Ei sinipunan muodostamiselle esimerkiksi nykyisten puoluejohtojen aikana ole käytännössä mitään muuta ongelmaa kuin (tietenkin mahdollisen vaalituloksen lisäksi, mutta poliittisesti) mahdollinen vasemmistoliitto-jarru, jos sekään. Sen voimakkuus taas riippuu siitä, kuka ja millaisena sitä puoluetta johtaa. Olisi se ollut nykyisellä demarijohdolla mahdollinen viime vaaleissakin. Vaalitulos sitten aikanaan näyttää, onko tilanne noin muuten tavoiteltava.
Nyt kun ihmetellään erilaisia puolueiden "vaihtoehtobudjetteja" ja vaihtoehtomalleja siihen ja tähän, ne kyllä joka kierroksella kuvaavat muistin lyhyyttä. Olen samaa mieltä, että SD-ohjelma on höttöä ilman lukuja, mutta aina voi katsoa, millaisilla mentiin neljä vuotta sitten. Tai kahdeksan, tai kaksitoista jne. Ehkä erityisenä kulminaationa tästä nimenomaan sixpackin kausi, jonka aikana seuraava pääministeripuolueen asema saavutettiin aivan konkreettisesti olemalla hiljaa. Ei tämä traditiosta poikkea - se tietenkin poikkeaa sitten, että tämä hallitus on ensimmäinen sotien jälkeen, missä perinteisestä kolmesta suuresta on vain yksi mukana.