Itsellänikin on dysfasia, jonka ennustettiin olevan yksi pahimmista tapauksista. Lääkäri oli todennut ollessani lapsi äidilleni, etten ikinä oppisi kieliä, Kaksi ensimmäistä kouluvuotta kävin mukautettua koulua (koulu, missä oli muitakin dysfaatikkoja ja kehitysvammaisia yms.). Siirryin sitten niin sanottuun normaaliin kouluun, jossa kävin koulua vuotta nuorempien kanssa. Lukion jälkeen menin yliopistoon, josta valmistuin vuonna 2016.
Tässä siis lyhyt kuvaus siitä, mitä dysfasiasta huolimatta voi saavuttaa. Jos joku haluaa kysyä lisää dysfasiasta tai muuta mieleen juolahtavaa, niin voi pistää yksityisviestillä viestiä.
Mutta itse tähän Teron tapaukseen en usko, että dysfasialla olisi tähän käyttäytymiseensä vaikutusta. Toki on voinut jäädä lapsena ulkopuoliseksi (itsekin jäin), mikä saattaa vaikuttaa Teron käyttäytymiseen (lapsuuden aikainen trauma?), mutta se ei oikeuta Teroa toimimaan tällä tavalla kuin hän toimii.