Öljyhuippu (peak oil)

[Havumetsien GM]

Kuun googlettaa "peak oil", saa 39,7 miljoonaa tulosta. Useat ulkomaiset huippuasiantuntijat mm. talouden ja luonnontieteiden aloilta ovat varoittaneet ihmiskuntaa jo pitkään öljyntuotannon laskun ikävistä seurauksista teollisille yhteiskunnille. Hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 2010 nettiin vuotanut Bundeswehrin eli Saksan armeijan tutkimusyksikön raportti, jossa puhutaan erittäin vakavista taloudellisista vaikutuksista.

Öljyhuippu tarkoittaa siis sitä vaihetta, jossa maailman öljyntuotanto saavuttaa huippunsa ja tuotantoa ei enää pystytä lisäämään. Kehitysmaiden teollistumisen ansiosta kysyntä jatkaa kuitenkin kasvuaan. Yhtä pohjoisamerikkalaista autosta luopujaa kohti on kymmenen kiinalaista ja intialaista ensiauton ostajaa. Kun kysyntä kasvaa ja tuotanto ei enää kasva, on edessä väistämätön hinnan nousu.

Teolliset yhteiskunnat on rakennettu täysin öljyn varaan. Jopa 90 % teollisesta tuotannosta on riippuvainen öljystä, liikenteessä polttoaineena on 95-prosenttisesti öljy. Öljystä tehtyjä erilaisia tuotteita on 330 000, mukaanlukien muovit, lääkkeet, lannoitteet, hygieaniatuotteet, elektroniikka... Öljyn hinnannousu on siten täyttä myrkkyä taloudelle. Amerikkalainen taloustieteilijä James Hamilton on tutkinut 11 edellistä USA:n talouden lamaa/taantumaa ja tullut siihen tulokseen, että näistä 11:stä 10 on johtunut öljyn hintapiikistä. Viimeisimpänä 2008 finanssikriisi, pahin lama toisen maailmansodan jälkeen. Heinäkuussa 2008 öljy maksoi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 147 dollaria tynnyriltä. Syksyllä maailmantalous olikin sitten aikamoisessa kyykyssä. Tietysti virallinen selitys '08 lamasta selittää tapahtumia mm. USA:n asuntomarkkinoilla, mutta mm. Kanadan johtaviin ekonomisteihin lukeutuva Jeff Rubin on kyseenalaistanut tämän konsensuksen ja korostaa öljyn osuutta.

Öljyntuotanto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt enemmän tai vähemmän paikoillaan. IEA:n (2010 World Energy Outlook) mukaan varsinainen tavanomaisen öljyntuotannon huippu saavutettiin 2006. Öljyä porataan koko ajan vaikeammista paikoista: syvänmeren öljy, arktinen öljy, Kanadan öljyhiekat, liuskeöljy eli tulikivi ym. Öljyä ei porata näistä paikoista, jos öljy maksaa 40-50 dollaria tynnyriltä. Öljyn täytyy maksaa enemmän, jopa kolminumeroisia summia. Ongelma on vain siinä, ettei öljynhintojen huidellessa kolminumeroisia lukuja kyetä enää ylläpitämään talouskasvua ja länsimaisia hyvinvointiyhteiskuntia. Jeff Rubin selittää tämän ristiriidan todella hyvin, tutustukaa hänen kirjoituksiinsa ja puheisiinsa.

Öljyn hinnannousu nostaa väkisinkin lähes kaikkien tavaroiden hintoja. Koska palkat ja eläkkeet eivät nouse samassa suhteessa, laskee ihmisten ostovoima. Seurauksena ihmisten kulutuksesta aiempaa suurempi osa menee perustarpeisiin (ruoka, vaatteet, polttoaine); ylimääräisiin huvitteluihin (matkailu, kulttuuri, viihde) ei enää riitä fyrkkaa siinä määrin kuin ennen. Kulutus laskee, firmojen tulokset heikkenevät, työntekijöitä lomautetaan ja irtisanotaan, työttömyys kasvaa, valtion verotulot laskevat, valtio velkaantuu, hyvinvointipalveluista leikataan, veroja korotetaan.

ASPO:n (The Association for the Study of Peak Oil and Gas) kesäkonferenssissa Robert Hirsch, raskaansarjan peak oil -asiantuntija, puhui maailman kokonaisöljyntuotannon (raakaöljy + öljynkorvikkeet) kääntyvän laskuun 1-4 vuodessa. Seurausten vakavuus riippuu tuotannon laskuvauhdista. Kiva juttu tämä ei ole, se on ihan selvä. Nimittäin maailman BKT:n kehitys on suoraan riippuvainen öljyntuotannon kehityksestä (Businessinsider). Todennäköisesti edessä on W-muotoinen talouskehitys (Janne Korhosen blogi), jossa nousevat öljynhinnat pakottavat talouden toistuviin taantumiin.

Mitään korvaajaa öljylle ei lyhyellä tähtäimellä ole luvassa. Aurinkovoima tai ydinvoima ei paljoa auta, koska ne eivät ole nestemäisiä polttoaineita. Maakaasun tuotantohuippu saatetaan nykytahdillakin saavuttaa 10 vuoden siällä, ja biopolttoaineissa on surkea EROEI. Sähköautot ja muu sähköistäminen vaatii paljon aikaa ja rahaa, eikä onnistu nopealla tähtäimellä. Öljyllä toimivan kaluston (autot, laivat, lentokoneet, maatalouskoneet ym.) kokonaisarvo on 50-100 biljoonaa dollaria (kyllä, osasin muuttaa englannin trillionin suomen biljoonaksi). Ja niihin sähköautoihin liittyy vielä aika paljon ongelmallisia juttuja. Olen esim. lukenut, että sähköauton vedenkulutus on 14-kertainen polttomoottoriautoon nähden. Vedestä on jo nyt maailmalla pula.

Suomen tilanne on erityisen kusinen, sillä meillä ei ole lainkaan omaa öljyntuotantoa. Tuomme kaiken öljymme joko Venäjältä tai Pohjanmereltä. Venäjän sisäinen kysyntä kasvaa koko ajan, ja aivan varmasti rakkailla itänaapureillamme käy jossain vaiheessa mielessä ajatus, että josko laitettaisiin vähän öljyhanoja kireämmälle. Vastaavasti Pohjanmeren (Norja, Iso-Britannia, Tanska) öljyvarat hupenevat kovaa tahtia. Eikä asiaa varsinaisesti helpota se, että maakaasun osalta olemme 100 % riippuvaisia Venäjästä.

Kaikesta päätellen Suomi ei millään tavalla varaudu öljyhuipun seurauksiin. Maaliskuussa ilmestyvä teos Suomi öljyn jälkeen valottanee asiaa enemmän, mutta ainakaan poliittiset puolueet eivät ole asiaa agendalle nostaneet. Media ei puhu asiasta mitään. Joidenkin arvioiden mukaan öljyhuippuun varautuminen olisi pitänyt aloittaa jo 30 vuotta ennen huipun saavuttamista, jos siitä olisi haluttu selvitä kuivin jaloin. Nyt on jo myöhäistä - niin Suomen kuin lähes koko maailman osalta. Valtiota, EU:tai tai mitään muutakaan instituutiota on turha odottaa apuun. Vastuu on yksilöiden ja pienempien yhteisöjen harteilla.

