1970–1980 luvun rock

[nummenkallio]

Itse ehdin Dion näkemään Monster of Millenium -keikalla Nordiksella. Tunnin setit kolmelta, ekaksi Mötörhead, sitten Dio ja lopuksi Manowar joka ei meille uponnut ja lähdettiin pois etuajassa.

Manowarhan oli näistä ylivoimaisesti viihdyttävin. Itsekin olin katsomassa tuota settiä melko tasan parikymmentä vuotta sitten Turussa. Äijät tulivat lavalle moottoripyörillä, ja pärinä oli helvetinmoinen. Yhdessä vaiheessa yleisön joukosta poimittiin lavalle nainen, joka pääsi näyttämään tissit, ja myös suomalaisia kirosanoja jaksettiin toistella: "jummalauttaa", "sattanaa", "perkhelee", "vithuu". Äijät myös kertoivat, että jos joku ei tykkää Manowarista, niin sitä saa lyödä nokkaan.

En muista, milloin jollain keikalla olisi naurattanut noin paljon.

 

[Jupe]

En muista, milloin jollain keikalla olisi naurattanut noin paljon.

Juuri näin, naurettiin ja katsottiin vartti. Miehet pullistelivat, tekivät kitaroilla sellaisia gladiattorimiekkailuita. Oltiin nähty tarpeeksi. Toki tissit olisin voinut tsekata, jos olisin tiennyt tulemasta.
Onneksi Mötley Crue muutama vuosi tuon jälkeen hoiti Nordiksella homman.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=37KW8bBRee8

_

 

[heavy]

BÖC eli ihan näin meidän kesken Blue Öyster Cult julkaisee musiikkia ensi vuonna. Tämä tietynlainen outo lintu ja jopa väärinymmärretty rokkikone ei otsikoissa jaksa viihtyä, mutta saa alan piireissä arvostettua kunniaa eikä suotta; hittejä on jonoksi asti ja tunnistettava tyyli musiikissa on säilynyt läpi vuosien.

Minusta tämä ei mene ihan näin. Alkupuoli -70 luvusta meni toki rehellisen jytämusiikin parissa, sitten tyylinsä lähti kosiskelemaan popppia, ja myöhemmin kahdeksankymmentäluvun alkupuolella oli yhtye aivan AOR:ää. Itse kyllä tykkään kaikista vaiheista, mutta kyllä voisin tietämättä kuvitella että ihan eri yhtyeistä eri aikakausien välissä olisi ollut kysymys.

 

[heavy]

Ensi viikolla julkaistaan kirja yhdestä tärkeimmistä suomalaisesta yhtyeestä eli Smackista. Niinpä Hesari on tehnyt juttua näkökulmanaan Cherin ja Clauden ystävyys, valitettavasti maksumuurin takana:

Parhaita timanttijuttuja | Ilari ja Simo Lauttasaaresta perustivat bändin, josta tuli maailmalla legenda – Toinen kuoli ja toisesta tuli rakennusmies, tämä on heidän ystävyytensä tarina

Smack-yhtyeen perustaja on nykyisin rakennustyömaille aamuvarhain suuntaava työnjohtaja. Yhtyeen tarina julkaistaan kirjana ensi viikolla.

www.hs.fi

 

[Derrick]

Minusta tämä ei mene ihan näin. Alkupuoli -70 luvusta meni toki rehellisen jytämusiikin parissa, sitten tyylinsä lähti kosiskelemaan popppia, ja myöhemmin kahdeksankymmentäluvun alkupuolella oli yhtye aivan AOR:ää. Itse kyllä tykkään kaikista vaiheista, mutta kyllä voisin tietämättä kuvitella että ihan eri yhtyeistä eri aikakausien välissä olisi ollut kysymys.

Varmaan tuottajilla on ollut osuutta siihen, että on haettu välillä vähän kaupallisempaa soundia. Mm. sellaiselle bändille kuin Heart haettiin ulkopuolisia biisinkirjoittajia kun bändin omat biisit eivät olleet tuottajan/levy-yhtiön mielestä tarpeeksi hyviä. Ann ja Nancy eivät tästä liikkeestä oikein tykänneet, mutta ehkä se mököttäminen on kuitenkin kartanossa jotenkin siedettävämpää.

