Näin se Ducks vaan jälleen kerran voitti ilman Prongeria, vaikkakin hieman erilaisessa tilanteessa kuin Detroit-sarjassa. Nyt voidaan kuitenkin lopettaa puheet Prongerin Conn Smythestä, sillä Ducks osaa voittaa kriittisiä matseja ilman häntäkin, vaikka kovan luokan vahvistus onkin.
Kovasti Andy McDonaldin kykyjä pudotuspeleissä epäiltiin ennen kuin tosikoitokset alkoivat, mutta tällä hetkellä McDonald-Spezza vertailu on 100-0, vaikka McDonaldkaan ei pysty illasta toiseen huippusuorituksiin. Tässä pelissä kuitenkin pystyi esitellen nopeuttaan ja malttiaan kahdella upealla maalilla.
Yksi merkille pantava seikka on, että Pronger-Niedermayer-kaksikko on pelannut finaalisarjassa vähemmän kuin muissa sarjoissa. Nyt tietysti Scott pelaisi enemmän, kun Pronger puuttui kokoonpanosta, mutta silti eniten minuutteja keräsi "Ransu" Beauchemin, jolta matsi oli myös loistosuoritus. Kyllä pelotti nähdä DiPenta taas pitkästä aikaa jäällä, mutta hänkin suoriutui urakastaan kunnialla. Huskins se vaan kehittyy koko ajan, mistä palkintona jääaikaa yli 17 minuuttia.
No, sarja ei ole ohi ennen kuin tulokset niin osoittavat. Mielestäni on joka tapauksessa varsin sympaattista, että finaaleissa pelaavat ne joukkueet, jotka eivät suuria siirtoja takarajalla tehneet, vaan luottivat omiin pelaajinsa.
PS. Chris Neil: -2, 4 PIM, yksi taklaus. Ei lisättävää.