Öljyhuippuun varautumisesta on paljon hyvää materiaalia netissä. Suosittelen tutustumaan Youtubessa sellaiseen kanavaan kuin MrEnergyCzar. Paljon hyviä vinkkejä. Listaan seuraavassa muutamia juttuja, joiden soveltamista omaan elämään kannattaa harkita. Olen poiminut näitä erilaisista yhteyksistä, joissa tätä asiaa on käsitelty.

1) Alanvaihto, jos on töissä esim. matkailualalla (hyvin energiaintensiivistä, riippuvaista siitä että ihmisillä on ylimääräistä rahaa kulutukseen)
2) Kädentaidot (esim. tavaroiden korjaaminen on äärimmäisen hyödyllinen taito öljyhuipun jälkeisessä nollatalouskasvun maailmassa)
3) Energiankulutuksen mittaaminen ja tarkkailu
4) Omavarainen ruuantuotanto, energiaomavaraisuus
5) Polttomoottoriauton vaihtaminen Toyota Priusiin/Chevy Voltiin/julkisiin/fillariin
6) Kotivara, kriisitilanteisiin varautuminen
7) Osakkaiden myyminen, tilalle kenties kultaa (pidän lähes varmana, että öljyntuotannon lasku aiheuttaa lähivuosina vakavan laman, jolloin osakemarkkinatkin rommaavat reilusti)
8) Terveelliset elämäntavat, hyvä kunto
9) Kodin turvallisuus (lisää työttömyyttä, huonompi sosiaaliturva, enemmän rikollisuutta)
10) Vähällä toimeen tuleminen, niukkuuteen sopehutuminen (muutaman vuoden päästä on pakko sopeutua!)
11) Naapureiden tervehtiminen, hyvät suhteet lähipiiriin (yksin ei kukaan selviä, tarvitaan yhteisön tukea)
12) Velkojen mahdollisimman nopea takaisinmaksu

Suosittelen katsomaan PhD Aki Järvisen esitelmän aiheesta (Youtube). Kirjoja on suomeksi aika vähän. Tilasin pari viikkoa sitten Amazonista Kindlen, jotta saan hankittua englanninkielisiä peak oil -kirjoja halvalla. Mutta tuo Suomi öljyn jälkeen on ainakin sellainen kirja, joka kaikkien kannattaa hommata siinä vaiheessa kun se julkaistaan.

Ei ole mitään syytä enää hyssytellä tässä asiassa. Käsillä on yksi ihmiskunnan historian dramaattisimmista muutoksista, joka saattaa horjuttaa koko teollisen yhteiskunnan perustaa.

 

[floikkari]

Ns. öljyhuippu, eli piste, jonka jälkeen öljyn tuotanto lähtee laskuun, on tietysti jossain vaiheessa edessä. Tämä on fakta. Yllä esitetty katastrofistinen näkemys sen syistä, seurauksista ja ajankohdasta puolestaan ovat käsitykseni mukaan pitkälti ihan lööperiä.

Kysynnän kasvu ja toisaalta tuotannon määrä eivät ole kiveen hakattuja. Ensinnäkin erilaisia hiilivetyjä on maaperässä ihan perkeleesti vielä hyödyntämättä (ja sitä mukaa kun tekniikka kehittyy, erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia avautuu koko ajan lisää) ja vastaavasti korvaavia energialähteitä hyödynnetään koko ajan aina vain enemmän. On täysin mahdollista, että ns. öljyhuippu toteutuu siten, että öljyn kysyntä yksinkertaisesti alkaa vähitellen laskea kun muut energiantuotantomuodot menevät kustannustehokkuudessa ohi - ja tämä ihan ilman mitään dramaattiisia talouden romahduksia tai ylipäätään tuota "peak oil" konseptia siten miten katastrofistit sen näkevät. Toki energian hinta vaikuttaa väistämättä talouskasvuun, ja jos tosi halpaa öljyä ei ole saatavilla, energian hinta väistämättä nousee, mutta tuo romahdusmekanismi on ihan oma tarinansa.

Missään tapauksessä tämä ei ole avaajan esittämän mukaisesti mikään lähivuosien juttu, vaan hiilivetyjä piisaa ihan mukavasti vielä pitkään.

IEA:n sivuilta lainattua:

What is peak oil?

Peak oil can mean different things to different people. Some see it as the potential result of economies maturing and deploying more energy-efficient and diverse fuel technologies, meaning that year-on-year growth in world oil demand may level off. Others see it as the maximum possible annual rate of extraction of conventional crude oil, due either to physical resource constraints or above-ground political, economic or logistical factors. While others insist that since the definition of what constitutes conventional oil is constantly changing, total producible liquid fuels is what should be looked at.

Where does the IEA stand in the peak oil argument?

Our analysis suggests there are ample physical oil and liquid fuel resources for the foreseeable future. However, the rate at which new supplies can be developed and the break-even prices for those new supplies are changing. Global oil production levels are also dependent on the production policy of OPEC, which holds between one and six million barrels per day of spare capacity in reserve. Declining oil production in any given year can occur for one of several reasons unrelated to peak production, including OPEC production decisions, unplanned field stoppages and the impact of earlier investment decisions by the oil industry. A combination of sustained high prices and energy policies aimed at greater end-use efficiency and diversification in energy supplies might actually mean that peak oil demand occurs in the future before the resource base is anything like exhausted.

 

[Havumetsien GM]

Millä tavalla olen arvioinut ajankohdan väärin? Nimenomaan IEA:n mukaan peak oil saavutettiin 2006 (Janne Korhosen blogi). Robert Hirsch puhui kesällä ASPO-konferenssissa siitä, että maailman kokonaisöljyntuotanto lähtee 1-4 vuoden aikajänteellä laskuun. Vaikutukset talouteen riippuvat öljyntuotannon laskuvauhdista. Jos vauhti on alle prosentin vuodessa, pystyy talous sopeutumaan ilman isompaa tuskaa. Mutta ihan yhtä lailla on mahdollista, että tuotanto laskee 3-4 % vuodessa, jolloin seuraukset ovat vakavia. Mitä taas Bob Hirschin auktoriteettin tulee, on hän työskennellyt öljyteollisuudessa hyvin merkittävissä asemissa ja konsultoinut mm. USA:n hallitusta (Hirsch report 2005).

En minä ole minkäänlainen talouden tai energia-alan asiantuntija, mutta ne tahot, joiden näkemyksiin viittaan, ovat asiantuntijoita. Kannattaa esimerkiksi tutustua, keitä ASPO:ssa työskentelee. Tällä hetkellä ASPO:a johtaa ruotsalainen Kjell Aleklett, joka on fysiikan professori ja johtaa maailman energiajärjestelmien tutkimusryhmää Uppsalan yliopistossa. Öljynhintojen nousun vakavista talousvaikutuksista olen lukenut puolestaan The Oil Drumista. Jos katsot listaa tuon sivuston kirjoittajista, niin aika kovalla asiantuntemuksella varustettuja henkilöitä sieltä löytyy.

