A-studio

[Vinyl]

Kuinka paljon näitä kovapalkkaisia paperimiehiä enää edes on? Lähinnä kun kerran vuodessa tuntuu aina leimahtavan tämä keskustelu paperimiehet vastaan hoitajat. Ymmärtääkseni ala on muutenkin viimeisen päälle automatisoitua hommaa ja ylimääräinen väki on karsittu sieltä tehtaalta ihan minimiin.

 

[Juzsi]

Kuinka paljon näitä kovapalkkaisia paperimiehiä enää edes on? Lähinnä kun kerran vuodessa tuntuu aina leimahtavan tämä keskustelu paperimiehet vastaan hoitajat. Ymmärtääkseni ala on muutenkin viimeisen päälle automatisoitua hommaa ja ylimääräinen väki on karsittu sieltä tehtaalta ihan minimiin.

Juuri tämä tässä on kaiken naurettavinta. Aina verrataan muutamaan paperimieheen, jotka vetää sen 60k/vuodessa. Ei verrata siihen suureen joukkoon, jotka vetävät tehtailla sitä 20-30k/vuosipalkkaa.

 

[Cobol]

Eli käytännössä Suomi nousuun poistamalla nämä harvat hyvin palkatut duunarihommat. Lastentarhanopettajille Kokoomus ei varmastikkaa ole lisää haluamassa.

Ei sitä tiedä, vaikka haluaisi lastentarhaopettajille lisää palkkaa. Eiköhän tämä puoli selviä lähiaikoina.

Kuinka paljon näitä kovapalkkaisia paperimiehiä enää edes on? Lähinnä kun kerran vuodessa tuntuu aina leimahtavan tämä keskustelu paperimiehet vastaan hoitajat. Ymmärtääkseni ala on muutenkin viimeisen päälle automatisoitua hommaa ja ylimääräinen väki on karsittu sieltä tehtaalta ihan minimiin.

Mitä se kertoo yhteiskunnasta, kun kokeneetkin ja taitavat poliitikot ottavat asian esille? Olisiko kyse kateudesta - vai siitä, että markkinataloudessa palkat määräytyisivät enemmän kysynnän ja tarjonnan mukaan kuin ay-liikkeen avainaloja koskevien lakonuhkien mukaan? Lepomäen osalta veikkaisin markkinatalouden periaatteita.

 

[Juzsi]

Ei sitä tiedä, vaikka haluaisi lastentarhaopettajille lisää palkkaa. Eiköhän tämä puoli selviä lähiaikoina.


Mitä se kertoo yhteiskunnasta, kun kokeneetkin ja taitavat poliitikot ottavat asian esille? Olisiko kateudesta - vai siitä, että markkinataloudessa palkat määräytyisivät enemmän kysynnä ja tarjonnan mukaan kuin ay-liikkeen avainaloja koskevien lakonuhkien mukaan?

1. En pidätä hengitystä tätä odotellessa. Samaa epämääräistä sössötystä voi olla luvassa, että lisää pitäisi saada, mutta ei mitään hajua kuinka paljon ja mistä tämä raha otetaan. Paperimiesten palkasta sitä ei ainakaan ole tulossa.

2. Olisiko siittä, että poimimalla tälläiset rusinat pullasta saadaan oma agenda näyttämään paremmalta?

 

[Vinyl]

Mitä se kertoo yhteiskunnasta, kun kokeneetkin ja taitavat poliitikot ottavat asian esille? Olisiko kyse kateudesta - vai siitä, että markkinataloudessa palkat määräytyisivät enemmän kysynnän ja tarjonnan mukaan kuin ay-liikkeen avainaloja koskevien lakonuhkien mukaan? Lepomäen osalta veikkaisin markkinatalouden periaatteita.

Voihan se olla markkinatalouden periaatteita, voi olla myös populisimia. Aina kun Suomessa joku tienaa kuulemma liikaa kaivetaan esiin paperi. Toisaalta aina kun joku Suomessa tienaa kuulemma liian vähän kaivetaan esiin paperi. Minusta tuo on vähän pölhöä, kun ei Suomi ole täynnä paperimiehiä. Suomi on täynnä myyjiä, kuorma-autokuskeja, koneistajia, hitsaajia, baarimikkoja, yms. Jostain syystä yksikään näistä ryhmistä ei ikinä kelpaa näillä Lepomäille tai Tehyille, kun esimerkkiä haetaan. Eihän se tietysti näytä kauhean kivalta kun verrataan sairaanhoitajaa ja trukkikuskia ja sitten yritetään puhua itselle lisää liksaa, mutta sellaista se on.

