Henkinen laiskuus on synti
Oikein erityisen syntistä se on näin erityisellä foorumilla, jolla ei ole maailmassa mitään muuta tarkoitusta kuin arvioida milloin mistäkin näkökulmasta, miten kiekko eli kenenkin välineillä. Jos haluan lepuuttaa aivosolua ja löytää keskustelunaiheita jääkiekkoa lööppien ja otsikoiden perusteella seuraavien tätien ja setien kanssa, en lue Jatkoaikaa, vaan kipaisen jonkun tissikansiläpyskän ärrältä. Niistä löytyy näkemyksiä, joiden muodostamiseksi ei tarvitse turhan tarkkaan kentälle katsella; sen kun muistelee, mitä otsikoissa on ennenkin kirjoiteltu.
Tai ehkäpä sitä on harrastettu oikein tutkivaa tsurnalismia ja vaklattu Jäähallin takaovella eilen illalla, miltä Jannen naama näyttää ja mitä se ehkä sanoo kaverille töistä lähtiessään. Ehkä Janne sitten sanoi, että voi vitsi sentään kun mua rupeskin jännittään. En todellakaan ole kurjine viisi-omiin-ja-kaikki-längistä muistoineni ollut mikään Lundell-fani, mutta niin ankaraa harmitusta en sentään eilen potenut, että olisin taantunut viime vuosituhannelle ja ollut tämän pleijarisarjan näyttöjen jälkeen satavarma, että no NYT sen hermot petti, johan minä sitä odotinkin.
Ei ole Janne maailman paras maalivahti ja joukkueen puolustus ja puolustuspeli on tukenut hyviä suorituksia. So not? Olin ihan siinä käsityksessä, että vähän siitä syystä sitä vahvanpuoleista puolustusta on meille rakennettukin. On ikään kuin pyritty ennalta ottamaan huomioon, että kiekko on välillä vastustajankin hallussa ja joukkueen maalivahti saattaa tehdä joskus virheen.
Saattaapi olla, että Lundell eilen hermostui, mutta haluaisinpa tietää, mistä jotkut sen niin varmasti tietävät. Sen sijaan ihan fyysisillä näköelimillä näki, että kenttäpelissä ruvettiin välillä katselemaan jo tulevaisuuteen eikä pysytty kiinni hetkessä niin kuin nyt vaikka siinä saamarin oman pään aloituksessa.
Viimeksi mestaruus hankittiin suoraan yhdeksässä pelissä, nyt ajan henki näyttää olevan pelata niin paljon kuin pleijarikausarissa riittää rei'itettävää. Penan juonia sanon mä. Ensi viikon Turun matkalippuja ei ole vielä jaettu. Jos Kärpät huomenna voittavat, minä menen työntämään typerän iloisen katusoittajan rumpukapulat sen housuihin, mikä eilen pelistä kotiin tullessa jäi aikomuksen asteelle - varo vain siellä Forumin kulmilla. Saahan ansionsa mukaan niin kuin Kärpätkin, jos joutuu ja pääsee kilvoittelemaan sen alapäännäköisten tai -nimisten valmentajien poppoota vastaan. En usko, että lujaluontoinen suosikkijoukkueeni päästää näitä kaameuksia tapahtumaan.