Aivan varmasti öljyhuipusta on liikkeellä myös harhatietoa, mutta ei tämä todellakaan ole enää mikään "uskonlahkon" juttu. Tietysti asiantuntijoiden näkemykset vaihtelevat. Toiset näkevät nopean romahduksen mahdollisena, toiset puhuvat optimistisemmin sopeutumisen mahdollisuudesta.

Toinen juttu on sitten se, kannattaako (henkisesti ja käytännön tasolla) varautua siihen pahimpaan. Vai jättääkö kaiken Herran haltuun - tai sähköautojen, uusiutuvan energian ja vastaavan, hyvin epävarmasti toimivan tekniikan. En minä mitään talouskaaosta toivo, mutta näen sen hyvinkin mahdollisena. Ei maailma todellakaan lopu eikä edes Suomi lakkaa olemasta, mutta hyvinvointivaltion säilymisen puolesta en laittaisi penniäkään likoon.

 

[pikkuvaimo]

Mitä tarkoitat "hyvin epävarmasti toimivalla tekniikalla"? Jännä termi. Tämänkään asian yhteydessä on melko epätodennäköistä, että se worst case scenario toteutuu. Ei maailma nyt sentään anarkiaan ja oravan-nahka kauppaan vajoa, vaikka öljyntuotanto alkaakin hiipumaan.

 

[floikkari]

Millä tavalla olen arvioinut ajankohdan väärin? Nimenomaan IEA:n mukaan peak oil saavutettiin 2006 (Janne Korhosen blogi). Robert Hirsch puhui kesällä ASPO-konferenssissa siitä, että maailman kokonaisöljyntuotanto lähtee 1-4 vuoden aikajänteellä laskuun. Vaikutukset talouteen riippuvat öljyntuotannon laskuvauhdista. Jos vauhti on alle prosentin vuodessa, pystyy talous sopeutumaan ilman isompaa tuskaa. Mutta ihan yhtä lailla on mahdollista, että tuotanto laskee 3-4 % vuodessa, jolloin seuraukset ovat vakavia. Mitä taas Bob Hirschin auktoriteettin tulee, on hän työskennellyt öljyteollisuudessa hyvin merkittävissä asemissa ja konsultoinut mm. USA:n hallitusta (Hirsch report 2005).

Laitahan kiitos suoria linkkejä tai lainauksia, kun esität suoria väitteitä. Esimerkiksi tuon blogikirjoituksen linkki oli vanhentunut. Epäilen suuresti, että IEA olisi väittänyt, että "öljyhuippu", josta paluuta ei olisi, oltaisiin saavutettu vuonna 2006. Arvion teon aikainen silloinen tuotantohuippu hyvinkin, mutta tuotanto on sittemmin taas ylittänyt vuoden 2006 määrät. Kuten tuossa aikaisemmin lainaamassani IEA:n raapustuksessa todettiin, vaikuttaa vuotuisiin tuotantomääriin monet enemmän tai vähemmän satunnaisetkin tekijät.

Linkki havainnollistavaan graafiin

Trendi on selvästi nouseva, eikä kukaan täysjärkinen voi väittää mitään muuta. Nämä katastrofistit ovat olleet väärässä 50-luvulta lähtien. Romahduksen päivämäärää on vain koko ajan lykätty eteenpäin sitä mukaa kun vanhat väitteet eivät ole toteutuneet.

 

[Havumetsien GM]

Mitä tarkoitat "hyvin epävarmasti toimivalla tekniikalla"? Jännä termi.

No esim. aurinkovoiman osuus maailman primäärienergiatuotannosta on tällä hetkellä 0,1 %, ja siihen liittyvien uusien patenttien määrä on selvässä laskussa. Silti moni odottaa aurinkovoimasta pelastajaa ihmiskunnalle.

Sähköautoihin liittyy niin ikään paljon avoimia kysymyksiä esimerkiksi niiden soveltuvuudesta pitkille matkoille. Samoin nykyistä sähköverkkoa ei ole suunniteltu kestämään todella suurta määrää sähköautoja. Ja tuon vedenkulutuksen mainitsin jo. En ole sähköautoihin mitenkään spesifisti tutustunut, mutta tällaista olen lukenut.

Ei maailma nyt sentään anarkiaan ja oravan-nahka kauppaan vajoa, vaikka öljyntuotanto alkaakin hiipumaan.

Harva sellaiseen uskookaan, mutta edessä lienee merkittäviä geopoliittisia muutoksia, elinkeinorakenteen muutoksia ja vaikeita taloudellisia aikoja niin valtioille, yrityksille kuin yksityishenkilöillekin.

 

[varjo]

Äkkiseltään peak oil-porukka on tainnut aika tehokkaasti missata liuskeöljyn potentiaalin joka on ainakin hetkellisesti kääntämässä koko kelkan ylösalaisin, eritoten jenkkilän perspektiivistä. Vielä 5-10v sitten liuskeöljystä saattoi hyvinkin sanoa että kyse on vain potentiaalista joka on vaikeasti hyödynnettävissä mutta ei enää, vaan nyt ennusteet taitavat olla sen suuntaisia että USA olisi öljyomavarainen tulevaisuudessa ja sillä onkin sitten iso vaikutus maailmanpolitiikkaan kun öljynsaantia ei välttämättä tarvitsekaan turvata ihan kaikkialla sotimalla.

No, joskushan öljy loppuu, mutta juuri nyt näyttäisi siltä ettei se ole kovinkaan ajankohtaista.

 

[Havumetsien GM]

Laitahan kiitos suoria linkkejä tai lainauksia, kun esität suoria väitteitä. Esimerkiksi tuon blogikirjoituksen linkki oli vanhentunut. Epäilen suuresti, että IEA olisi väittänyt, että "öljyhuippu", josta paluuta ei olisi, oltaisiin saavutettu vuonna 2006.

Englanninkielisen Wikipedian Peak oil -artikkelin johdannossa todetaan näin:

The International Energy Agency (IEA) says production of conventional crude oil peaked in 2006.

IEA:n aikaisempi arvio oli optimistisempi (2020), mutta 2010 IEA korjasi arviotaan vuoteen 2006. Ja edelleen viittaan siihen, että Robert Hirschin mukaan kokonaisöljyntuotanto lähtee kääntymään laskuun 1-4 vuoden sisällä.

Energy Guru Robert Hirsch Gives a Dire Outlook for Oil (Business Insider)

"Since 2004 we've been stuck in a plateau"

Kuvaaja öljyntuotannosta viime vuosina

Voidaan sanoa, että noin puolet peak oil -yhteisöstä (asiaan kunnolla tutustuneista ja siitä huolestuneista) uskoo, että huippu on jo saavutettu ja puolet taas uskoo, että se tullaan saavuttamaan vasta (lähi)tulevaisuudessa. Käsittääkseni Suomi öljyn jälkeen -teoksen tekijät lähtevät liikkeelle nimenomaan vuodesta 2006 öljyhuipun ajankohtana.