 

[SOF1969]

Ensi viikolla julkaistaan kirja yhdestä tärkeimmistä suomalaisesta yhtyeestä eli Smackista. Niinpä Hesari on tehnyt juttua näkökulmanaan Cherin ja Clauden ystävyys, valitettavasti maksumuurin takana:

Parhaita timanttijuttuja | Ilari ja Simo Lauttasaaresta perustivat bändin, josta tuli maailmalla legenda – Toinen kuoli ja toisesta tuli rakennusmies, tämä on heidän ystävyytensä tarina

Smack-yhtyeen perustaja on nykyisin rakennustyömaille aamuvarhain suuntaava työnjohtaja. Yhtyeen tarina julkaistaan kirjana ensi viikolla.

www.hs.fi

Harvaa kirjaa olen odottanut yhtä kuumeisesti. Meitsin ykkösbändi ever.

 

[Konsta Kepuli]

Harvaa kirjaa olen odottanut yhtä kuumeisesti. Meitsin ykkösbändi ever.

Smack oli kova bändi silloin lukioikäisenä kun sukkahousu- tai mikään muukaan hevi ei napannut yhtään. Eikä kyllä nappaa vieläkään. Smack nappaa edelleen.

 

[SOF1969]

Smack nappaa edelleen.

Hieno esimerkki täysin ajattomasta musiikista.

 

[oiler99]

Styx julkaisee kesällä uuden levyn nimeltä Crash Of The Crown ja siltä julkaistiin tänään singlenä levyn nimikappale. Hyvältä kuulostaa.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mtCpmFDVhII

 

[Mojo]

Smack oli kova bändi silloin lukioikäisenä kun sukkahousu- tai mikään muukaan hevi ei napannut yhtään. Eikä kyllä nappaa vieläkään. Smack nappaa edelleen.

Tossa pientä pätkää Smack – Kuolemaantuomitun laulu-kirjasta. Pakko hankkia.

Ilari Peltolasta tuli legendaarisen bändin keulakuva, mutta menestystä varjosti karmaiseva tieto – lääkärin synkkä ennuste kävi toteen 30-vuotiaana

Legendaarisen Smack-yhtyeen solisti Claude eli Ilari Peltola kärsi synnynnäisestä sydänviasta. Uusi kirja kertoo yhtyeen ja laulajan tarinan.

www.is.fi

 

[Redrose]

Mä taas muistan mun kouluvuosilta vuonna 2013 edesmenneen kitaristi-laulaja Alvin Leen luotsaaman brittibändin "Ten Years After". Luin ketjun viestit läpi enkä löytänyt keneltäkään mainintaa tästä 1970-luvulla vaikuttaneesta bändistä, joka muuten levyttää edelleen. Kokoonpano on tietysti muuttunut, mutta meikäläinen on sen verran vanhasieluinen, että kuuntelen bändiltä mieluiten niitä 70-luvun biisejä.

Tää lienee bändin tunnetuin biisi, kun Wikipedia on löytänyt listasijoituksen myös Suomesta. Taisi tulla laajempaan soittoon v. 1971.

Linkki: https://youtu.be/XBM6wdMq8CI

 

[finnjewel]

Mä taas muistan mun kouluvuosilta vuonna 2013 edesmenneen kitaristi-laulaja Alvin Leen luotsaaman brittibändin "Ten Years After". Luin ketjun viestit läpi enkä löytänyt keneltäkään mainintaa tästä 1970-luvulla vaikuttaneesta bändistä, joka muuten levyttää edelleen. Kokoonpano on tietysti muuttunut, mutta meikäläinen on sen verran vanhasieluinen, että kuuntelen bändiltä mieluiten niitä 70-luvun biisejä.

Tää lienee bändin tunnetuin biisi, kun Wikipedia on löytänyt listasijoituksen myös Suomesta. Taisi tulla laajempaan soittoon v. 1971.

Pääsihän TYA esiintymään myös Woodstockissa, ja bändi saa aika paljon aikaa elokuvataltioinnissa - ja samalla vahvaa lisäpotkua uralleen. Alvin Leen sorminäppäryys kitaristina oli aikansa huippua.

 

[oiler99]

Ronnie Wood kertoi The Timesin haastattelussa työstäneensä uutta Faces-musiikkia Rod Stewartin ja Kenney Jonesin kanssa 48 vuoden tauon jälkeen. Saa nähdä miltä Faces kuulostaa 2020-luvulla. Ron Wood Says Faces Have Recorded New Music (ultimateclassicrock.com)

 

[Hakki#20]

Frank Marino on itselleni TOP3-kitaristien joukossa eikä tuo lauluäänikään ihan huonoimmasta päästä ole. Vieläkin harmittaa, että missasin sen 1983 Messukeskuksen keikan.
Todella harmi, että sairastelu lopetti soittohommat, tämä taitaa olla viimeisiä esiintymisiä.
Tuo kolmen DVD:n boksi Live at the Agora Theatre pitää kyllä hankkia jostakin.

