Mainos

20-vuotiaitten MM-kisat USAn Buffalossa 2010-11

  • 311 233
  • 739

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Marjamäen antama arvosana 9- on käsittämättömän hyvä siihen nähden, että Suomella piti olla paras joukkue moneen vuoteen ja lopputuloksena oli huonompi sijoitus kuin vuosi sitten Jortikan johdolla. Näin siitä huolimatta, että useat pelaajat olivat vuoden kokeneempia kuin vuosi sitten ja maalivahtipelaaminen oli ainakin luokkaa parempaa.

Suomen peli oli aivan saatanasti parempaa kuin vuosi sitten.

Suomella oli paras joukkue moneen vuoteen, mikä johti siihen, että Suomi oli aivan kärkimaiden kannassa eikä roikkumassa karsintasarjan rajoilla. Suomen paras joukkue moneen vuoteen on silti paperilla aika lailla jäljessä noita tämän formaatin neljää suurta (nyt kun Ruotsikin on pitänyt viime vuosina laskea).

Se nyt on ihan yksi hailee miten sijoitusottelu sijoista 5 ja 6 päättyy. Ei siitä mitalia saa.

Lyhyessä turnauksessa kyse on aina, kuten Tami sanoo "Win the right games". On aivan sama, miten hyvältä peli näytti alkulohkossa jotain Saksaa tai umpisurkeaa Slovakiaa vastaan, kun ratkaisevilla hetkillä korttitalo sortui ja ratkaiseva matsi hävittiin.

Suomen peli näytti oikein hyvältä sekä noissa alkulohkon heittopussipeleissä että ratkaisupeleissä. Ratkaisupelit vain hävittiin, ei siellä mikään korttitalo sortunut vaan peli oli oikein hyvää - Venäjää vastaan johdon tupeksiminen on yksi asia, mutta toisaalta pelin tappamiseen aiemmin oli monta mahdollisuutta. Niitä mahdollisuuksia käyttämässä ei ollut tarpeeksi laadukkaita pelaajia.

Eikä Venäjän voitto ollut sattumaa, kuten välierä Ruotsia vastaan hyvin osoitti. Suomi oli tässäkin turnauksessa huonompi kuin Kanada, Venäjä, USA ja Ruotsi. Eteenpäinmenoa ei siis tapahtunut.

Eteenpäinmenoa tapahtui aivan saatanasti. Suomi pelasi tasaväkiset, jatkoajalle menneet matsit sekä USA:a että Venäjää vastaan. Vähintään toisesta olisi suoraan sanottuna ansaittu voitto, ja siten välieräpaikka. Viime vuonna Ruotsi ja USA kylvettivät Suomea 7-1 ja 6-2, ja Venäjältäkin otettiin siinä vielä merkityksellisessä pelissä pataan varsinaisella peliajalla.
 

Mikke73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukat, Ässät
Venäjä hallitsi kenttätapahtumia selvästi varsinkin toisessa erässä, missä sillä oli useampia loistavia maalipaikkoja. Ei Suomi varsinaisesti jyrän alla ollut, mutta kyllä Venäjä peliä kokonaisuudessaan hienokseltaan vei ja hallitsi.
Kerrankin olen jostain edes suunnilleen samaa mieltä Jagsin kanssa.

Suomen hyökkäyspeli Venäjää vastaan näytti minun silmiini hieman liikaa pään hakkaamiselta seinään, kun taas Venäjän hyökkäykset olivat useimmiten paljon vaarallisemman näköisiä. Osittain tuo luultavasti johtui joukkueiden erilaisesta tyylistä puolustaa, sillä Venäjä pysäytti Suomen yleensä heti siniviivalla, mutta jos siitä päästiin läpi saatiin useimmiten hyviä maalipaikkoja. Venäjä taas pääsi paljon helpommin Suomen alueelle, mutta ei niistä paljonkaan enempää vaarallisia maalipaikkoja tullut kuin mitä Suomi sai.

Sääli että tämä oli pudotuspeli, sillä oli mielestäni niitä otteluita joista molemmat olisivat ansainneet "pisteitä".
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllä minun mielestä arvioinneissa on ehdottomasti otetta huomioon ennakko-odotukset. Suomi ei lähtenyt kisoihin mitalisuosikkina, mutta ennakkoluulottomien esitystensä ansiosta nousi lähes mitalin syrjään kiinni. Etukäteen kisoissa oli neljä parempaa joukkuetta, jotka nyt myös mitalista pelaavat.

