. Se, että hän ei tietenkään voi puhua siitä, on taas ihan toinen juttu.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Mitä taas tulee ATP-turnausvoittoon ja hiihdon MM-kultaan niin arvotan edelleen niistä ATP-turnausvoiton kovemmaksi suoritukseksi.
Yleisesti, keskimäärin, tuo on ehkä jopa looginen päätelmä. Subjektiivisesti voi toki arvottaa vaikka sääskentapon MM-voittajaa edelle miesten 100 metrin olympiavoittajaa.

Kehottaisin kuitenkin huomioimaan sen tosiseikan, että minkä tahansa lajin voittaja voi olla aivan huikea lahjakkuus. Se lahjakkuus voi olla ollut trimmannut kuntonsa äärimmilleen. Se voi olla myös geeniteknisesti parempi kuin esimerkiksi se ATP-tennisvoittaja.

Saat tietenkin olla ilomielin mieltäsi, mutta älä kerro kenelle kellot soivat, ne eivät aina soi ATP-tennisvoittajalle.
 

Pekkis

Jäsen
Toki Nieminen on saavuttanut paljon muutakin (korkea listasijoitus, kolme GS-puolivälierää, vahvat otteet Davis Cupissa), mutta Valavuori omassa piikissään mainitsi nimenomaan ATP-turnausvoiton saavutuksena, joka ylittää hiihdon maailmanmestaruuden.

Juurikin näin. Asioista mitään tietämätön sohvaperuna ostaa kovin helposti julkisuuden henkilön mielipiteitä, ja uskon näin käyneen monen kohdalla myös tällä kertaa. Varsinkin, kun kukaan ei vaatinut herra Valavuorelta edes perusteita väitteelleen.

Medialla on kyllä uskomaton vaikutus ihmisten mielipiteisiin. Ääriesimerkkinä mainittakoon, oliko se MTV3:n teettämä tutkimus, jossa tiedusteltiin kansalaisten eniten arvostamia urheilijoita. Jääkiekkoilijat veivät voiton ja jos nyt edes vähäänkään asioista on perillä, niin kyllähän tällainen "tutkimustulos" aiheuttaa vähintäänkin huutonaurukohtauksen.
 

Fordél

Jäsen
Juurikin näin. Asioista mitään tietämätön sohvaperuna ostaa kovin helposti julkisuuden henkilön mielipiteitä, ja uskon näin käyneen monen kohdalla myös tällä kertaa. Varsinkin, kun kukaan ei vaatinut herra Valavuorelta edes perusteita väitteelleen.

Ja ihan sama olisi tapahtunut mikäli joku olisi heittänyt väitteen toiseen suuntaan. Perusteet olisi jäänyt kuulematta eikä niitä pystytä tyhjentävästi esittämään täälläkään, suuntaan taikka toiseen.

Medialla on kyllä uskomaton vaikutus ihmisten mielipiteisiin. Ääriesimerkkinä mainittakoon, oliko se MTV3:n teettämä tutkimus, jossa tiedusteltiin kansalaisten eniten arvostamia urheilijoita. Jääkiekkoilijat veivät voiton ja jos nyt edes vähäänkään asioista on perillä, niin kyllähän tällainen "tutkimustulos" aiheuttaa vähintäänkin huutonaurukohtauksen.

Ottamatta kantaa itse tutkimukseen niin jos kansalaiset arvostavat eniten jääkiekkoilijoita niin mitäs pahaa tai väärää siinä on?
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Ex-kansallisen huipputason tennispelaajan aviomiehenä täytyy aina vaan uudestaan todeta, että Jarkko Nieminen on tehnyt aivan käsittämättömän - siis aivan järjettömän kovan uran kun ottaa huomioon sen kulttuurin kapeuden josta hän ponnistaa. Vähän sama kuin Jari Litmasella paitsi, että vielä kapeammalta.

Tennis on nuoren erikoistumisen laji, jossa pitää peruslyöntiä jauhaa sieltä 3-4 -vuotiaasta kymmeniä tuhansia kertoja jos haluaa päästä yhtään mihinkään. Niemisellä ei ole ollut Suomessa vastustajia, ei valmentajia jotka olisi Sihvosta lainatakseni "olleet siellä ja tehneet sitä", ei olosuhteita. Hän ei ole fyysisesti luontainen huippulahjakkuus (190cm tai plus ja geenit päälle).

Se, että hän on päässyt tuolle tasolle on vaatinut uskomattomia uhrauksia, matkustamista jo pienenä, vastustajien hakemista Ruotsista ja niin edelleen. Tennis on aivan jäätävän kilpailtu laji mm. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa jne. Eli ei mikään marginaalilaji. Taidon, fysiikan ja henkisen kapasiteetin vaatimukset yhdistyy minun mielestäni poikkeuksellisesti. Ei auta johtaa 6-0, 6-0 ja 5-0, jos et pysty voittamaan sitä viimeistä ottelupalloa (vrt. johdat hiihdossa 55 sekunnilla lopussa, lätkässä 8-0 3 minuuttia ennen loppua). Jokainen tuuma täytyy voittaa.