 

[floikkari]

Englanninkielisen Wikipedian Peak oil -artikkelin johdannossa todetaan näin:

The International Energy Agency (IEA) says production of conventional crude oil peaked in 2006.

Edelleenkään tuo ei ollut kovin suora lainaus, on tylsää joutua itse kaivamaan oikeita lähteitä, mutta näköjään ainakin NG on tehnyt jutun, jossa höpötellään saman suuntaista tuosta 2010 raportista. Tuo oli minulle uusi juttu ja olin ilmeisesti väärässä.

IEA:n tuore vuoden 2012 raportti ennustaa muuten kasvua koko 2010-2020 -vuosikymmenelle.

 

[Turma]

Eiköhän liuskekaasusta tule uusi "öljy".

 

[Tarinankertoja]

Eiköhän liuskekaasusta tule uusi "öljy".

Näin on käymässä. Lisäksi kannattaa tähän aiheeseen liittyen lukea

Global Warming's Terrifying New Math

Liitty oleellisesti myös tähän.

Tieteilijät arvioivat, että voimme suoltaa ilmakehään vielä noin 565 gigatonnia hiilidioksidia kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä niin, että lämpötilan nousun voidaan vielä perustellusti olettaa pysyvän juuri alle kahden asteen. (Perusteltu tarkoittaa tässä neljää mahdollisuutta viidestä – eli hiukan huonommin kuin pelattaessa venäläistä rulettia revolverilla.)

2795 gigatonnia on taas hiilimäärä, joka sisältyy fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden sekä niiden tavoin käyttäytyvien valtioiden (kuten Venezuela tai Kuwait) omistamiin kivihiili-, öljy- ja kaasuvarantoihin. Toisin sanoen, sen verran fossiilisia polttoaineita olemme vielä aikeissa polttaa. Olennaista on, että luku 2795 on suurempi kuin edellinen, 565 – viisi kertaa suurempi.

Carbon Tracker Initiative syynäsi omistajatietokantoja selvittääkseen, miten paljon öljyä, kaasua ja kivihiiltä maailman energiayhtiöillä on hallussaan.

Meillä on viisi kertaa enemmän öljyä, hiiltä ja kaasua kuin ilmastotutkijoiden mukaan on turvallista polttaa. Niistä 80 prosenttia pitäisi pitää maan alle lukittuna.

Kaikki tämä hiili, kaasu ja öljy on toki vielä maan alla. Taloudellisessa mielessä ne on kuitenkin jo kaivettu esiin: ne on laskettu osakekursseihin, yritykset lainaavat niitä vastaan rahaa ja valtiot perustavat budjettinsa niistä tulevaisuudessa saataviin tuloihin.

Siksi suuret fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset ovat niin sinnikkäästi pyrkineet estämään hiilidioksidin sääntelyn – kyseessä on niiden perusomaisuus, johon perustuu niiden koko markkina-arvo.

Jos Exxonille tai Lukoille sanotaan, että ilmaston tuhoamisen välttämiseksi ne eivät voi käyttää varantojaan, niiden liiketaloudellinen arvo tippuu.

Capital Institutea johtava John Fullerton laskee, että tämänhetkisellä markkina-arvolla 2795 gigatonnin hiilipäästöt ovat arvoltaan noin 27 biljoonaa dollaria (27 000 000 000 000 dollaria). Tutkijoiden neuvojen noudattaminen jättämällä tästä 80 prosenttia hyödyntämättä merkitsisi siis 20 biljoonan dollarin menetyksiä.

 

[Jupe]

Global warmingiin liittyy myös se että öljyä pystytään entistä paremmin kuskaamaan arktista reittiä ja kustannukset jopa laskee. Hyvää tasapainotusta öljynhinnan nousulle. :)
http://yubanet.com/uploads/4/Arctic_shipping_routes-prv.jpg

Ja eikun tilaamaan joku muhkea V8.

_

 

[Sistis]

On selvää, että öljyn käytölle kannattaa etsiä korvaavia vaihtoehtoja. Ja näin onneksi tehdäänkin. Suurin syy ei kuitenkaan ole minusta öljyn loppumisessa, vaan ihan siinä, että öljyn poltosta tulee kasvihuonepäästöjä.

Öljyn loppuminen ei ole ihan heti käsillä. Muistan kun 20 vuotta sitten ala-asteella järjestettiin joku teematapahtuma eri energiamuodoista. Silloin opettajani kertoi, että maapallon öljyvarojen on ennustettu loppuvan 40 vuodessa.

Mikä on tilanne sitten nyt 20 vuotta myöhemmin? Loppuuko öljy arvioiden mukaan 20 vuoden päästä? Ei. Se arvio on edelleen 40 vuotta - ainakin Wikipedian mukaan.

 

[Tuamas]

Tämä menee samaan sarjaan Mayojen maailmanlopun ja NWO-höpöhöpön kanssa.

Markkinatalous ohjaa kehittämään vaihtoehtoisia energiamuotoja riittävän tehokkaasti vasta kun öljyn hinnannoususta johtuen uusista energiamuodoista saavutettava rajahyöty on riittävä.

Suhteellisen halpa öljy on suurin syy siihen että vaihtoehtoisia energianlähteitä ei ole vielä kehitetty tämän enempää.

Lisäksi markkinatalous on jo nyt ohjannut esimerkiksi autoteollisuutta tuottamaan entistä vähemmän kuluttavia autoja.
Jo nyt saavutetaan alle viiden litran keskikulutus, suorituskyvyn siitä merkittävästi kärsimättä. Vielä 90-luvulla keskikulutukset huitelivat kymmenen pinnassa.

Itse en näe "peak oilin" tai edes öljyn loppumisen aiheuttavan mitään maailmanlaajuista lamaa.

Miksi?
- Öljy on uusiutumaton energianlähde, eli varantoja on rajallinen määrä, nyt kuitenkin varantoja on vielä päästy kohtuullisella hinnalla ja kohtuullisen vaivattomasti hyödyntämään.
--> Mitä vaikeammaksi öljyn hyödyntäminen menee --> sitä kalliimpaa öljystä tulee --> sitä enemmän kehitetään öljylle vaihtoehtoja sekä keksitään keinoja hillitä öljynkulutusta (esim. autoteollisuus jo nyt) --> energiatehokkuus hillitsee öljyn hinnan nousua --> kuitenkin varantojen ehtyessä öljyn hinta nousee entisestään --> vielä suurempi siirtymä kohti öljyn tehokkaampaa käyttöä ja uusia energianlähteitä...

Tämä sykli tulee pyörimään niin kauan ja niin tehokkaasti, että öljyntuotannon lasku ei pääse yllättämään enää ketään ja avausviestissä maalailtu "peak oil katastrofi" tulee osoittautumaan samanlaiseksi höpöhöpöksi kuin mayoyen ennustama maailmanloppu.

Ps. Tästä asiasta on keskusteltu Jatkoajassa ennenkin, omassa ketjussaan.

 

[Havumetsien GM]

Kaikki eivät tosiaan ole hirveän innoissaan liuskeöljystä ja -kaasusta, koska tuotannon ympäristövaikutukset ovat nykyisillä menetelmillä aika kestämättömät. Usein liuskeöljyä ja -kaasua tuotetaan samaan aikaan. BBC:n mukaan ilmastolle liuskekaasu on pahempi juttu kuin hiili. Käsittääkseni hiilivoimaa on tähän asti pidetty "pääperkeleenä" mitä ilmaston lämpenemiseen tulee.

Kaikenhuippu-blogista löytyy Suomi öljyn jälkeen -kirjan luku liuskeöljystä. Tuon mukaan liuskeöljyllä pystytään jonkin verran hillitsemään öljyhuipun seurauksia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esim. ASPO omissa laskelmissaan ottaa raakaöljyn lisäksi huomioon myös öljynkorvikkeet. Ja Robert Hirsch kesällä pitämässään presentaatiossa ennusti, että öljyn kokonaistuotanto voi lähivuosina kääntyä 3-4 prosentin vuosittaiseen laskuun näistä öljynkorvikkeista (liuskeöljy, öljyhiekat ym.) huolimatta.

Floikkarille öljyhuipun ajankohdasta sen verran, että moni omaksui tuon vuoden 2006 jonkinlaiseksi konsensukseksi IEA:n vuoden 2010 raportin pohjalta. Ilmeisesti IEA on mennyt taas korjaamaan lukujaan optimistisemmiksi. IEA:lla on aika pitkä ja ei-niin-kunniakas historia tällaisessa poukkoilussa. Varmasti se kertoo jotain IEA:stakin, mutta ennen kaikkea siitä, miten vaikeaa öljyhuipun tarkkaa ajankohtaa on ennustaa. Öljyntuottajamaiden reserveistä ei ole tarkkoja lukuja, ja nykyisiä tietoja pidetään epäluotettavina. Esim. saudien väitetään liioitelleen oman öljyreservinsä kokoa jopa 40 prosentin edestä (Guardian).

Wikipediasta löytyy artikkeli "Predicting the timing of peak oil". Hyvin monet tahot ovat ennustaneet öljyhuipun tapahtuneen jo viime vuosikymmenellä, mutta optimistisempiakin arvioita löytyy.

Joka tapauksessa öljyä on tuotettu jo vuosikymmenien ajan yhä enemmän ja enemmän suhteessa siihen, minkä verran uusia öljyesiintymiä on löydetty. Tämä johtaa väkisinkin tuotantohuippuun ennemmin tai myöhemmin. Vaikka se huippu venyisikin vaikka vuoteen 2030, olisi Suomen silti syytä alkaa jo nyt tosissaan varautua öljyhuipun seurauksiin, jos energiakriisi halutaan välttää.

Osa on myös sitä mieltä, että edessä on melko pitkä "bumpy plateau" eli vaihe, jossa öljyntuotanto ei kasva mutta ei erityisemmin laskekaan. Tämän aikana odotettavissa on paljon äkillisiä ja yllättäviä liikkeitä eri suuntiin esim. osakemarkkinoilla.

Omasta mielestäni ainoa pitkän aikavälin realistinen ratkaisu tästä selviämiseen on sähköistäminen. Se sähkö puolestaan voitaisiin tuottaa ydinvoimalla, joka kaikesta vastustuksesta huolimatta on turvallinen ja päästötön tapa tuottaa energiaa. Lisäksi ydinvoimaan liittyy aika paljon kehityspotentiaalia (IFR-pohjaiset järjestelmät, torium-voimalat, breeder-reaktorit). Jo pelkästään uraanivarat riittäisivät joidenkin arvioiden mukaan koko maailman energiatarpeen täyttämiseen pitkäksi aikaa, puhumattakaan sitten toriumista jota on uraaniin nähden maaperässä moninkertaisesti. En toki vastusta uusiutuviakaan.

Nykyisen 50-100 biljoonan dollarin arvoisen kaluston sähköistäminen on kuitenkin niin massiivinen urakka, ettei tästä todellakaan selvitä helpolla. Uskoakseni sitä ennen on luvassa aika pitkään W-muotoista talouskehitystä. Toistuvat taantumat taas ovat myrkkyä esimerkiksi valtiontaloudelle. Vastaavasti taloudelliset vaikeudet vaikeuttavat myös tekniikan kehitystä, sillä esimerkiksi nykyaikainen energiatutkimus vaatii valtavia summia rahaa. Esimerkiksi fuusiovoiman kehittäminen on tuskallisen pitkä ja hidas prosessi juuri siksi, että hankkeet vaativat niin tolkuttomia taloudellisia panostuksia, eikä sitä rahoitusta ole niin helppo saada.

Valtiot ovat sitä paitsi erittäin velkaantuneita ja joidenkin arvioiden mukaan pelkästään tämä velkaantuneisuus korkomenoineen vaikeuttaa nykyisestä talouskuilusta ylös kampeamista merkittävästi. Jos (ja kun) tähän lisätään vielä öljyn ja energian hintojen nousua, ei kovin hyvältä näytä.

 

[Havumetsien GM]

Tämä menee samaan sarjaan Mayojen maailmanlopun ja NWO-höpöhöpön kanssa.

Ollaanko Uppsalan yliopistoon (pohjoismaiden vanhin yliopisto) perustamassa vakituista professuuria Mayojen maailmanlopun tai New World Order -teorian tutkimukseen? Peak oil -professorin vakanssi sinne on Kjell Aleklettin mukaan tulossa.

Sinulla on nähtävästi aika rajaton usko markkinatalouteen ja tekniikan kehitykseen. Itse en ole yhtä optimistinen. Katsoin muistaakseni viime viikolla Youtubesta Aki Järvisen moniosaisen "Talousongelmat osana systeemikriisiä" -presentaation. Siellä käytiin läpi patenttien määriä, ja patenttien määräthän ovat ehkä paras tunnettu mittari siitä, miten tekniikka kehittyy. Presentaatiossa kävi ilmi, että siinä missä tutkimusryhmien koko kasvaa, patenttien määrä per yksi tutkija laskee. Samoin hyvin monilla aloilla patenttien määrä on pitkällä aikavälillä merkittävässä laskussa. Tähän joukkoon lukeutuu mm. aurinkovoima, tuulivoima, lääketiede ja optiikka. Vastaavasti esimerkiksi nanoteknologiassa (johon on ladattu valtavat odotukset) patenttien määrä on niin ikään laskussa, joskin ei kovin jyrkässä. Biotekniikassakaan ei ole mikään buumi menossa, vaikka pientä pitkän aikavälin nousua oli havaittavissa.

Ja Sistikselle tiedoksi, että ei tässä ketjussa puhuta öljyn loppumisesta vaan tuotantohuipusta. Tällä hetkellä olemme raakaöljyn ja mahdollisesti kokonaisöljyntuotannonkin osalta siellä Hubbertin käyrän huipulla. Tässä vaiheessa kaikesta öljystä on käytetty noin 50 %. Kuitenkin öljyntuotannon kääntyessä laskuun hinta nousee, mikä on myrkkyä taloudelle ellei öljylle löydetä kunnollisia korvikkeita. Joudumme myös siirtymään koko ajan huonompilaatuiseen öljyyn, ja erään arvion mukaan öljyn nettoenergiasta on käytetty jopa 73 % siinä vaiheessa kun kokonaisöljymäärästä on käytetty vasta puolet.

