Sellainen ajatus tuli vain mieleen, että KHL:n merkitys eurooppalaiselle kiekolle ja sen kehittymiselle on aika suuri. Junioreina liigassa pelaa lähinnä venäläisiä, latvialaisia, valkovenäläisiä ja ehkä muutaman muun maan pelaajia.
KHL:llä ei ole toistaiseksi ollut merkittävää vaikutusta venäläiseen juniorikiekkoon, ainakaan positiivista sellaista.
Nyt voitettu mestaruus saattaa hämätä sitä tosiasiaa, että venäläinen pelaajatuotanto on ollut viimeiset 4-5 vuotta laskusuhdanteessa. Pelaajia, varsinkaan puolustajia, ei ole pystytty tuottamaan yhtä laadukkaasti kuin 2000-luvun alussa ja 1990-luvun lopussa. Venäjähän voitti tänä aikana kolme MM-kultaa (1999, 2002, 2003) sekä kaksi MM-hopeaa (1998, 2000).
Kovalchuk/Ovechkin/Semin/Malkin/Radulov sukupolven jälkeen on ollut monta ikäluokkaa, jotka eivät ole tuottaneet juurikaan huippupelaajia. Varsinkin puolustajien osalta tilanne alkaa olla kohta huolestuttava. Grebeshkov, Markov, Nikulin, Gontshar, Voltshenkov ja Tjutin ovat viiden vuoden päästä pelillisessä alamäessä, eikä heidän korvaajiaan ole vielä näkyvillä. En ole kovin vakuuttunut siitä, että Kulikov, Orlov, Gontsharov, Voinov ja Tshudinov pystävät heitä korvaamaan. Tulevista ikäluokista (1993->) on pakko tulla uusia huippupuolustajia, jos Venäjä aikoo tosissaan tapella kultamitaleista miesten arvokisoissa vuoden 2015 jälkeen.
Ikäluokkien 1987-1992 heikkoutta (kyllä, ikäluokka 1991 ei ole mikään huippu mestaruudesta huolimatta) selittää osin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen kaaosvaihe. Venäjän jääkiekko ja koko yhteiskunta otti pohjakosketuksen vuosina 1997-2001. Juuri näinä vuosina tällä hetkellä miehen ikään tulevat ikäluokat aloittivat jääkiekkoharrastuksensa.
2000-luvun puolella yhteiskunta alkoi vaurastua. Samalla jääkiekolle alkoi löytyä jälleen rahoitusta ja yhä useammalla perheellä oli varaa maksaa poikansa kiekkoharrastus. Harrastajamäärät alkoivat kasvaa ja harjoitteluolosuhteet kohentua.
2000-luvun alun positiivisten muutosten vaikutus ei näy vielä tässä 1991-ikäluokassa, mutta ikäluokissa 1993-1994 eteenpäin se varmaan alkaa jo näkyä. Ei välttämättä ole pelkkää sattumaa, että vuoden 1995 ikäluokkaa pidetään poikkeuksellisen lahjakkaana, josta voi nousta useampikin kansainvälisen tason tähtipelaaja (kunhan vaan pysyisivät poissa Kanadan junioriliigoista!!).
Tämä herättää toivoa sen suhteen, että näistä myöhemmin 1990-luvulla syntyneistä ikäluokista nousee myös uusia puolustajapelaajia korvaamaan Venäjän nyt "keski-ikäinen" puolustuskalusto.
Liiga kasvattaa aikamoisia taitureita, jonka tämäkin turnaus osoittaa. KHL:llä on selviä heijastusvaikutuksia myös Suomeen, kun siirrot KHL:n ja SM-liigan välillä näyttävät olevan yleisempiä kuin Pohjois-Amerikan ja Suomen välillä.
Vain kolme Venäjän joukkueen pelaajaa - tosin juuri ne parhaat eli Tarasenko, Kuznetsov ja Orlov - pelaavat vakituisesti KHL:ssä. Kaikki muut pelaavat KHL:n alaisessa junioriliigassa MHL:ssä ja aina silloin tällöin pienessä roolissa KHL-seuroissaan.
Se millainen vaikutus KHL:llä ja MHL:llä tulee olemaan venäläiseen juniorikasvatukseen jää nähtäväksi. Vielä ei voi sanoa mitään varmaa. Rahoitus on kunnossa niin kauan kun maan taloudella pyyhkii hyvin tai edes kohtalaisesti, mutta tärkeintä on saada päteviä ihmisiä oikeille paikoille. Neuvostoliiton kiekko oli niin hyvää kuin oli siksi, että sitä johtivat pätevät ihmiset. Juniorivalmentajat olivat yliopistossa valmentajakoulutuksen saaneita ammattimiehiä. Toivoisin, että Venäjän kiekkoilu voisi vielä nykyistä enemmän ammentaa entisen Neuvostoliiton kiekkoilun hyviä puolia.