Ja sitten suomalainen - joka ei ymmärrä lajista ja sen vaatimuksista pätkääkään - niputtaa Niemisen keskinkertaisuudeksi, "eikä sillä kestä ikinä pää". En minäkään ymmärrä huipputenniksen vaatimuksia, mutta olen nähnyt sitä riittävän läheltä vierestä että tällaisena palloilulajivalmentajana hiljenee kyllä kunnioituksesta.

Minulle Jarkko Nieminen on suomalaisessa urheilussa siellä Jari Litmasen kanssa käsi-kädessä korkeimmalla pallilla. Jari Kurri ja Teemu Selänne siinä voivat hengailla varmaan myös, Hyypiä roikkuu mukana.

Eli off topicin päätteeksi, olen samaa mieltä kuin Aleksi Valavuori tästä asiasta.
 

Fordél

Jäsen
Kehottaisin kuitenkin huomioimaan sen tosiseikan, että minkä tahansa lajin voittaja voi olla aivan huikea lahjakkuus. Se lahjakkuus voi olla ollut trimmannut kuntonsa äärimmilleen. Se voi olla myös geeniteknisesti parempi kuin esimerkiksi se ATP-tennisvoittaja.

Ja mitenköhän arvotat tätä lahjakkuutta? Miten laitat asiassa x olevan lahjakkuuden ja asiassa y olevan lahjakkuuden järjestykseen? Meneekö jo vähän siihen, että kumpi on parempaa suklaa vai tiistai?
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Urheilulajien vertailu ja arvottaminen keskenään on toki vähän vammaista touhua. Urheilijat kilpailevat keskenään sen oman urheilulajinsa sisällä, ei toisiaan vastaan. Minä arvostan oman lajini huippuja äärimmäisen korkealle - sinne pääseminen on vaatinut valtavasti töitä ja jonkinnäköistä lahjakkuutta - mitä se sitten ikinä onkaan. Joku tennis on vaan sitten vielä niin erikseen. Se vie tosissaan pelaavalta henkisen ja fyysisen terveyden, mahdollisuuden muuhun elämään (jos siis absoluuttiselle huipulle tähtää) ja perheeltä rahat. Ja silti saldona voi olla, että pääset pelaamaan Suomessa A-sarjaa ja käväiset silloin tällöin vetämässä sarjapelejä pinnarahoja vastaan Ruotsissa tai Saksassa.

Eilinen keskustelu ei tosiaan noussut huikeaksi. Allekirjoitan täältä muutaman nimimerkin näkemyksen, että tällaisissa vähemmän on enemmän. Vähemmän keskustelijoita, syvemmälle keskustelussa.
 
Kyllä esim. nuo parhaat futaajat alkavat olla jo sillä tasolla fyysisesti, että voi vain kuvitella millaisia nappeja siellä on vedetty.
Olisivatko mahdollisesti vetäneet sellaisia nappeja, jotka eivät vielä ole kiellettyjen aineiden listalla? Tai jos ovat, niin testaus hoidetaan jonkun toisen henkilön antamilla näytteillä?

Jos mennään terveyspuoleen, niin onko esim. astmalääkkeen käyttö epäterveellistä? Tai onko joku huolestunut Kaarlo Kangasniemen terveydestä, joka sentään on 71-vuotiaaksi asti elänyt?
Ja jokseenkin laaja käsitys on siitä, että 1970-luvulla menestyneet suomalaiset kestävyysjuoksijat käyttivät aineita, jotka ovat nykyisin kiellettyjä. Onko joku huolissaan heidän terveydestään?

Jos heitetään pari sanaa jääkiekosta, niin kerrottakoon sellainen pieni stoori, jonka kuulin eräältä pitkän linjan liiga- ja maajoukkuepelaajalta. Kertoi joukkueensa lääkärin ehdottaneen hänelle aineiden käyttöä pelaajan tehdessä paluuta kaukaloihin loukkaantumisen jälkeen. Näyttäisi kyseinen lääkäri olevan edelleen lähellä kiekkoilijoita.
 
Viimeksi muokattu:

#76

Jäsen
Doping on tunteita herättävä aihe. Valvonta on parantunut ja kiellettyjen lista päivittynyt. Silti on täysin mahdollista, että tällähetkellä on käytössä aineita, joita ei kyetä etsimään tai joiden olemassaolosta eivät testaajat edes tiedä. Balcon tapaus on hyvää osviittaa miten homma toimii.