 

[Hans Geering]

...Omasta mielestäni ainoa pitkän aikavälin realistinen ratkaisu tästä selviämiseen on sähköistäminen. Se sähkö puolestaan voitaisiin tuottaa ydinvoimalla, joka kaikesta vastustuksesta huolimatta on turvallinen ja päästötön tapa tuottaa energiaa. Lisäksi ydinvoimaan liittyy aika paljon kehityspotentiaalia (IFR-pohjaiset järjestelmät, torium-voimalat, breeder-reaktorit). Jo pelkästään uraanivarat riittäisivät joidenkin arvioiden mukaan koko maailman energiatarpeen täyttämiseen pitkäksi aikaa, puhumattakaan sitten toriumista jota on uraaniin nähden maaperässä moninkertaisesti. En toki vastusta uusiutuviakaan.
...

Helsingin Sanomien mukaan uraania riittää sadaksi vuodeksi, toki tekniikka tässäkin kehittyy ja uusia esiintymiä löytyy mutta rajattomat eivät nuokaan varat ole ja uutta tekniikkaa otetaan käyttöön tod. näk. turvallisuuden kustanuksella, jos siis uskomme Soinivaaraa tässä asiassa.
Itse aiheesta olen jotakuinkin samaa mieltä niiden kanssa jotka uskovat uusien tekniikoiden korvaavan polttomoottereiden käyttöä ja siten vähentävät öljyn loppumisen vaikutusta.

 

[scholl]

Lisäksi markkinatalous on jo nyt ohjannut esimerkiksi autoteollisuutta tuottamaan entistä vähemmän kuluttavia autoja.
Jo nyt saavutetaan alle viiden litran keskikulutus, suorituskyvyn siitä merkittävästi kärsimättä. Vielä 90-luvulla keskikulutukset huitelivat kymmenen pinnassa.

Ei markkinatalous, vaan oikeastaan pelkästään EU:n määräykset, joita vastaan autoteollisuus on kapinoinut. USA:ssa samanlaisia määräyksiä ei ole ollut niin autot kuluttavat paljon enemmän. Kun bensan hinta siellä on nyt noussut niin pientä petraamista on tapahtunut mm. tuomalla markkinoille moottoreita, jotka sammuttavat välillä mm. osan sylintereistään, mutta kyllä tuo suurin polttoaineen kulutuksen lasku erityisesti bensiinimoottoreissa tapahtui joku reilu 5 vuotta sitten EU:n 2012 määräysten takia. Sama kehitys jatkuu, koska 2020 mennessä on vielä paljon tiukemmat määräykset tulossa.

Mitä tulee öljyreserveihin niin ne ovat mielestäni yhä todella suuret. Toki neljäsosa tunnetuista/ilmoitetuista on varmaan jotain spekulatiivista liioittelua, mutta silti tietyissä maissa on hurjasti reservejä. Eivät ehkä yhtä helposti hyödennettävissä kuin mitä on ollut aikanaan jossain Texasissa tai jopa Los Angelesissa, jossa öljyä on pulpunnut lähes maanpinnasta, mutta kyllä siellä on toisissa maissa aika helpostikin hyödynnettävissä olevia. Ongelma on vain se, että jotkut maat ovat aika epävakaita tai muuten vain kummallisia, joilla ei ehkä ole edes teknologiaa ja yhteistyökykyä muiden maiden kanssa ja sitten toisaalta öljyä on alueilla, joista sen hyödyntäminen on poliittisesti kuuma kysymys kuten arktiset alueet.

Olen sitä mieltä, että öljyä ei pitäisi käyttää silloin, kun sen käyttäminen ei ole tarpeellista. Esim. lämmitys ja energian tuotanto pitäisi pystyä pyörimään muuten kuin kivihiilellä ja öljyllä. Sen sijaan petrokemian teollisuuteen ja liikenteeseen öljyä varmasti riittää.

Jotenkin älytöntä, että meitä usein täällä syyllistetään siitä, että ajamme muutaman kilometrin autolla, mutta kuitenkin valtaosa maailman päästöistä tehdään Kiinan kaltaisissa maissa, jossa ei ole kellään mitään ongelmaa tuprutella mitä tahansa taivaalle. Silti siellä saadaan tuottaa halvalla tuotteita EU:n markkinoille. On käsittämätöntä miten se on mahdollista. Jos EU:ssa myytävien autojen keskipäästöjen pitää olla alhainen niin miksei EU:ssa myytävien t-paitojen valmistuksen keskipäästöjen ei pidä olla alhainen. Silloin niiden vaatteiden valmistus EU:ssa olisi kannattavampaa suhteessa, kun palkkojen suhteellinen vaikutus vähenisi. Jotenkin outoa, että moni t-paita voi maksaa esim. 50 tai 70 euroa ja sen valmistaminen maksaa yhtä vähän kuin kossupullon valmistaminen. Silti se on muka tärkeätä valmistaa Kiinassa niin halvalla kuin mahdollista. Raha käytetään väärään asiaan eli markkinointiin ja mainontaan, eikä siihen, että tehtäisiin laadukkaasti siellä, missä päästöjä syntyy vähemmän.

 

[Tuamas]

Ollaanko Uppsalan yliopistoon (pohjoismaiden vanhin yliopisto) perustamassa vakituista professuuria Mayojen maailmanlopun tai New World Order -teorian tutkimukseen? Peak oil -professorin vakanssi sinne on Kjell Aleklettin mukaan tulossa.

Sinulla on nähtävästi aika rajaton usko markkinatalouteen ja tekniikan kehitykseen. Itse en ole yhtä optimistinen. Katsoin muistaakseni viime viikolla Youtubesta Aki Järvisen moniosaisen "Talousongelmat osana systeemikriisiä" -presentaation.
...

No, kyllä professuureja voidaan perustaa. Se jos yhteen yliopistoon maailmassa on ehkä perusteilla professuuri, ei nyt ole mikään kovin vahva signaali.

Lähinnä tämä asiaan uskojien argumentointi on hyvin samanlaista kuin nyt vaikka NWO-porukalla, eli painotetaan omien argumenttien faktapohjaisuutta ja nostetaan omaa puolta edustavat tutkijat erehtymättömiksi auktoriteeteiksi, lisäksi lähteinä on lähes poikkeuksetta blogeja sekä youtube-videoita. Lisäksi jo heikoista signaaleista maalaillaan melkoisia ennustuksia ja vedetään johtopäätöksiä joiden perusteet ovat vähintään hatarat.

Minulla on vahva usko markkinatalouteen sekä ennen kaikkea ihmiskunnan ja markkinatalouden sopeutuvuuteen.

Minä taas nostaisin esimerkeiksi ihan arkisia juttuja, koska muuten keskustelun osapuolet lähtevät hehkuttamaan tai maalailemaan asioita joista heillä ei ole mitään oikeaa tietoa.

Otetaan nyt pari ihan konkreettista esimerkkiä siitä kuinka markkinatalous on sopeuttanut ihmisten toimintaa jo nyt, kun öljyn hinta on noussut.

Talojen lämmitys.
Vielä 90-luvulla öljylämmitys oli kohtuullisen suosittu lämmitysmuoto Suomessa, erityisesti uudiskohteissa.
Kun öljyn hinta on noussut, on öljylämmityksessä tullut kotitalouksille kannattamatonta ts. muista vaihtoehdoista on tullut kannattavampia kuin öljyn käyttämisestä. Nyt en ihan heti muista kuulleeni taloprojektista, jossa lämmitys hoidettaisiin öljyllä, vaan vaihtoehdoiksi ovat nousseet pelletit sekä erityisesti maalämpö, jota ei käytännössä tunnettu/hyödynnetty lainkaan Suomessa vielä kymmenen vuotta sitten.

Autot.
Vielä 90-luvulla autojen keskikulutus huiteli kymmenen litran kieppeillä per 100 km. Nyt kun öljyn hinta on noussut ja päästöihinkin kiinnitetään huomiota, saa markkinoilta jo kymmenittäin vaihtoehtoja joissa keskikulutus on alle viisi litraa satasella. Autoteollisuus kehittää nyt taas pakon edessä sähköautoja ja niissäkin harppaukset ovat melkoisen suuria jo ihan vuositasolla.

Nämä ovat ihan yksinkertaisia käytännön esimerkkejä siitä, kuinka öljyn hinnan nousu johtaa vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämiseen tai hyötysuhteen parantamisen kehittymiseen.
Autoteollisuudellakin olisi ollut mahdollisuuksia kehittää sähköautoa jo kymmeniä vuosia sitten, samoin kuin polttomoottoriautojen energiatehokkuutta, mutta koska mitään varsinaista pakkoa ei ollut, niin asiassa ei tapahtunut kehitystä.

Nyt kun öljy on kallista ja saastuttaminen vielä kalliimpaa, tuleekin uusia innovaatioita esimerkiksi autoteollisuudesta vuosittain.

En minä mistään patenttien määrästä tiedä, enkä näe sitä relevanttina osana keskustelua koska se on lähinnä keppihevonen argumentoinnin tueksi.

 

[scholl]

Itse aiheesta olen jotakuinkin samaa mieltä niiden kanssa jotka uskovat uusien tekniikoiden korvaavan polttomoottereiden käyttöä ja siten vähentävät öljyn loppumisen vaikutusta.

Entäpä fuusioreaktorit? Jo 80-luvulla ydinfysiikan tunneilla oli koko ajan esillä se, että ne tulevat korvaamaan fissioreaktorit jollakin aikataululla. Voisi olettaa, että joskus 50 vuoden päästä kävisikin niin. Muuten tuntuu, että vety voisi olla se tulevaisuuden energialähde. Bemari esim. oli pitkään haluton tuomaan hybridiautoja kun se tutki vedyllä kulkevien polttokennoautojen käyttöönottoa. Jos öljy alkaa vähetä niin voisi olettaa, että autot olisi helpohko kehittää kulkemaan vedyllä ja hapella.

 

[Tuamas]

Ei markkinatalous, vaan oikeastaan pelkästään EU:n määräykset, joita vastaan autoteollisuus on kapinoinut. USA:ssa samanlaisia määräyksiä ei ole ollut niin autot kuluttavat paljon enemmän. Kun bensan hinta siellä on nyt noussut niin pientä petraamista on tapahtunut mm. tuomalla markkinoille moottoreita, jotka sammuttavat välillä mm. osan sylintereistään, mutta kyllä tuo suurin polttoaineen kulutuksen lasku erityisesti bensiinimoottoreissa tapahtui joku reilu 5 vuotta sitten EU:n 2012 määräysten takia. Sama kehitys jatkuu, koska 2020 mennessä on vielä paljon tiukemmat määräykset tulossa.

Kyllä markkinatalous on melkoisen määräävä tekijä tässä.

Jenkeissä bensiini on niin naurettavan halpaa, että ei ole vieläkään mitään tarvetta kehittää/myydä taloudellisempia moottoreita.

Ei Suomessakaan myytäisi nykyistä määrää polttoainepihejä autoja, jos bensan hinta olisi alle euron litra.

Toki EU on osaltaan avittanut autoteollisuutta määräämällä kohtuullisen tiukkoja säädöksiä, mutta kyllä mannertenvälistä eroa selittää vähintään yhtä paljon bensiinin mieletön hinnan ero.

 

[Havumetsien GM]

Lähinnä tämä asiaan uskojien argumentointi on hyvin samanlaista kuin nyt vaikka NWO-porukalla, eli painotetaan omien argumenttien faktapohjaisuutta ja nostetaan omaa puolta edustavat tutkijat erehtymättömiksi auktoriteeteiksi, lisäksi lähteinä on lähes poikkeuksetta blogeja sekä youtube-videoita. Lisäksi jo heikoista signaaleista maalaillaan melkoisia ennustuksia ja vedetään johtopäätöksiä joiden perusteet ovat vähintään hatarat.

Jos et halua uskoa blogeihin ja videoihin, voit tutustua esim. jo aikaisemmin mainitsemaani The Oil Drum -sivustoon, jonka kirjoittajilla on paljon yliopistotason asiantuntemusta ja kokemusta korkea-arvoisista viroista energiateollisuudessa. Olen lainannut J.M. Korhosen blogikirjoituksia. Tämä Korhonen on opiskellut Aalto-yliopistossa energiatekniikkaa ja on tällä hetkellä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa jatko-opiskelijana. Olen nostanut esiin myös Robert Hirschin näkemyksiä, ja Hirschillä on hyvin pitkä ja merkittävä työura öljy- ja energia-alan huippupaikoilla (Wikipedia). Kjell Aleklett on kuten todettua fysiikan professori Uppsalan yliopistossa ja johtaa siellä maailman energiajärjestelmien tutkimusryhmää. Jeff Rubin on entinen CIBC World Marketsin pääekonomisti. Avausviestissä mainitsin Saksan armeijan tutkimusyksikön Internetiin vuotaneen raportin. Katsoin aikaisemmin tällä viikolla Nate Hagensin esitelmän viime kesän Wienissä järjestetystä ASPO-konferenssista. Nate Hagens on aikaisemmin tehnyt treiderinä osakekauppaa Wall Streetillä, ja hänen asiakkaansa ovat olleet suurimmaksi osaksi miljardöörejä. Hän uskoo, että talouskasvun aika alkaa olla ohi.

Kirjoihin en ole pahemmin viitannut, koska en ole niitä vielä ehtinyt lukea. Alan lukea siinä vaiheessa kun Kindle-tilaus saapuu perille. Amazonista löytyy todella paljon peak oil -kirjoja, joiden kirjoittajilla on ihan vakuuttavat CV:t.

Voisit vastineeksi listata sellaisia energia- ja talousalan asiantuntijoita, jotka pitävät peak oilia ihan höpöhöpönä niin kuin sinä tunnut pitävän. Ketkä ovat sellaisia henkilöitä, joiden näkemyksillä on mielestäsi enemmän painoarvoa kuin luettelemillani tahoilla? Keitä sinä uskot?

 

[scholl]

Kyllä markkinatalous on melkoisen määräävä tekijä tässä.

Jenkeissä bensiini on niin naurettavan halpaa, että ei ole vieläkään mitään tarvetta kehittää/myydä taloudellisempia moottoreita.

Ei Suomessakaan myytäisi nykyistä määrää polttoainepihejä autoja, jos bensan hinta olisi alle euron litra.

Toki EU on osaltaan avittanut autoteollisuutta määräämällä kohtuullisen tiukkoja säädöksiä, mutta kyllä mannertenvälistä eroa selittää vähintään yhtä paljon bensiinin mieletön hinnanero.

No esim. BMW 5-sarjan kulutus laski huomattavasti faceliftin yhteydessä kun tuli uudet moottorit joskus about 2008, vaikka bensa oli esim. 2009 alussa todella halpaa (alle euron litra parhaimmillaan). BMW:n piti päästä kohti alle 120g co2 keskiarvoon niin piti kehittää oleellisesti vähemmän kuluttavampia moottoreita.

USA:ssa bensa on halvempaa, joten autot ovat isompia. Ihmiset ostavat SUVeja, pick-upeja ja minivaneja, jotka vievät oleellisesti enemmän bensaa (ja joiden kulutus ennen viimeisiä moottorifiksauksia oli suorastaan holtiton, joten muutosta tarvittiin, koska muuten korkeammalla hinnalla olisi voitu vaihtaa autoluokkaa). Ihmiset ostavat yleensä isoimman auton, mihin heille on varaa ja mikä on kaupunki ja paikalliset tiet huomioon ottaen kätevä, koska ihmiset pitävät mukavuudesta. Harva ostaa smartin jos Golfilla mahtuu kaupungissa ajamaan ja pysäköimään. Tuo EU-säännös on vain johtanut siihen, että saman asiakkaan Octavia, Golf, 5-sarjan Bemari tai mikä vain auto, vie vähemmän bensaa kuin 5 vuotta sitten, ei mihinkään muuhun. Heillä, joilla on vanhempi auto, ajavat autolla, joka kuluttaa enemmän, eikä se heillekään mikään ylitsepääsemätön ongelma ole ollut. Harva on lopettanut autolla ajamista sen takia, että bensan hinta on noussut. Pitkässä juoksussa jokaisen kulutus laskee, kun ihmiset vaihtavat autojaan, mutta ei lyhyellä tähtäimellä ole reagoitu siihen, että öljynhinta on heilahdellut.

Itse en ainakaan tunne ketään, joka pohtisi paljonko bensaan menee rahaa. Useimmat maksavat bensan kortilla ja se lasku maksetaan sitten kun se tulee. Se on ikäänkuin välttämätön paha ja pitää muistaa, että autoilussa se on vain yksi osa kustannuksista. Vakuutusmaksut, huollot, pääomakulut jne. merkitsevät myös jotakin. Saa olla aika viherpiipertäjä, joka pohtii, että joo, mulla on esim. 50 tonnia maksanut auto, joka kuluttaa paljon. Vienpäs sen kauppaan vaihtoon (enkä saa juuri mitään hyvitystä koska se kuluttaa paljon) ja hankin tilalle nyt 60 tonnia maksavan vähän kuluttavan auton. Sillä investoinnilla, mikä pitäisi tehdä, ostaa jo aika monta litraa bensaa.

 

[vilpertti]

Helsingin Sanomien mukaan uraania riittää sadaksi vuodeksi, toki tekniikka tässäkin kehittyy ja uusia esiintymiä löytyy mutta rajattomat eivät nuokaan varat ole

Korjataan nyt höpöhöpöjuttuja.

Nykyisten uraanikaivosten esiintymät riittävät sadaksi vuodeksi. Uraania on saatavilla helposti useiksi sadoiksi vuosiksi nykyisistä tunnetuista esiintymistä, ja jos oikeasti halutaan, sitä löytyy maapallolta kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

 

[scholl]

Toki jos puhutaan oikein pitkässä juoksussa niin silloin autotehtaat ovat tehneet jotain pelkän öljynhinnan takia ja se juontaa juurensa öljykriisiin. Se sai tämän aerodynaamiikka-asian tärkeäksi, jolloin kaikki autot kehittyivät muistuttamaan hieman toisiaan. Ennenhän esim. joku Saab 95 1,5 litran koneella kulutti varmaan joku 13 l/100km. Mutta varsinaiseen moottoritekniikkaan EU-määräyksillä on ollut suuri merkitys sekä sitten viime aikoina toissijaisesti kasvaneella ympäristötietoisuudella. Nyt on muotia olla ympäristötietoinen, joten pieniä co2-lukuja mainostetaan. Reilut 10 vuotta sitten esim. pikkuautot tehtiin usein niin, että suunniteltiin kuluttajia kiinnostava ulkonäkö (esim. Ka ja Twingo) ja laitettiin siihen kaikki vanha, halpa tekniikka. Autofirmoilta löytyi joku vanha 1,3 tai 1,2 perusmoottori ja kaikki mahdollinen muukin oli yksinkertaista perustekniikka, jota oli valmistettu miljoonia kappaleita ja joka oli halpaa. Nythän pikkuautotkin ovat niin kehittyneitä, että niiden valmistaminen maksaa melkein saman kuin kompaktiluokan autojen valmistaminen, kun pitää olla ahdetut, downsizing-moottorit ja kaikenlaista juttua, jotta co2 on alle sadan ja muutenkin varustelu pitää olla kohdallaan. Niinpä ei ole ihme, että pikkuautojen osalta autotehtaat eivät voittoa pysty tekemään. Se varsinainen polttoaineen kulutuskin on toki pienentynyt, mutta ei se ole ensisijainen draiveri ole ollut, joka on saanut autoteollisuuden satsaamaan miljardeja niiden moottoreiden kehittämiseen.

Talojen lämmityksestä tuli mieleen se, että kun öljy tuli niin silloin se edusti nykyaikaa ja vaivattomuutta. Sitä ennen moni omakotitalo oli lämmennyt koksilla. Ei silloin välttämättä pohdittu niitä kustannuksia. Tosin ihmiset olivat tottuneet alhaisempiin sisälämpötiloihin, kun tänä päivänä ja muutenkin käyttivät ehkä vähemmän sitä öljyä kuin nyt käytetään. Sähkö kun tuli niin se saattoi tulla sitten kilpailemaan hinnalla, kun Suomessa oli pitkään todella halpaa sähköä. Viimeisen 10 vuoden aikana, kun polttoöljy on kallistunut rajusti (näkyy enemmän hinnannousu kuin bensassa, koska puuttuu vero) ja myös sähkö on kallistunut niin siitä on tullut ehkä enemmän kuin autoissa luonnollinen paine löytää edullisempi lämmitystapa, mikä juuri tarkoittaa edellä mainittuja maalämpöpumppuja, aurinkopaneeleja jne. Taloista myöskin pyritään rakentamaan energiatehokkaampia ja moni vanhempi omakotitalo on esim. muutettu uima-altaan osalta johonkin muuhun harrastuskäyttöön. Levy päälle ja vaikkapa punttisaliksi.