Arvioinneissa on katsottava tulosten taakse. Peliesitykset olivat todella positiivinen yllätys, eikä Suomi pelannut yhtään ottelua huonosti.

Etukäteen oli neljä edellä ja jälkikäteen viisi joukkuetta ja tämä tuottaa kiitettävän arvosanan? Ilmeisesti näissä suomalaisittain "win the right game" (eli puolivälierä) -turnauksissa arviointi menee niin, että tappio puolivälierässä on kasi, jatkoajalla tai rankkareilla häviäminen ysi ja puolivälierän voittaminen kymppi. Ja loput sitten sitä kuuluisaa bonusta.

Mielestäni, jos Leijonat ovat palanneet pronssimitalit kaulassa, niin tuloksen taakse ei ole yleensä katsottu yhtään, vaan on hehkutettu vain fantastista mitalia. Suomessa jollain lailla nykyään lähdetään siitä, että jollain pompulla voidaan päästä välieriin ja sitten saadaan ainakin se pronssi pois, koska vastustajaa kiinnostaa vähemmän.

Silloin MM98 (never forget!) ei ajateltu vielä näin vaatimattomasti. Pienuudesta meinattiin jo päästä eroon ja nyt siihen on taas palattu.
 
Mielestäni, jos Leijonat ovat palanneet pronssimitalit kaulassa, niin tuloksen taakse ei ole yleensä katsottu yhtään, vaan on hehkutettu vain fantastista mitalia.

Niin mutta kun tulosten taakse nimenomaan pitäisi osata katsoa eikä tuijottaa pelkästään sitä loppusijoitusta. Vähän sama kuin olympialaisissa tuijotetaan vain mitalitilastoa.

Edelleen, pelillisesti Suomi pelasi parasta lätkää sitten vuoden 2004 kotikisojen. Uskallan näin sanoa, sillä olen nähnyt kaikki kisat sen verran mitä niitä on ylipäätään televisioitu. Sijoitukseen ei voida olla tyytyväisiä, mutta pelilliseen antiin voidaan. Tämä siis oma arvioni. Jotain sen suuntaista valmentaja-Marjamäkikin ajatteli.
 
Suosikkijoukkue
Ilves, Edmonton
Puolitoista vuotta sitten puhuttiin kolmesta todellisesta huipputalentista ja tulevasta NHL-pelurista, joiden nimet olivat Pulkkinen, Rajala ja Granlund.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Rajala pelaa itseään vahvasti ulos Edmontonin tulevaisuden suunnitelmista. Pulkkisen pitäsi jatkaa vähintään nyt nähdyn lailla kausi loppun, jos toivoo näyttöpaikkaa edes farmissa ensi kaudeksi ja Granlundin kohdallakin leijailee pieni kysymysmerki taannoisen ikävän aivotärähdyksen johdosta.

Tämä on siis tilanne Suomen kolmen lupaavimman hyökkääjän osalta.

Onhan meillä sitten Sami Vatanen. Nuori mies, joka SM-liigaan jäädessään taistelisi pistepörssin voitosta parin vuoden päästä - siis pakkina. Saanee mahdollisuuden taalajäillä, mutta riittääkö fyysisyys sittenkään? Kekäläinen kommentoi syksyn Jääkiekkolehdessä tyyliin "onhan Vatanen hyvä pelaaja, mutta siellä (Amerikassa) on lukuisia tasoa tai kahta kovempia tapauksia".
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Puolitoista vuotta sitten puhuttiin kolmesta todellisesta huipputalentista ja tulevasta NHL-pelurista, joiden nimet olivat Pulkkinen, Rajala ja Granlund.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Rajala pelaa itseään vahvasti ulos Edmontonin tulevaisuden suunnitelmista. Pulkkisen pitäsi jatkaa vähintään nyt nähdyn lailla kausi loppun, jos toivoo näyttöpaikkaa edes farmissa ensi kaudeksi ja Granlundin kohdallakin leijailee pieni kysymysmerki taannoisen ikävän aivotärähdyksen johdosta.

Tämä on siis tilanne Suomen kolmen lupaavimman hyökkääjän osalta.