Sen lisäksi tunnetuilla aineilla on varoaikansa, jonka aikana ne näkyvät testeissä. Ei luulisi olevan vaikea rasti huippu-urheilijalle tai hänen tukijoukoille pysyä selvillä mitkä nämä varoajat ovat. Tästä syystä arvokisoissaei käryä kuin huolimattomat tai testattavien aineiden muutoksesta kärsivät. 2001 hiihtokisat osoittivat juuri tämän, että luulo ei ollut tiedon väärti.

Arvokisoissa uskon testauksen toimivuuteen, joskin edellämainitut syyt edesauttavat ettei juuri kukaan kärähdä arvokisoissa. Harjoituskaudella tilanne onkin toinen ja esimerkit ovat osoittaneet, että eri maiden liiton ovat hyvinkin sinisilmäisiä uskomaan urheilijoiden selityksiä, miksi käry onkin oikeastaan vaan erehdys.

Testauksen tulisikin olla ahkeraa ympäri vuoden, mieluiten tunnettujen varoaikojen minimin mukaista ja testaajina pitäisi olla toiseen maan testaajat, jotka toimittaisivat tuloksettestausorganisaatiolle ilman paikallista sekaantumista asiaan. Tämäkään ei tietysti estäisi tuntemattomien aineiden käyttöä ja todennäköisesti edesauttaisi rikkaiden maiden menestystä, koska niillä olisi resursseja kiertää systeemiä.

Mikä sitten viime kädessä tekee dopingista kielletyn? Suoritusta pyritään parantamaan monin keinoin ja muitakin sääntöjä kiertää. Urheilijat ovat valmiita vaarantamaan terveytensä menestystä tavoitellessaan vaikkei dopingia laskettaisi mukaan. Eroaako doping viime kädessä tilanteesta, jossa urheilija tekisi muutoksia välineisiinsä parantaen siten suoritustaan, mutta samalla lisäisi riskiä joutua onnettomuuteen?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... M Kojonkoski ei voi välttyä tietämästä hiihtäjien toiminnasta, ellei hän ole viettänyt yhdeksää vuotta pipo silmillä ja korvalaput korvilla Norjan hiihtoliiton palkkalistoilla.

Jos Norjan hiihdossa ei ole järjestelmällistä dopingtoimintaa, niin sitten sitä ei ole missään talviurheilun organisaatiossa. Mutta koska Norjan hiihdossa on järjestelmällinen dopingsysteemi, niin on ihan turha väittää, ettei Mika Kojonkoski ole koskaan siihen törmännyt, niin mäkimiesten koutsi kuin olikin. Se, että hän ei tietenkään voi puhua siitä, on taas ihan toinen juttu.

Mitä tarkoitat järjestelmälliseen dopingtoimitaan törmäämisellä?

Minusta tällöin kyse siitä, että on selkeitä faktoja ja ensikäden tietoa asiasta. Tällöin joku mukana ollut kertoo näistä asioista tai esittelee kirjallisia todisteita tms. Jokaisella meistä, varmasti myös Kojonkoskella on tiettyjä aavistuksia ja teorioita Norjan hiihtomaajoukkueen toiminnasta, mutta hyvin harvalla on oikeasti faktaa Norjan hiihtomaajoukkueen järjestelmällisestä dopingtoiminnasta.

Nyt Kojonkoskelta kysytiin Norjan järjestelmällisestä dopingtoiminnasta ja vastasi, ettei ole törmännyt tällaiseen. Tämä voi pitää täysin paikkansa, koska mäkihypyssä dopingista ei ole sanottavaa hyötyä, joten siinä tätä järjestelmällistä dopingia tuskin esiintyy. Ilman oikeudessa päteviä todisteita Kojonkoski ei voi sanoa törmänneensä järjestelmälliseen dopingiin Norjassa. Mikäli hän näin tekisi, hän joutuisi varmasti todistamaan asiansa oikeudessa. Toimittaja Halonen voi vedota lähdesuojana ja puhua mitä vaan, mutta Kojonkosken asemassa tähän ei ole mahdollisuutta.

Täytyy erottaa vahvat epäilykset ja todistettavissa olevat havainnot.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Kysymys kuuluu, ovatko itävaltalaisetkin juntteja kun he innostuvat enemmän esimerkiksi mäkihyppääjien menestyksestä kuin top-20-tennispelaajasta? Tai jos Itävallan mäkihyppy romahtaisi, luultavasti mediassa puitaisiin enemmän mäkihypyn surkeaa tilaa kuin heidän tennisässänsä hyvää kansainvälistä tasoa.