Linkki: https://youtu.be/4jUKJst-rUA

 

[oiler99]

Mick Fleetwood kertoi Grammy-gaalassa tehdyssä haastattelussa, että Christine McVien taannoisen kuoleman myötä Fleetwood Macin ura on paketissa.

“I think right now, I truly think the line in the sand has been drawn with the loss of Chris. I’d say we’re done, but then we’ve all said that before. It’s sort of unthinkable right now.”

Mick Fleetwood says Fleetwood Mac likely won't perform as a band after McVie's death

At Sunday's Grammys, Mick Fleetwood said the band no longer plans to perform together as Fleetwood Mac after longtime member Christine McVie's death.

www.latimes.com

 

[Evil]

Fleetwood Mac oli jännä bändi muutenkin. Tai itse asiassa se oli monta bändiä samalla nimellä. Eihän Peter Greenin vetämällä bluesorkesterilla ollut mitään muuta yhteyttä myöhempään popyhtyeeseen kuin nimi ja rytmiryhmä. Eli se Fleetwood (Mick) ja Mac ( John McVie).

Christine muuten oli mukana Chicken Shack -bändissä ennen Fleetwoodiin liittymistään silloisella nimellään Christine Perfect. Jos nyt jotakuta kiinnostaa. Ja Buckingham/Nicks väänsi myös levyn joskus -73, olen kuullut siitä yhden biisin joka menee osastoon ihan kiva.

 

[nummenkallio]

Kyllähän Cheap Trick tänne kuuluu. Ura jatkuu edelleen, mutta minusta bändi on eniten 70-lukua. Cheap Trickin alkuaikojen tuotannossa yhdistyvät 70-luvun parhaat puolet. Todella hienoa poppisrokkista ja komeasti tuotettua. Esimerkiksi synoja käytettiin upeasti. Siihen aikaan todella tyylikkäästi tehtyä rokkia.

Toisin sanoen ihan vitun makeeta. Bändillä on myös upeita levynkansia, joissa söpöt pojat Robin Zander ja Tom Petersson laitettiin ihan häpeilemättä framille.

Upea bändi. Jos nämä näkisin joskus livenä, voisin kuolla onnellisena. Ja kaikki Mötikkäfanit ehkä tietävätkin, että Cheap Trick on yksi Nikki Sixxin suurimpia suosikkibändejä.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=T_Km11HNzUY

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=eeEDGKeapTo

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ZbkypX1OhZ0

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=-qgpewMCVjs

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=fb84Yao5vZc

 

[Jj]

The Faces vuodelta ´71. On muuten aika tiukka meno tässä, varsinkin viimeinen biisi I’m losing you rumpusooloineen kasvaa mukavasti.

Linkki: https://youtu.be/bag6F351gVw

 

[Pavlikovsky]

Mikäli mahdollisuus ilmaantuu, niin kannattaa tänä kesänä tai miksei myöhemminkin käydä tsekkaamassa tämän ketjun pooliin uppoava hiljattain muutamia vuosia sitten kokoon niitattu kotimainen Mount Mary, joka kumartaa musiikillisessa aatteessaan syvästi 70-lukulaisen rosoisen kitararockin äärelle. Yhtyeen mukana Suomessa on ollut kiertämässä vallan autenttisilla keikkapaikoilla itse Mountainin legendarumpali Corky Laing, joka on enää klassikko-orkan ainoa keskuudessamme vaikuttava jäsen.

Kun klassikko Never In My Life juntataan ilmoille, niin että itse ikoni Corky on takomassa pulpetin takana, niin Mount Maryn DNA on tullut tutuksi. Pakko sanoa, että kun yhtyeen vokalisti Maria Hänninen kirkaisee syvältä ja säröisesti esim. Mean Old Womanissa alkutahdit, niin hetken jokainen voi kuullaan Janis Joplinin viiltävää tulkintaa tässä. Aivan takorautaa tämä nippu. Yhtyeessä lisäksi Jukka Jylli, Petri Majuri ja Otto Haapanen. Skenen tunteville näitä nimiä ei tarvitse esitellä.

 

[oiler99]

Eagles lähtee jäähyväiskiertueelle, joka kestää ainakin vuoteen 2025 saakka.

Eagles Announce 'The Long Goodbye' Farewell Tour

Eagles announced their Long Goodbye farewell tour, alongside Steely Dan, in July 2023.

ultimateclassicrock.com