 

[Cobol]

1. En pidätä hengitystä tätä odotellessa. Samaa epämääräistä sössötystä voi olla luvassa, että lisää pitäisi saada, mutta ei mitään hajua kuinka paljon ja mistä tämä raha otetaan. Paperimiesten palkasta sitä ei ainakaan ole tulossa.

2. Olisiko siittä, että poimimalla tälläiset rusinat pullasta saadaan oma agenda näyttämään paremmalta?

Näinhän esitykset ay-liikkeessä koetaan. Ay-liikkeen kannalta uhka muutoksesta kasvaa koko ajan ja luulen, että muutaman vuosikymmenen päästä paikallinen sopiminen on perusasia, samoin minipalkka.

 

[Cobol]

Voihan se olla markkinatalouden periaatteita, voi olla myös populisimia. Aina kun Suomessa joku tienaa kuulemma liikaa kaivetaan esiin paperi. Toisaalta aina kun joku Suomessa tienaa kuulemma liian vähän kaivetaan esiin paperi. Minusta tuo on vähän pölhöä, kun ei Suomi ole täynnä paperimiehiä. Suomi on täynnä myyjiä, kuorma-autokuskeja, koneistajia, hitsaajia, baarimikkoja, yms. Jostain syystä yksikään näistä ryhmistä ei ikinä kelpaa näillä Lepomäille tai Tehyille, kun esimerkkiä haetaan. Eihän se tietysti näytä kauhean kivalta kun verrataan sairaanhoitajaa ja trukkikuskia ja sitten yritetään puhua itselle lisää liksaa, mutta sellaista se on.

Totta. Jos oman näkemykseni sanon a-studion osanottajiin liittymättä, ihmisten tulisi voida saada parempaa palkkaa. Paperissakin koneella voisi tienata vaikka 100 000.. Mutta perusteet tulisi sopia paikallisesti ja runkona olisi valtakunnallinen sopimus, jossa olisi muutamat lakisääteiset asiat. Samalla työntekijöille tulisi oikeus osallistua X kokoisten yritysten hallintoon. Vientialoilla palkat joustaisivat ylös ja alas kysynnän ja voiton mukaan. Paljon samanlaisia asioita siis kuin Tanskassa tai Ruotsissa.

Ansiosidonnaisen ensimmäinen kuukausi olisi +20 prosenttia nykyisestä, ja kaksi seuravaa +0. Sen jälkeen pudotus. Nämäkin vähän samaan tapaan kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

 

[Juzsi]

Ansiosidonnaisen ensimmäinen kuukausi olisi +20 prosenttia nykyisestä, ja kaksi seuravaa +0. Sen jälkeen pudotus. Nämäkin vähän samaan tapaan kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

Jostain ollaan myös samaakin mieltä. Tämä olisi omasta mielestä erittäin tervetullut uudistus.

Aivan idioottisysteemi tämä nykyinen linja.

 

[Ck]

Mielestäni jos puhutaan minimipalkasta, niin siihen on turha nostaa sitä, kuka saa eniten. Silloin joudutaan kaivamaan sitten se isoin kiho joka saa eniten, puhutaan sitten siitä. Ei vaan puhutaan minimipalkasta ja siihen ei tule liittää kuka saa enemmän. Muutenkaan jotain paperimiehiä ei tulisi ottaa esimerkiksi vaan jotain toista ammattiryhmää, että keskustelussa on edes järkeä.

Mielestäni minimipalkka ei voi laissa mitenkään olla muu kuin sellainen, jolla tulee Suomessa toimeen ja tässä Elina Lepomäki on väärässä. Ymmärrän hänen ajatuksen ja myös agendan tiputtaa palkkoja. Se agenda on sama kuin suurilla yrityksillä.

Myös paljon käytettyä on se, että PK yritykset eivät pysty palkkaamaan koska joku liksa on liian korkea tai joku työehto on liian hyvä. Tämän ymmärrän varsin hyvin ja näin onkin, mutta oikeasti tämä tarve tulee suurilta yrityksiltä, ei niinkään pieniltä. Tälläkin hetkellä PK yritykset (lailliset ihmiset unohdetaan kepulifirmat) tekevät kaiken täsmällisesti kuten aina ovat tehneet ja muuta eivät voikaan koska hauikset on pienemmät kuin suuryrityksillä.