Kyllä tuo varmaan on ihan luonnollinen asia. Jokaisella maalla/kansalla on omat suosikkilajinsa, eikä siinä tietenkään mitään väärää ole. Kuitenkin Jarkko Niemisen kritisoiminen sillä, että hän ei koskaan voita mitään ja mitä sekin tuolla vielä tekee osoittaa melkoista (urheilu)yleissivistyksen puutetta. Se on junttimaista.

Tennis on lajina helposti yksi maailman vaikeimmista hallita ja vielä yksilölajina se asettaa pelaajalle valtavat vaatimukset huipputasolla. Ihan jo lajin perusasioiden hallinta vie aikaa, vaikka palloa kyllä oppii tuuppimaan nopeasti verkon yli. Eräs tennisvalmentaja kertoi minulle, että esimerkiksi kämmencrossia saatetaan jauhaa satoja toistoja pelkästään yhdessä harjoituksessa, tällä haetaan juuri automaatiota.

Kun yksi osa-alue eli tekniikka on jo erittäin vaikea hallita (Federer on oikeasti ihan friikki), niin sekään ei vielä riitä. Nimittäin tennis on myös fyysisesti vaativa laji. On oltava sekä peruskestävyyttä, maitohapon sietokykyä, lihaskestävyyttä ja varsinkin hyvä hapenottokyky. Tämä johtuu siitä, että tenniksessä jokainen lyönti vaatii puhtaan tekniikan ja jotta tähän päästään on jalkojen liikuttava jatkuvasti ja silti on oltava riittävän tuore pystyäkseen lyönnin toteuttamaan.

No, sitten lisätään vielä peliäly ja taktiikka kuvaan. Palloa ei lyödä yhteen kulmaan samalla temmolla, vaan sieltä tulee ylä- ja alakierrettä, kovaa ja hidasta, etukentälle ja taakse, verkolle, rajoille ja kulmiin. Jokainen voi miettiä miten esimerkiksi fyysiset vaatimukset kasvavat jopa potenssiin ja edelleen ilman sitä puhdasta tekniikkaa alat väsyneenä lyödä pitkiä, leveitä, "pokalyöntejä", liian lyhyitä lyöntejä tai verkkolyöntejä.

Kun tämä kaikki yhdistetään siihen, että huipputasolla (esim. Top 100) on suoritustason oltava aivan jäätävä, niin aletaan olla kartalla Jarkko Niemisen tasosta. Jos noista yllä mainituista asioista yksikin lagaa pahasti, niin melkein saa kupoliinsa joka kerta jo Suomen C-B-luokan kisoissa. Voi mennä kokeilemaan.

No mitä sitten tarkoittaa kun on tällaisen lajin 13:s kaikista maailman pelaajista, KAIKISTA. Se tarkoittaa ensinnäkin hirvittävän määrän harjoittelua mutta se tarkoittaa sitä vaikeinta, eli jäätävää suoritustasoa. Rankingissa ei pysy korkealla ilman tasaisuutta ja siksi sitäkin tulee arvostaa. Ihan kuten hiihdon maailmancupin kokonaisosakilpailua, se on kovempi homma kuin voittaa yksi MM-kulta.

Tennis on Suomessa verrattain pieni laji, etenkin mediassa ja siksi Suomesta ei pysty huipulle nousemaankaan. On lähdettävä nuorena ulkomaille ja pelattava parhaita vastaan pärjätäkseen jo pienemmissä kisoissa ammattilaiskietueella.

Maailman parhaat tennispelaajat ovat kilpailijoita kovimmasta päästä ja lisäksi lajissa joka on erittäin haastava monessa suhteessa. Sitten kun nämä jätkät iskevät keskenään neljä tuntia ja tikittävät alusta loppuun, niin siinä on moni muu urheilija sormi suussa.

Huikeita jätkiä, piste.
 

Isaskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo

Hyvää kuvausta tenniksestä ja lisäisin tuohon vielä, että tennis vaatii ihan äärettömän hyvää mielenhallintaa. Jääkiekossa esimerkiksi pelaaja on yksi noin 40:stä ja pelaa illassa ehkä sen kolmanneksen ottelusta. Välissä ollaan vaihtopenkillä ja pukukopissa eikä kentälläkään tarvitse aina olla tapahtumien keskipisteessä.

Tenniksessä pelaaja on kentällä jakamattoman huomion kohteena monta tuntia kerrallaan. Pelin tason pitäminen niissä paineissa ottelusta ja turnauksesta toiseen vaatii ihan jäätävää hermojen hallintaa. Nieminen on pään kestoltaan yksi kovimmista suomalaisurheilijoista, vaikka saakin siitä tasaisesti kritiikkiä. Ikää on Niemisellä sen verran, että vaatii omalla huipputasolla pelaamista ja oikeastaan kehittymistäkin, että pystyy pitämään rankingin samana kuin edellisenä vuonna.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös