”Hampaaton kanukki” – myyttinen taruolento

[Zeta03]

Toivottavasti ei! Gillies kai kosti tuossa jonkun Karalahden aikaisemman rötöstelyn, mutta väärällä tavalla. Kouluesimerkki cheap shotista.

Juu huhut kertovat, että TG pistettiin kostamaan Karalahdelle taklaus, josta Vitjazin pelaaja joutui sairaalaan. Lyönti takaanpäin ikävästi niskaan, yritti ensin kuitenkin tökkimällä haastaa Karalahtea iskunvaihtoon mutta tämä ei lähtenyt. Valmennuksen täsmäase tämä Gillies, tekee mitä pyydetään vaikka likaisin keinoin.

 

[Lelu26]

HIFK:ssa oli kentällä Hampaaton Kanukki ja sen hommas johtoportaan Kampaaton Hanukki hohohoijjaa. Tiedän, huono sanamuunnos mutta minusta tuo passaa Ifk:n tilanteeseen hyvin.

 

[Zeta03]

Jeremy Yablonski on vielä vapaana ja pystyy todistetusti vastaamaan Gilliesien kutsuun. Jokerisopparia odotellessa...saadaan viihdettä kukkahatuille *hymiö*

 

[Arnold]

Vuosien varrelta "hampaaton kanukki"-muisteloita. Kertokaas, kenet kaikki muistatte ja muistoja heistä.

Ässistä ensimmäisenä pomppaa mieleen Curtis Sheptak. Kohtalaisen äkkipikainen ja kovaluinen kaveri. Myllytystaitoa löytyi myös. Montako kertaa mahtoikaan otella ja ketä vastaan?

Liigassa 105 peliä, 14+17=31 tehoin, 271 jäähyminuuttia

Muista joukkueista laskisin ainakin heidät mukaan:


Bob Halkidis, HIFK (tappelijan maineessa, oli tärkeä pala mestaruudessa)

Sean Gagnon, Jokerit (tappelijan maineessa, ja sitä se oli)

Mike Siklenka, Lukko (tykkäsin tyylistä, vaikka Lukossa pelasikin)

Tyler Bouck, TPS (jäi mieleen herkkänä kuumakallena)

Shayne Toporowski, useita seuroja (tehopisteitä ja jäähyjä)

 

[Robin Big Snake]

Shayne Toporowski, useita seuroja (tehopisteitä ja jäähyjä)

Muistankohan oikein että Topperin kuumakalleilu alkoi aina siinä vaiheessa kun linjurit pitivät jo hihasta kiinni?

 

[Beukeboom]

Moneen kertaan jo mainittu, mutta Oulusta ketjuun kuuluu ehdottomasti Brad Smyth.

AHL-tehot uralta 610 ottelua, 326+341=667 ja tähän päälle 700 jäähyminuuttia ja valinta mm. AHL:n parhaaksi pelaajaksi kaudella 1996.

SM-liigassa sitten vajaan kauden aikana ykkösketjun paikka, 40 pistettä ja 20 maalia. Oli nimenomaan oikealla tavalla kova - meni maalille, hieroi hanskaa naamaan ja antoi puutavaraa ja tappeli mm. Santeri Heiskasen kanssa.

Smyth oli hyvinkin mielenkiintoinen pelaaja ja persoona. Ensimmäisten matsien perusteella myöskin luistelutaidoton, vaikkakin kausi isossa kaukalossa häntä kehittikin.

Kaveri ei millään olisi suostunut ottamaan varusteita Kärpiltä, koska oli erittäin taikauskoinen. Kärppien silloisen joukkueenjohtaja Karjalaisen oli pakotettava Smyth ottamaan joukkueelta pelihousut - Smyth ei tätä ymmärtänyt, koska hänen omat housunsa olivat jo mustat ja hän tarjoutui itse ompelemaan mainokset niihin kiinni. Erätauolla Brad vei aina kaikki mailansa (4 kpl) koppiin, ja tuli niiden kanssa sitten tauon jälkeen takaisin - En yllättyisi, vaikka olisi nukkunutkin niiden kanssa.

 

[Zeta03]

Ässistä ensimmäisenä pomppaa mieleen Curtis Sheptak. Kohtalaisen äkkipikainen ja kovaluinen kaveri.

Nickerson (vaikkei kanukki olekaan) ja Sheptak Ässistä päällimmäisenä mielessä tällä osastolla. Sheptak oli näistä kovempi tappelija mutta Matt varmasti hullumpi muussa mielessä. Molemmat omana peliaikanaan monen Ässäfanin suosikkeja.

 

[lätkämies]

HPK:sta ei kanukki mutta jenkki Billy Tibbets. HPK tarjosi Tibbetsille ilmaisen näyttöpaikan ja Tibbets tuli, näytti ja lähti IFK:hon. Billy oli pelote ja helvetin hyvä kiekkoilija joka ei tullut toimeen muiden kanssa. Iltalehdet kirjoittivat hankkinnasta ja jatkoajan verkkolehti oli myöntämässä nobelin rauhanpalkintoa Jaloselle jo tämä ''raivohullu raiskaaja ja poliisinhakkaaja'' ei tappelisi HPK:ssa. Taisi olla aktiivisin ketju jatkoajan HPK-osiossa ikinä. Taitaa Tibbets tätäkin nykyä istua jotakin uutta tuomiota. Ei soveltunut yhteiskuntaan mutta kaukalossa oli kova ja taitava.

Erityisesti huvitti nimimerkki mixu jonka mielestä oli iljettävää että Kerho raahaa tälläisiä liigaan ja kuukauden päästä Tibbets olikin mixun mielestä ok pelaaja kun pelasi IFK:ssa..

 

[Ribarista ylös!]

Charles Luksa oli ihan omaa luokkaansa. Kaverini mukaan veti lavan vastustajan hanurista sisään ja pyöritti hetken.

 

[Zeta03]

Charles Luksa oli ihan omaa luokkaansa. Kaverini mukaan veti lavan vastustajan hanurista sisään ja pyöritti hetken.

No nyt tuli aivan uusi nimi meikäläiselle! Tuohon aikaan ei tullut vielä paljon liigaa, vai mikä se silloin oli, seurailtua...

edit: Charles Luksa, näyttää 80-luvun alussa pelanneen Jokereissa.

 

[sierramies]

Hampaaton kanukki on mielestäni kehusana. Se kertoo ihmisestä, jolla on sanoma ja tavoite. Tuota sanomaa hän levittää maailmalle, niinkuin pitääkin. Ei ole hampaita, ei glooriaa. On paikka nelosketjussa NHL:ssä. Mutta enemmän tämä hampaaton mies saa kunniaa ja vaikeita oloja, bussimatkoja ja ymmärrystä kuin muut. Rajan takana pelataan myös. Ilman paineita. Kaikilla on kivaa, rupla liikkuu. Hampaaton jää yksin. Ei kukaan arvosta. Paitsi muutama pikkuseura Pohjois-Amerkikassa. Ja yksi pikkuseura Helsingissä, pienessä Suomessa. Hampaaton kanukki on katoava luonnonvara. Vaalitaan sitä yhteisesti. Annetaan kukkahattuisen dildosedän avautua, se on hänen oikeutensa. Hampaattomat kanukit kunniaan!

 

[Jaws]

Naureskeltiin tässä kaverin kanssa Gilliesin tilastoja uran varrelta. Ynnättiin EliteProspectsin tilastot yhteen koko uran osalta, mikäli noita on uskominen niin tässä on Gilliesin ura numeroin:

883 GP, 20+53=73, 3671 PIM

Jäähyt per peli 4,15...
Pisteet per peli 0,08...

Gillies on siis (tilastoidulla) urallaan saanut 60 tunnin edestä rangaistuksia, joka tarkoittaa kahta ja puolta vuorokautta.

Hampaaton kanukki? Ehdottomasti.

 

[sierramies]

Naureskeltiin tässä kaverin kanssa Gilliesin tilastoja uran varrelta. Ynnättiin EliteProspectsin tilastot yhteen koko uran osalta, mikäli noita on uskominen niin tässä on Gilliesin ura numeroin:

883 GP, 20+53=73, 3671 PIM

Jäähyt per peli 4,15...
Pisteet per peli 0,08...

Gillies on siis (tilastoidulla) urallaan saanut 60 tunnin edestä rangaistuksia, joka tarkoittaa kahta ja puolta vuorokautta.

Hampaaton kanukki? Ehdottomasti.

Tulee ihan kyynel silmään näitä tilastoja lukiessa. Onko vielä näitä taistelijoita elossa? Joita Päivi ja Paavo eivät ole vielä teloittaneet? Kiekko reppuun ja nyrkki silmään, se on lätkää.

 

[Black Star]

Tulee ihan kyynel silmään näitä tilastoja lukiessa. Onko vielä näitä taistelijoita elossa? Joita Päivi ja Paavo eivät ole vielä teloittaneet? Kiekko reppuun ja nyrkki silmään, se on lätkää.

Juu hianot tilastot. Mutta kyllä tuolla maalintekoprosentilla se on enemmän kiekko peppuun ja nyrkki silmään -osaston jannu.

Emmää oikeen tiedä mitä näillä pelkillä pugilisteillä tekee, mutta tappelut kuuluu lätkään ehdottomasti. Showpaini sitten erikseen.

 

[Face]

Ässistä ensimmäisenä pomppaa mieleen Curtis Sheptak. Kohtalaisen äkkipikainen ja kovaluinen kaveri. Myllytystaitoa löytyi myös. Montako kertaa mahtoikaan otella ja ketä vastaan?

Nämä ny ainakin;
Niko Mikkola ja Ivan Majesky

 

[Badgers]

Nämä ny ainakin;
Niko Mikkola ja Ivan Majesky

Lisäksi Marko Mäkinen (ainakin)..

 

[friikki]

Lisäksi Marko Mäkinen (ainakin)..

Sekä Mika Laaksonen Pitsiturnauksessa.

 

[Roku]

Sekä Mika Laaksonen Pitsiturnauksessa.

Ei vaan se oli Sami Torkki. Laaksonen taklasi Sheptakin selästä laitaan mutta Torkki sattui olemaan lähin keltapaitainen jonka Sheptak näki noustuaan ylös.

 

[Redcoat]

Nämä ny ainakin;
Niko Mikkola ja Ivan Majesky

Miten Sheptak pärjäsi Majeskyn kanssa? Mikkolan ja Mäkisen kohtaamiset olinkin näkemässä livenä.

Sheptak ja Nickerson (tiedän, ei kanukki) olivat toki molemmat omalla tavallaan "hullun" maineessa SM-liigassa pelatessaan, mutta olen kyllä sitä mieltä, että Nickersonin käytös oli pitkälti tarkoituksellista maineen luontia, kun taas Sheptakilla oli tuon "hulluuden" suhteen jonkinlainen On/Off-kytkin. Normaalin pelin aggressiivisuustaso ei Sheptakilla ollut niin erityisen korkea, mutta silloin kun jokin napsahti päässä, niin mitä vain saattoi tapahtua.

 

[Gags]

No nyt tuli aivan uusi nimi meikäläiselle! Tuohon aikaan ei tullut vielä paljon liigaa, vai mikä se silloin oli, seurailtua...

edit: Charles Luksa, näyttää 80-luvun alussa pelanneen Jokereissa.

Bob Barnes, Dave Moylan, Gary Yaremchuk, Darren Stolk, Aaron Boh, Brad Norton, Terran Sandwith...hienoja nimiä tuo tämä mieleen Jokereista.

 

[Stonehenge]

Hampaaton ja charmikas

Brent Sabergia. Vaikka oli "inhokkiseurassa", niin kyllä kyllä oli vaikuttava kaveri kaukalossa ja kaukalon ulkopuolella.

 

[juhana]

Kaukaa 80-luvulta ja SaiPasta Ralph Cox - oli korkealla sekä jäähy- että pistepörsseissä. Ehdottomasti siis pelimies eikä mikään puukätinen vajakki. Ja jos joku muistaa, niin SaiPassa pelasi yhden kauden myös 80-luvulla puolustaja Theran Welsh, joka ei välttämättä liigassa säväyttänyt, mutta siirtyi sitten divariin ja naapuriseuraan Kouvolaan - keräsi kaudella 82-83 yhteensä 110 jäähyminuuttia, joka oli tuohon aikaan todella paljon, kun mitään isoja rangaistuksia (5+20) ei tunnettu.

En tiedä oliko nämä sitten kanukkeja vai jenkkejä...mutta ainakin menevät muuten tähän määrittelyyn.

Silloinen SaiPan puheenjohtaja kertoi jälkikäteen, että agentti markkinoi Coxia Lappeenrantaan tehokkaana pelimiehenä, joka on rauhallinen eikä ota jäähyjä...no ainakin toinen puoli totta. "Rauno" Cox muistetaan myös erittäin tyylikkäistä pensseleistä, en tiedä oliko sananmukaisesti hampaaton, muttei ainakaan viiksetön...