Sen sijaan suuret yritykset pystyvät käyttämään vipuvartta huomattavalla tavalla neuvotteluissa liittyen palkkaan ja paikalliseen sopimiseenkin, jolloin alle toimeentuloon riittävä minimipalkka olisi tulevaisuudessa todellakin se mistä lähdettäisiin liikkelle. Siitä minimistä sen jälkeen lähdettäisiin nostamaan hyvin hillitysti joidenkin palkkoja. "Jos et ota työpaikkaa tähän palkkaan niin otamme Vasilin Moldovasta".

Minimipalkka pitää siis olla sellainen, jolla tulee toimeen. Ei minkään yrityksen tule saada hyvää työvoimaa puoli-ilmaiseksi tai siis työvoimaa yleensäkään. Vaan sille työntekijälle pitää maksaa reilu palkka työstään ja kulutetusta ajastaan. Minimipalkan voisi sitoa myös jollain tavalla indeksiin tms. Tai joku muu vastaava tapa, koska sen pitäisi tulevaisuudessa pystyä muuttumaan elintason mukaisesti ylös tai alas.

PK yrityksiä pitää auttaa muilla tavoilla. Myös suuryritys tuista pitää leikata pikkuhiljaa ja luopua kokonaan, ainakin niin, että ne on automaatio ja se tuki pitää ohjata kaikille yrityksille hyödynnettäväksi esim. verotuksessa. Tämä on kilpailunkin kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Ansiosidonnaisesta hyviä ehdotuksia ylempänä joita itsekin kannatan.

 

[Artturenos]

Tuo minimipalkka Saksassa on nyt 9,12e.

Tässä Seuran artikkelista Saksan mallista vuodelta 2017:

1990-luvulla Saksassa oli hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Samaan aikaan työttömyyskorvaukset olivat suhteellisen hyvät. Saksan valtion talous yski kestävyysvajeen kourissa tavalla, joka on Suomessakin tuttua.
Kriisistä päästäkseen saksalaiset muokkasivat 2000-luvun alussa työmarkkinoitaan monin tavoin. Uudistukset voi tiivistää viiteen keinoon.
Keino yksi: oikeutta työttömyysturvaan tiukennettiin ja ansiosidonnaisen tasoa ja kestoa leikattiin. Saadakseen ylipäätään korvausta työttömän pitää hakea työtä aktiivisesti ja ottaa tarjottu työ vastaan. Pitkäaikaistyöttömän on realisoitava omaisuuttaan ennen kuin tukea heruu.
Keino kaksi: luotiin minityötä, josta palkka on 450 euroa kuukaudessa. Työttömyys- ja sosiaaliturva yhdistettiin kokonaisuudeksi. Kun minityön palkka ei riitä elämiseen, saa sosiaalitukea.
Näin Saksassa sosiaalituesta tehtiin vastikkeellinen: sitä saa, kun tekee työtä. Arvioiden mukaan 7 miljoonaa saksalaista hankkii toimeentulonsa minityön ja sosiaaliturvan yhdistelmällä.
Ikuinen kiky
Saksa myös joustavoitti työmarkkinoitaan tavoilla, jotka ovat saaneet suomalaisen työnantajapuolen vihertymään kateudesta.
Keino kolme: palkkojen ja työehtojen sopimista siirrettiin yrityksiin. Vaikka työehdoista olisi sovittu toimialakohtaisesti, yksittäinen yritys saattoi irrottautua sopimuksesta niin sanotulla avaamislausekkeella. Aluksi avaamislausekkeet koskivat vain työaikoja, mutta myöhemmin myös palkkoja, jotka saattoivat tarpeen tullen laskea. Tämän oli tarkoitus estää konkursseja, mutta aika pian yritykset alkoivat käyttää niitä varmistamaan kilpailukykyään. Saksa on siirtynyt ikuiseen kikyyn.
Keino neljä: työehtosopimusten yleissitovuus väheni. Tämä tarkoitti sitä, että joillain aloilla palkka saattoi olla erittäin pieni. Saksaan säädettiin vasta 2015 minimituntipalkka, suuruudeltaan 8,50 euroa.
Keino viisi: ammattiliittoihin kuuluminen väheni entisestään. Saksalaiset työntekijäliitot ovat vahvoja enää vientiteollisuudessa.
Näillä keinoin Saksa lähestulkoon puolitti työttömyyden viidessätoista vuodessa nykyiseen 5,8 prosenttiin, kasvatti valtion verotuloja ja vahvisti teollisuuden kilpailukykyä.


edit- On tuo Saksan malli kyllä sen verran raju, että Suomessa taitaisi tulla lopullinen lakko moisesta. Tehokas Saksalaiseen tapaan tuo on ja noin kyllä saadaan työpaikkoja aikaseksi.

 

[nevins]

SDP ei tietenkään voi missään nimessä kannattaa minimipalkkaa joka kirjattaisiin lakiin, koska silloin liittojen merkitys pienenisi huomattavasti. He haluavat olla kehityksen jarruna vain ja ainoastaan siitä syystä ettei liittojen jäsenmäärä pienenisi joka aiheuttaisi heille isoimman ongelman. Ilmarin puheesta huomasi hyvin sen jotta hänen piti tulla pitämään ay-liittojen puheenvuoro tuonne a-studioon.

Elinan puheessa nousi esille myös muut palkkaerot jotka muut näkee niin eri tavalla. Tykkään hänen tavasta tuoda asiat esille selkeästi ja hän tietää asiasta. Miksi hän ei sitte sanonut mitään minimipalkkaa oli hyvä valinta tällä hetkellä. Jossain vaiheessa tämäkin toki pitää tuoda esille.

 

[Rainer Zufall]

Ansiosidonnaisen ensimmäinen kuukausi olisi +20 prosenttia nykyisestä, ja kaksi seuravaa +0. Sen jälkeen pudotus. Nämäkin vähän samaan tapaan kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

Jokin tuollainen olisi hyvä systeemi, ja ansiosidonnaisen maksimikesto ja sen aikana maksettava kokonaissumma joutaisivat vaikka pysyä ennallaan. Verotuksella voidaan varmasti huolehtia siitä, että ansiosidonnaisesta jää käteen yhtä paljon kuin ennenkin, jos sitä maksetaan täysi aika (ts. alkupään progression vaikutusta hyvitetään loppua kohden). Irtisanotulla olisi myös aikaa sopeuttaa talouttaan tiedossa olevaan tulojen putoamiseen ja laskea, missä vaiheessa ennen peruspäivärahaa työnteko alkaa muodostua voittavaksi valinnaksi. Mitä aiemmin irtisanottu löytää työtä, sitä enemmän hän jää plussalle, ja yli 90 prosenttia ansiosidonnaisesta maksava valtiokin säästää, kun päivärahan kesto lyhenee.

Minimipalkasta: Mitäs jos lakisääteiseksi minimipalkaksi määriteltäisiin kaikkein alhaisin voimassa oleva TES-palkka? Senhän määrittelevät työnantaja- ja -tekijäjärjestöt keskenään, joten luulisi kelpaavan molemmille. Sitä kautta saataisiin myös sopimuksettomien alojen palkan mutkan kautta neuvottelujärjestelmän piiriin.

 

[olkikuukkeli]

Totta. Jos oman näkemykseni sanon a-studion osanottajiin liittymättä, ihmisten tulisi voida saada parempaa palkkaa. Paperissakin koneella voisi tienata vaikka 100 000.. Mutta perusteet tulisi sopia paikallisesti ja runkona olisi valtakunnallinen sopimus, jossa olisi muutamat lakisääteiset asiat. Samalla työntekijöille tulisi oikeus osallistua X kokoisten yritysten hallintoon. Vientialoilla palkat joustaisivat ylös ja alas kysynnän ja voiton mukaan. Paljon samanlaisia asioita siis kuin Tanskassa tai Ruotsissa.

Ansiosidonnaisen ensimmäinen kuukausi olisi +20 prosenttia nykyisestä, ja kaksi seuravaa +0. Sen jälkeen pudotus. Nämäkin vähän samaan tapaan kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

Ruotsin ja varsinkin Tanskan malliin siirtyminen vaatisi aika isoja muutoksia Suomen järjestelmältä. Käytännössä julkinen sektori tarvitsisi merkittävän määrän lisää työntekijöitä, jotta työttömien ohjaus takaisin työelämään olisi tehokkaampaa. Samoin tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja TE-toimiston välille, sekä sitoutumista erilaisiin harjoittelupaikka- ja sosiaalisiin työohjelmiin. Käsittääkseni tällaiselle uudistuspaketille ei kuitenkaan Suomessa ole minkäänlaista poliittista kannatusta, vaikka voidaan todeta muiden Pohjoismaiden toimivan tässä suhteessa meidän järjestelmiä paremmin.

 

[Cobol]

Alla olevan voi @Moderaattorit siirtää sopivaan ketjuun. Vastaan kuitenkin tässä:

Jostain ollaan myös samaakin mieltä. Tämä olisi omasta mielestä erittäin tervetullut uudistus.

Aivan idioottisysteemi tämä nykyinen linja.

Jokin tuollainen olisi hyvä systeemi, ja ansiosidonnaisen maksimikesto ja sen aikana maksettava kokonaissumma joutaisivat vaikka pysyä ennallaan. Verotuksella voidaan varmasti huolehtia siitä, että ansiosidonnaisesta jää käteen yhtä paljon kuin ennenkin, jos sitä maksetaan täysi aika (ts. alkupään progression vaikutusta hyvitetään loppua kohden). Irtisanotulla olisi myös aikaa sopeuttaa talouttaan tiedossa olevaan tulojen putoamiseen ja laskea, missä vaiheessa ennen peruspäivärahaa työnteko alkaa muodostua voittavaksi valinnaksi. Mitä aiemmin irtisanottu löytää työtä, sitä enemmän hän jää plussalle, ja yli 90 prosenttia ansiosidonnaisesta maksava valtiokin säästää, kun päivärahan kesto lyhenee.

Totta molempiin. Erikseen tulisi pohtia, millaiset rajat otetaan käyttöön ja missä vaiheessa. Nykyinen tilanne ei ole kovin toimiva eikä kannusta hakemaan ansiosidonnaisella työtä. Jota yllättäen löytyy, kun ansiosidonnaisuus päättyy.

Minimipalkka pitää siis olla sellainen, jolla tulee toimeen.

Ei onnistu. Työnantajan kustannustasolla (työnantajan maksamapalkka oheiskuluineen) nettopalkka ei usein riitä, koska esimerkiksi ruuan hintataso on korkea, samoin asumiskustannukset. Koska toimeentulotuki on Soininvaaran mukaan tuhonnut normaalit vuokra-asunto markkinat, asuminenkin maksaa suhteessa paljon, eikä siihen osalla ole ilman tukia varaa.

Ruotsin ja varsinkin Tanskan malliin siirtyminen vaatisi aika isoja muutoksia Suomen järjestelmältä. Käytännössä julkinen sektori tarvitsisi merkittävän määrän lisää työntekijöitä, jotta työttömien ohjaus takaisin työelämään olisi tehokkaampaa. Samoin tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja TE-toimiston välille, sekä sitoutumista erilaisiin harjoittelupaikka- ja sosiaalisiin työohjelmiin. Käsittääkseni tällaiselle uudistuspaketille ei kuitenkaan Suomessa ole minkäänlaista poliittista kannatusta, vaikka voidaan todeta muiden Pohjoismaiden toimivan tässä suhteessa meidän järjestelmiä paremmin.

Muistaakseni molemmissa maissa (Tanska, Ruotsi) yksityinen sekotori tuottaa ison määrän palveluita työllisyyden parantamisessa. Lisäksi Tanskassa ja Ruotsissa työllisyystoimien suhteellinen osuus on Suomea suurempi työllistämisrahoista kun taas Suomessa maksetaan suhteessa enemmän työssä poissaolosta eli työttömyydestä. Sipilän hallituspohja oli valmis muutokseen, mutta silloinen oppositio muistaakseni uhkasi lakoilla tai niputti vastustuksen johonkin muuhun kiistaan.

Ei tätä ay-Suomessa saa läpi ainakaan ilman ay-liikkeen veto-oikeuden (lakot) poistamista. Siis poliittisten lakkojen kieltämisestä kyse. Tarpeen mukaan lakkoase kaivetaan esille ja jos se ei riitä, yleislakolla uhkaillaan.

 

[olkikuukkeli]

Sipilän hallituspohja oli valmis muutokseen, mutta silloinen oppositio muistaakseni uhkasi lakoilla tai niputti vastustuksen johonkin muuhun kiistaan.

Täytyy vielä tarkistaa, mutta muistaakseni Sipilä kyllä innokkaasti puhui Tanskan mallista, mutta käytännössä ehdotukset olivat pelkkiä leikkauksia, jossa ei ollut Tanskan mallin mukaisia panostuksia esim. yksilölliseen ohjaukseen mukana lainkaan. Eli Sipilän malli =/= Tanskan malli (tai Ruotsinkaan).

 

[Ck]

Ei onnistu. Työnantajan kustannustasolla (työnantajan maksamapalkka oheiskuluineen) nettopalkka ei usein riitä, koska esimerkiksi ruuan hintataso on korkea, samoin asumiskustannukset. Koska toimeentulotuki on Soininvaaran mukaan tuhonnut normaalit vuokra-asunto markkinat, asuminenkin maksaa suhteessa paljon, eikä siihen osalla ole ilman tukia varaa.

Ei hirveen perusteltu. Joten en itsekään perustele paljon vahvemmin. Onnistuu jos halua on ja onnistuu tälläkin hetkellä vaikka monilla on huomattavasti korkeampi palkka. +1600 euron brutto myös Helsingissä on sellainen, jolla pärjää kyllä. Tämä olisi noin 10 euroa, mikä on ihan minimi tuntipalkka. Kaikki tämän alle on luokkaa Arbeit macht frei.

Alempi palkka on ihmisten hyväksikäyttöä lain sallimalla tavalla ja tämä ei vaan ole hyväksyttävää oikeusvaltiossa nimeltä Suomi. Jopa Saksassa alin palkka on yli 9 euroa ja elinkustannukset halvemmat. Saksaa siis Lepomäki myös käyttää vertailussa, eli jos Saksan malli, niin minimipalkka vähintään 10, mieluummin vähän enemmän.

Koska en hyväksy ihmisten käyttöä työvoimana, niin en hyväksy tuota alempaa minimipalkkaa. Silloin jos pieni yritys ei halua palkata reiluun hintaan henkilöä, niin tyytyköön siihen, että kasvukin sakkaa ja se on oma päätös. Isoilla yrityksillä se ei ole niinkään, ettei pysty maksamaan vaan että se on voitoista pois ja siksi palkka halutaan alle järkevän perustellun, eli että sillä pystyy elämään.

Rakennusala esimerkkinä. Suomessa rakennettavat talot jokatapauksessa rakennetaan Suomessa, jos joku firma katsoo, että voittoa ei tule riittävästi, niin ei tarvitse rakentaa. Kyllä rakentajia riittää ihan varmasti joka senkin kakun palan nappaa koska tappiota nuo firmat ei tee tai jos tekee, niin voin faktana sanoa syyt. Huono suunnittelu, kokemattomuus johdossa ja rakentamisessa, ulkomaalaiset muualla asuvat jotka ei välitä työnjäljestä vaan palkasta, samaan porukkaan liittyvät kommunikaatiovaikeudet ja tätä kautta syntyvät isot virheet ja on näitä lisääkin kuten järkyttävä määrä hukkaan menevää rakennusmateriaalia. Samoin kaikki julkisen puolen työt ja julkisesta rahasta elävät työt, ne tehdään Suomessa, eli jos joku yritys ei halua tehdä, niin silloin joku aina tekee. Siellä on kakkua mitä jakaa.

Toinen vaihtoehto on laskea elinkustannuksia, mutta näillä elinkustannuksilla minimit on tuossa.

Lisään vielä.

Tuo vuokra-asuntojen hintojen nousu, AY liikkeen vuokra-asunto liiketoiminta verottomasti ja asumistuen jakaminen kaikille pitää katkaista.

 

[Cobol]

Ei hirveen perusteltu. Joten en itsekään perustele paljon vahvemmin. Onnistuu jos halua on ja onnistuu tälläkin hetkellä vaikka monilla on huomattavasti korkeampi palkka. +1600 euron brutto myös Helsingissä on sellainen, jolla pärjää kyllä. Tämä olisi noin 10 euroa, mikä on ihan minimi tuntipalkka. Kaikki tämän alle on luokkaa Arbeit macht frei.

Allekirjoitan sen, että noin 10 eurolla tunti tulee toimeen ja kuukausitasona luokkaa 1 600 voi riittää hyvinkin. Tästä ei ole kyse. Vaan siitä, mikä oli tekstin alussa: "Työnantajan kustannustasolla". Tuo 1 600 tarkoittaa työnantajalle säännöllisessä palkkasuhteessa vuoden aikana noin 2 145 euroa per kuukausi. Laskelma tulee tästä, katso sivun alaosaan saakka:

Palkkalaskuri

www.yrittajat.fi

Minun väite siis on, että kaiken työn arvo ei ylitä 2 145 euroa kuukausitasolla, joten työnantaja ei sellaista maksa. Tämän kalleuden takia osa-aikatyö lisääntyy, samoin nollasopimukset. Se ei tietenkään ole ainoa syy. Lopputulema on silti se, että aiempaa useampi ei elä työllään.

 

[El Gordo]

Vaikeaa se on, totta. Tässä oma perusteleni: Jos Lepomäki olisi nyt sanonut, että esim X tai XX euroa on minimipalkka, se olisi painolasti henkilökohtaisesti ja Kokoomukselle. Se olisi ollut mahdollinen ase Lepomäen puheenjohtajuutta vastaan Kokoomuksen sisällä. On parempi olla sitoutumatta tarkkaan euromäärään, kun asia ensimmäisen kerran tulee esille.

Kunnon riistokapitalisti haluaa aina kahmia proletariaatin työpanoksen itselleen antamatta reilua vastinetta vaikka varaa kyllä olisi. Ei siinä sen kummempaa perustetta ole tai tarvita. Eikö tällä Lepomäen perheelläkin ole miljoonatulot, mutta tavalliselle duunarille ei voi mitenkään antaa 10 euroa tunnilta, se on aivan liikaa. Varmaan 1-2 euroa tunnilta olisi hänen mielestään käypä hinta. Ja siitäkin voisi sitten vähentää jos on joskus flunssassa.

Ja tällä Elinalla on sitten valtaisat fanijoukot, olen huomannut, vaikka ulosanniltaankin on aika kylmäkiskoinen ja karismaton. Aivan varmasti kaikki siinä fanijoukossa ei tienaa edes miljoonaa vuodessa, joten mitä ne köyhät siellä bandwagonissa tekee? En voi millään ymmärtää.

 

[Petri1981]

Mielestäni minimipalkka ei voi laissa mitenkään olla muu kuin sellainen, jolla tulee Suomessa toimeen ja tässä Elina Lepomäki on väärässä. Ymmärrän hänen ajatuksen ja myös agendan tiputtaa palkkoja. Se agenda on sama kuin suurilla yrityksillä.

Ei, vaan Lepomäen agenda on, että mahdollisimman moni pääsisi työn syrjään kiinni, josta voi sitten päästä uraputkeen ja pikku hiljaa nostamaan palkkatasoa. Myös ne olemattoman koulutustason syyrialaispakolaiset. Ei monikaan heitä 12€/h palkkaa ja näin me syrjimme heidät pois työmarkkinoilta, niin kuin tällä hetkellä teemme meidän yleissitovuuteen perustuvalla järjestelmällämme.

 

[Cobol]

Ei, vaan Lepomäen agenda on, että mahdollisimman moni pääsisi työn syrjään kiinni, josta voi sitten päästä uraputkeen ja pikku hiljaa nostamaan palkkatasoa. Myös ne olemattoman koulutustason syyrialaispakolaiset. Ei monikaan heitä 12€/h palkkaa ja näin me syrjimme heidät pois työmarkkinoilta, niin kuin tällä hetkellä teemme meidän yleissitovuuteen perustuvalla järjestelmällämme.

Asiaa. Juuri siksi heikolla koulutuksella ja heikolla kielitaidolla tulisi olla minimipalkka, joka jäisi alle 10 euron. Tämä alentaisi työttömyyttä mm. Afrikasta tulevien maahanmuuttajien keskuudessa.

 

[Ck]

Allekirjoitan sen, että noin 10 eurolla tunti tulee toimeen ja kuukausitasona luokkaa 1 600 voi riittää hyvinkin. Tästä ei ole kyse. Vaan siitä, mikä oli tekstin alussa: "Työnantajan kustannustasolla". Tuo 1 600 tarkoittaa työnantajalle säännöllisessä palkkasuhteessa vuoden aikana noin 2 145 euroa per kuukausi. Laskelma tulee tästä, katso sivun alaosaan saakka:

Palkkalaskuri

www.yrittajat.fi

Minun väite siis on, että kaiken työn arvo ei ylitä 2 145 euroa kuukausitasolla, joten työnantaja ei sellaista maksa. Tämän kalleuden takia osa-aikatyö lisääntyy, samoin nollasopimukset. Se ei tietenkään ole ainoa syy. Lopputulema on silti se, että aiempaa useampi ei elä työllään.

Perusteluja. Mikä on se ammattiala tai työnkuva joka niinkin pitkäaikaisena kuin 1kk ei ole 10 euron tunti arvoinen? Itse olen sitä mieltä, että se on korkeampi.

Tässä kokoomus ja varsinkin suuryritykset menee vikaan. Palkka ei koostu pelkästään siitä työstä. Palkka on myös ihmisen käyttämä aika siihen työhön ja sitä aikaa hän käyttää yleensä huomattavasti enemmän edes päästäkseen työhön. Se on ihmisen ja työntekijän arvostamista ja se on työnantajan "omistusoikeus" henkilöön ja hänen tekemisiinsä sillä ajalla jolla työntekijä työskentelee.

Jos yritys ei kykene maksamaan minimipalkkaa, niin yksinkertaisesti tuote on paska, yritys on mätä tai joku muu yhtä vastaava syy asialle, joissain tapauksissa ei vaan pysty maksamaan, näitäkin on. Tällöin yrittäjä voi tehdä työn itse jos se ei ole palkanmaksun arvoinen, siis palkan jolla elää. Se kuuluu yrittäjyyteen, se ei ole työntekijän eikä edes valtion ongelma.

Tuo summahan koostuisi kk kestävästä työstä. Jos työ on niin heppoista ja helppoa, niin yrittäjä tekee sen itse tai työntekijä nopeammassa ajassa jolloin ei tarvitse palkata koko kuukaudeksi. Tällöin työntekijä voi sitten valita niille päiville kuusta muuta työtä eikä ole sidottuna alipalkattuun istuskeluun.

 

[Ck]

Ei, vaan Lepomäen agenda on, että mahdollisimman moni pääsisi työn syrjään kiinni, josta voi sitten päästä uraputkeen ja pikku hiljaa nostamaan palkkatasoa. Myös ne olemattoman koulutustason syyrialaispakolaiset. Ei monikaan heitä 12€/h palkkaa ja näin me syrjimme heidät pois työmarkkinoilta, niin kuin tällä hetkellä teemme meidän yleissitovuuteen perustuvalla järjestelmällämme.

Olemattoman koulutuksen omaavat syyriapakolaiset kuuluu kouluun. Niin ne muutkin on menneet.

Tuolle työnsyrjään kiinni on olemassa ja toimintamalli ja se on palkkatuettu työ. Myös koulun työharjoittelu kuuluu tähän samaan. Näitähän työnantajat voi käyttää ja käyttääkin surutta.

 

[Ck]

Asiaa. Juuri siksi heikolla koulutuksella ja heikolla kielitaidolla tulisi olla minimipalkka, joka jäisi alle 10 euron. Tämä alentaisi työttömyyttä mm. Afrikasta tulevien maahanmuuttajien keskuudessa.

Mihin tämä perustuu? Ja siis kuuluvat kouluun, ei orjatyöhön. Sitä kautta työharjoittelu ja palkkatuettu työ.

 

[Robin Big Snake]

Kuinka paljon näitä kovapalkkaisia paperimiehiä enää edes on? Lähinnä kun kerran vuodessa tuntuu aina leimahtavan tämä keskustelu paperimiehet vastaan hoitajat. Ymmärtääkseni ala on muutenkin viimeisen päälle automatisoitua hommaa ja ylimääräinen väki on karsittu sieltä tehtaalta ihan minimiin.

Tästä olisi mielenkiintoista tietää nykytilanne? Väki on vähentynyt mun ymmärryksen mukaan ihan tolkuttomasti paitsi automaatiouudistusten myös kilpailun kiristyksen vuoksi. Aika uskomattomia stooreja sitä on kuullut paperitehdasmaailmasta kun niitä tekijöitä on valunut sen verran muualle työelämään, rahaa oli kuin roskaa mutta taisi vähän kolahtaa omaan nilkkaan lopulta.

 

[Cobol]

Jos yritys ei kykene maksamaan minimipalkkaa, niin yksinkertaisesti tuote on paska, yritys on mätä tai joku muu yhtä vastaava syy asialle, joissain tapauksissa ei vaan pysty maksamaan, näitäkin on. Tällöin yrittäjä voi tehdä työn itse jos se ei ole palkanmaksun arvoinen, siis palkan jolla elää. Se kuuluu yrittäjyyteen, se ei ole työntekijän eikä edes valtion ongelma.

Ei. Jos työstä maksettu palkka kaikkineen on korkeampi työnantajalle kuin työantajan saama tuotteen veloitus tilaajalta, työtä harvoin tehdään ainakaan kovin kauan. Kun edelliseen lisätään kone-, työtila, poisto- ja monet muut kustannukset nähdään vasta, mikä on työnantajan nollaraja työn teettämisen osalta. Ellei se ylity, työtä ei kannata tehdä. Jos tarve on edelleen, työ voidaan automatisoida tai siirtää sen tekeminen ulkomaille. Palkat muodostavat vain osan työnantajan kuluista. Loppu riippuu yrityksen toiminnasta. Verkkoyrityksen vuosikulut voivat olla merkittävästi pienemmät kuin esimerkiksi tehtaassa toimivan yrityksen.

Palataan tähän joskus. En osaa enää paremmin avata työnantajan näkökulmaa.