Onhan meillä sitten Sami Vatanen. Nuori mies, joka SM-liigaan jäädessään taistelisi pistepörssin voitosta parin vuoden päästä - siis pakkina. Saanee mahdollisuuden taalajäillä, mutta riittääkö fyysisyys sittenkään? Kekäläinen kommentoi syksyn Jääkiekkolehdessä tyyliin "onhan Vatanen hyvä pelaaja, mutta siellä (Amerikassa) on lukuisia tasoa tai kahta kovempia tapauksia".


Granlund kyllä tulee saamaan näyttönsä Minnesotassa.

Kakkos ketjun sentteriksi olisi hyvät mahdollisuudet kyllä 2 v päästä.
Luistelun vaan pitää parantua, ja tietty massaa tulla lisää, se vaan tekee sille luistelulle kyllä hallaa.

Pulkkisesta kun tulisi päälle 30 maalin nhl-pelaaja, niin olisi tyytyväinen
Voisi sen 5- 7 kautta pistellä päälle 30 maalia, miksei yli 40kin :D

Rajalasta ei kyllä koskaan tiedä. Mitä siellä pohjois-amerikassa oikein meni pilalle? Hänelläkin mahdollisuudet 2 ketjun laitaa nhllässä.

Haulasta voisi tulla ihan jees sentteri nhllään myös, samaten Nättisestä, joka onkin monipuolisin sentteri alle 20-vuotiaitten kisoista, suomen joukkueesta.

Vatanen eittämättä menee nhllään kokeilemaan, ja parempi tulla uusi Timonen, miksei parempikin vielä, mutta vaarana on uusi Nummelin. Nummelin toki kova pelaaja ollut parhaimmillaan, mutta nii heikko, eikä sitten tarpeeksi kiekollinen nhllään, että olisi ollut suuremmasti käyttöä.
 

EinoKeisari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Haulasta voisi tulla ihan jees sentteri nhllään myös...

Naurettavan lyhyt lainaus, mutta Haulasta sen verran, että kaiken mennessä kohdilleen, näkisin että hänellä on mahdollisuudet Joe Pavelskin kaltaisiin suorituksiin. Katsokaapa tilastoja, ovat nimittäin lähes identtiset tähän mennessä ja pelaaja tyypeiltäänkin hyvin samankaltaiset.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Naurettavan lyhyt lainaus, mutta Haulasta sen verran, että kaiken mennessä kohdilleen, näkisin että hänellä on mahdollisuudet Joe Pavelskin kaltaisiin suorituksiin. Katsokaapa tilastoja, ovat nimittäin lähes identtiset tähän mennessä ja pelaaja tyypeiltäänkin hyvin samankaltaiset.

Totta, jopa hyvät mahdollisuudet jos samantapaisen pelityylin lisäksi Haulan kehitys jatkuu suotuisasti. Haulalla on jopa parempi juniori ura sillä armia teki USHL:ssä paremmat pisteet nuorempana kuin Pavelski ja pelaa NCAA:ssa vuotta nuorempana. Haula roikkuu myös NCAA:n alle 20 vuotiaiden pistepörssissä 10 tuntumassa ja varmasti tulokaspörssissäkin ihan hyvillä sijoilla.
 

Sambody

Jäsen
Luistelun vaan pitää parantua, ja tietty massaa tulla lisää, se vaan tekee sille luistelulle kyllä hallaa.
Eihän noiden pitäis toisiaan pois sulkea. Siis massan hankinnan ja luistelun parantumisen. Itseasiassa lisää paukkua jalkoihin ni alkaa luistinkin liikkumaan ihan eritavalla. Tälläsistä kuntokuureista on esimerkkejä vaikka kuinka. Esim joku Jussi Jokinen ei ole mikään elegantti luistelija ja luonnonlahjakkuus siinä missä esim Joni Pitkänen tai Sami Vatanen on, mutta sen verran on lisännyt jalkojen voimatasoa ettei jää NHL:ssäkään jalkoihin. Itseasiassa siinä vaiheessa, kun Jokinen rapakon taakse siirtyi oli paljon puhetta ettei tämän luistelu riitä tuolle tasolle.

Vatanen eittämättä menee nhllään kokeilemaan, ja parempi tulla uusi Timonen, miksei parempikin vielä, mutta vaarana on uusi Nummelin. Nummelin toki kova pelaaja ollut parhaimmillaan, mutta nii heikko, eikä sitten tarpeeksi kiekollinen nhllään, että olisi ollut suuremmasti käyttöä.