 

[Roger Moore]

Mainittu varmaan useamminkin, mutta tuo Brent Sapergia vaikuttaa kyllä äärimmäisen mielenkiintoiselta pelaajalta ja kaikesta päätellen jonkinlainen hampaattoman kanukin prototyyppi on kyseessä. Kovat pistemäärät ja paljon jäähyjä melko vähäisellä pelimäärällä, mielenkiintoinen pelaaja josta on kyllä Kuopiossa tullut jonkin sortin legenda.

Jos muunmaalaisia pelaajia mietitään, niin Kristian Kudroc taitaa olla aika lähellä tätä määritelmää. Isokokoinen pakki, jolta löytyy kova laukaus ja pistemäärätkin ovat ihan mukavat. Reilut 200 peliä jossa sellaiset 600 jäähyminuuttia, uran kruununa tietysti kausi 2005-06 SaiPasta 48 peliin tehot 10+12 ja jäähyjä peräti 227 minuuttia. Viime vuosina kaveri on tainnut hieman rauhoittua, kun kaudella 2011-12 tuli 58 minuuttia jäähyjä Ässissä (pelasi 60 peliä) ja viime kaudella KHL:ssä 49 peliä ja 55 minuuttia jäähyjä.

Tekisi mieli mainita myös Vesa Viitakoski, koska hampaathan mieheltä on lähteneet jo ajat sitten, ja pelityylissäkin oli vähän sellaista hampaatonta kanukkimaisuutta. Isokokoinen kaveri, joka painoi ahtaisiin väleihin, pelasi melko fyysisesti ja teki paljon ns. räkämaaleja sieltä sota-alueelta maalin edestä. Mutta en tiedä lasketaanko Vesku "hampaattomaksi kanukiksi", koska ainakin jäähymääristä päätellen mies pelasi melkoisen siististi.

Vesku oli kyllä hyvä pelaaja. Eräs omia suosikkejani, ja kiva että kävi pelaamassa uransa pari viimeistä kautta Kärpissä. Vaikka putki ei enää parhaalla tavalla kulkenutkaan, niin Vesku toi mukavaa taistelutahtoa joukkueeseen. Etenkin kevään 2009 pudotuspeleissä Viitakoski pelasi todella hyvin, ja välierissä Bluesia vastaan mies teki useammankin tärkeän maalin juuri sieltä sota-alueelta. Harmi ettei uralle koskaan tullut kruunua mestaruuden muodossa, mutta yli 800 peliä ja lähes 300 liigamaalia ovat kyllä kova lukema.

No joo, nyt karattiin pahasti aiheesta. Tai riippuu siitä, lasketaanko Vesa Viitakoski "hampaattomaksi kanukiksi". ;)

 

[TosiFani]

Mainittu varmaan useamminkin, mutta tuo Brent Sapergia vaikuttaa kyllä äärimmäisen mielenkiintoiselta pelaajalta ja kaikesta päätellen jonkinlainen hampaattoman kanukin prototyyppi on kyseessä. Kovat pistemäärät ja paljon jäähyjä melko vähäisellä pelimäärällä, mielenkiintoinen pelaaja josta on kyllä Kuopiossa tullut jonkin sortin legenda...

Mielestäni sopii määritelmään hyvin.

Legendaarinen KalPa-kanukki riehui kapakassa ja vaihtoaitiossa - katso video! | Jääkiekko | Iltalehti.fi

 

[Nukkemurhaaja]

Mielestäni sopii määritelmään hyvin.

Legendaarinen KalPa-kanukki riehui kapakassa ja vaihtoaitiossa - katso video! | Jääkiekko | Iltalehti.fi

Brent oli muutenkin kyllä loistava ja samalla erikoinen persoona, jonka tunsivat naapurit, lehdistö, yökerhojen ovimiehet ja poliisit.
Sain poimittua parhaimmat kohdat KalPan taannoin julkaisemasta ja nyt jo poistuneesta? Sapergian haastattelusta.

Olit tunnettu myös kovista nyrkeistä. Opitko nämä taidot kaukalossa vai kaukalon ulkopuolella?
- Voittaminen merkitsee kaikkea ja opin jo nuorena, että voittamisen eteen täytyy tehdä kaikkensa. Ja aina se ei ole kaunista, mitä joukkueen eteen joutuu antamaan.

Kaudella 94-95 CHL:n Wichita Thunderissa teit kovat pisteet, mutta sen lisäksi istuit 32 ottelussa 297 jäähyminuuttia ja pudotuspeleissä otit 9 ottelussa jäähyjä 117 minuuttia. Miten tuo noin 10 minuuttia per ottelu
oli mahdollista, löitkö jokaista etäisyydelle tullutta pelaajaa?
- Tuomarit seurasivat minua kuin haukat. Polveni loukkaantui sillä kaudella useita kertoja vastustajien "cheap shoteista" ja tein sen selväksi koko liigalle. Pelasin sillä kaudella maali per ottelu tahdissa, mutta minulla oli myös paljon ulosajoja ja pelikieltoja. Voitimme sillä kaudella myös toisen peräkkäisen mestaruuden ja koska pelasin kuin psykopaatti, sain kentällä tilaa ja tein paljon pisteitä

Mikä on ensimmäinen muistosi SM-liigasta?
- Se oli ihan ensimmäisiä pelejä, Tampereella. Olimme useammalla maalilla häviöllä ja olin pääsemässä läpiajoon kun maalivahti Markus Mattsson tuli pelaamaan kiekkoa maaliltaan ulos ja ajattelin aiheuttaa vähän hämminkiä. Rullasin täydellä vauhdilla hänen ylitseen ja hänen kypäränsä lensi, räpylä ja kilpi lensivät ja maila lensi.

- En osannut lukea paikallisia lehtiä, mutta seuraavan päivän lehden kuvassa Mattsson makasi jäässä varusteidensa keskellä. Minua haastatelleen lehtimiehen mukaan hän oli todennut, että NHL:ssä tuollaisen jälkeen viisi pelaajaa hakkaisi sinut. Vastasin, että tämä ei ole NHL ja täällä minua ei hakkaa kukaan. Sain sillä taklauksella huomiota ja viestiä koko liigalle, että kun minä olen jäällä, kannattaa olla varuillaan ja että meitä vastaan saa pelata aina loppuun asti vaikka olisimme useamman maalin takana.

Sinulla oli erimielisyyttä Jarmo Myllyksen kanssa Kuopiossa ja kun tuomarit tulivat väliin, näytit Myllykselle otsaasi ja huusit jotain. Seuraavassa vaihdossa lämäsit Myllystä päähän ja Lukko joutui vaihtamaan maalivahtia. Muistatko tapahtumaa?
- En muista juuri tuota tapahtumaa. Ei ole ainoa maalivahti jota olen ampunut päähän... Käytin lämäriäni aseena. Yritin laukoa aina kiekon maaliin, mutta välillä tykkäsin pelotella maalivahteja ampumalla päätä kohti. Olin hullu kaukalossa. Ei epäilystäkään, se toimi, maalivahdit pelkäsivät minua enemmän kuin muita ja tein paljon maaleja. Kun pelkäät, et ole niin nopea.

Sitten tämmöinen "Mitä muistat?" osio.

Jari Rättyä:
Hieno mies. Olimme Rättyän kanssa kerran viihteellä ja huomasin yht´äkkiä kun yksi mies piti Jarista kiinni takaapäin ja suoraan Jarin edessä oli iso kehonrakentaja. Ajattelin, että se kehonrakentaja alkaa hakata Jaria ja ennen kuin annoin niin käydä, löin sitä kaveria pari kertaa nenään. Siinä tuli sitten vähän mylläkkää… En ole siitä ylpeä, mutta tekisin niin uudelleen puolustaakseni joukkuekaveria ja kaveria.

Esko Nokelainen:
- Hän tiesi pelistä tarpeeksi ja osasi käsitellä erilaisia pelaajia eri tavalla ja tiesi miten saa joukkueen toimimaan. Nokelainen ei yrittänyt muuttaa minua, olin hullu, mutta annoin kaukalossa aina kaikkeni. Poltin koko urani tupakkaa erien välissä, KalPassa ei tarvinnut käydä erien välissä tupakalla yksin, polteltiin aina Rinteen Joukin kanssa kahdestaan. Se rentoutti ja auttoi keskittymään. Nokelainen oli viisas mies, hän ei tarttunut siihenkään.


Pitääkö paikkaansa että tilastosi Kuopiossa oli 33 25+13=38, 117 ja noin 80?
- On siinä vähän liioittelua, mutta ei kovin paljoa. Suomessa asuvat maailman kauneimmat naiset.

Poimin haastattelusta tätä ketjua lähiten koskevat kohdat...Voi että kun Kuopiossa tai edes koko Liigassa olisi vielä tuollaisia väriläiskiä. Olisi medialla edes kerrankin aiheesta uutisointia.