Kovastihan tuota Vatasta hehkutetaan joka tuutista Suomessa ja itsekin olen innoissani, mutta matkaa on vielä NHL-pelaajaksi. Ennen kisoja puhuttiin kisojen suurimpana pakkitähtenä Kanadan Ellisin kanssa, mutta kyllä sen vain on taas huomannut miksi Ellis on ykköskierroksen varaus ja Vatanen neljännen. Siinä mielessä lähtökohdat ovat huomattavasti Nummelinia paremmat, koska on niin paljon parempi luistelija ja muutenkin kamppailee ihan eri intensiteetillä puolustusalueella vaikka virheitä silloin tällöin sattuukin.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Onnittelut Venäjälle todella hienosta noususta mm-kultaan U20-kisojen finaalissa Kanadaa vastaan. Loistavaa, vaikka en peliä nähnytkään, nousta 3-0 tappioasemasta 3-5 voittoon kultamitali-pelissä ja tuo uskoa sille, että Euroopan nuorten jääkiekko ei ole enää ihan jälkijunassa pelaajien kehittämisessä verrattuna P-Amerikkaan, kuten on vaikuttanut viime kausina, poislukien Ruotsin nuoret.
 

Mordjinn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Miten voi aina Kanadalle käydä näin. Peli herpaantuu ja vihulainen pääsee ohi lopussa vaikka varma johto ja pelin hallinta oli hallussa. Ei saatana. Kas kun siellä ei ollut Sundin vielä viimeistelemässä. Ihme häviäjäkansaa joka ei osaa voittaa koko Kanadan sakki.

Kuulostaako tutulta? Ei niin.

Kun Kanada häviää tällä tavalla on kyseessä työtapaturma ja vastustaja oli parempi. Kun Suomi häviää tuolla tavalla, ei meillä ole voittamisen kulttuuria ja "taas kävi näin".

Jeejee.

Edit: Onnittelut Venäläisille voitosta, enpä olisi ihan heti uskonut ennen skaboja.
 

kovalev

Jäsen
Voiko ihanammin päivän enää alkaa!

Kyllä nyt vituttaa etten jaksanut yöllä herätä. Tosin olisin melko varmasti kahden erän jälkeen painunut takaisin pehkuihin ja nyt ihan oikeasti vituttaisi.

Ihanaa!
 

Iggy12

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Sharks, Flyers, KalPa, Jarome Iginla
Venäjä teki mahdottomasta mahdollista. Epäilin jo, että välieriin jäävät, mutta Ruotsi kaatui ja finaalissa Kanada. Aina ei tarvitse olla paras joukkue ja lahjakkaimmat pelaajat vaan tahdonvoima voi riittää. Siinä esimerkkiä suomalaisillekin, ei pidä jäätyä tiukassa paikassa...
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Myönnän heti alkuun että en juuri seurannut kisoja tv:stä. Tulokset ja uutiset toki tuli luettua.

Mutta vittu että ärsyttää tämä "suomalaisuus" taas kisojen jälkeen. Kapteeni toitottaa kisojen jälkeen että pelasimme älyttömän hyvän turnauksen. Tässä uutinen:
http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/uutiset.shtml/arkistot/jaakiekko/2011/01/1251330

"- Pelasimme ihan älyttömän hyvän turnauksen. Emme hävinneet yhtään peliä varsinaisella peliajalla - vasta jatkoajalla kaksi ratkaisevaa peliä." - Sami Vatanen

Ei se saatana näin saa mennä. HÄVITTIIN kolme kisojen tärkeintä peliä jatkoajoilla hyvistä asemista. Vaikka peli-ilme on hyvää mutta jos tulosta ei tule niin ei siitä saa hyvää millään. Häviämistä pitäisi vihata jo vaippa-iästä lähtien. Tähän samaan paskaan on miehissä hävitty pelejä samalla lailla. Ja uudella sukupolvella tullaan edellään häviämään jos asenne ei muutu.
 
Viimeksi muokattu:

Kipelov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiovan fasistijuntta
"- Pelasimme ihan älyttömän hyvän turnauksen. Emme hävinneet yhtään peliä varsinaisella peliajalla - vasta jatkoajalla kaksi ratkaisevaa peliä."

Ehkä Vatanen on oikeassa - kaverin laskeminen ohi kahden maalin takaa ja tappio jatkoajalla ei ole häviämistä perintesessä mielessä, vaan lähinnä superhäviämistä.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Ehkä Vatanen on oikeassa - kaverin laskeminen ohi kahden maalin takaa ja tappio jatkoajalla ei ole häviämistä perintesessä mielessä, vaan lähinnä superhäviämistä.

Se on sitä suomalaista positiivisuutta. Etsitään tappion tullenkin hyvät puolet että jää hommasta hyvä maku. Toisaalta sitten vitutus ei jää hyvänolon takia takaraivoon ja vuoden päästä tyydytään samaan.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Perkele, että on pienestä kiinni nämä kansainväliset pelit. Suomi oli joukkueena vähintään tasavertainen ryssien kanssa. Omien lasieni läpi jopa joukkueena parempi, joskin kansallinen maaleja kaihtava pelitapamme näkyy olevan hyvin opetettu jo pikkuleijonille. Mutta niin vaan ryssä on maailmanmestari ja leijonat kuudensia. Kamalasti olisi jossiteltavaa, esim. olisiko Granlundin mukana ollessa saatu minkä värinen mitalli. Mutta U20 kisoissa on todella pienet erot, ja sijoittuuko ykköseksi vai kuudenneksi on kiinni niin pienistä asioista, että niitä ei ymmärrä ellei ole tutustunut mikrobiologiaan tai kvanttijuhaneihin. Mutta hyviä nuoria miehiä tässä leijonajoukueessa on, ja soisi seuraavista kisoista tulevan parempaa menestystä.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Turnauksissa vaikeat kokemukset kasvattavat. Venäjä sai Suomi-voitosta itseluottamusta, jolla se sitten käänsi takaapäin myös Ruotsin ja Kanadan.

Perisuomalaisittain voisi lähteä väittämään, että oltiin oikeasti toiseksi hyvä joukkue, kun hävittiin mestarille niukasti. Se olisi juuri sopivaa itsepetosta, ettei paremmin olisi edes voinut mennä.
 

Loktev

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Onko näitä loppuottelun maaleja missään nähtävissä?
Ei muuten, mutta saisipa herkutella näin jälkeenpäin.
 

Weagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Red Rockers
USKOMATON nousu Venäjältä.
Peli näytti jo taputellulta ekan erän lopussa, kun Kanada iski 2-0 13 sek ennen erän loppua, eikä Venäjä ollut saanut juurikaan paikkoja. Kanada kuitenkin käytännössä uuvutti itsensä ensimmäisten erien älyttömän kovaan taklauspeliin tai sitten lähti jo takin napiti auki kolmanteen erään.

Tarasenko teki paluun kolmanteen erään loukkaantumisensa (vai oliko tuossa mukana ripaus filmaamistakin?) jälkeen ja käänsi pelin yhdessä Kuznetsovin ja Panarinin kanssa Venäjälle. Erityisesti Kuznetsovin juonima ja Tarasenkon viimeistelemä tasoitusmaali sai Venäjän pelin näyttämään todella helpolle. Harvoin näkeee vastaavia syöttöjä millään tasolla. Huikeaa ja täysin käsittämätöntä: 0-5 kolmannessa erässä, vaikka käytännössä pelataan Kanadan kotona.
 

Weagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Red Rockers
Tässä vielä turnauksen tähdistö

All-Star Team (as selected by the media)

Goaltender: Jack Campbell, USA
Defenceman: Ryan Ellis, Canada
Defenceman: Dmitri Orlov, Russia
Forward: Brayden Schenn, Canada
Forward: Ryan Johansen, Canada
Forward: Yevgeni Kuznetsov, Russia
Most Valuable Player: Brayden Schenn, Canada

Tournament Best Player Awards (as selected by the tournament directorate)

Best Goaltender: Jack Campbell, USA
Best Defenseman: Ryan Ellis, Canada
Best Forward: Brayden Schenn, Canada

Eipä noissa nyt mitään kovin yllättävää ollut. Johansenin tilalle nyt olisi pari muuta tarjokasta saattanut löytyä.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Haistakaa kanukit paska. Että vitutti nähdä taas juhlivia naapurin poliisivaltion vesoja heti aamutuimaan..

Hieno nousu toki, mutta väärä joukkue voitti. Schennille, De Haanille ja kumppaneille olisin kullan suonut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös