Ensinnä erittäin mukavaa, että ylivoimalla tuli tulosta. Hyvän maalivahtipelin kanssa voiton ehdoton tae. Seuraavaksi pitää ymmärtää miksi ylivoima nyt tuotti maaleja ja miksi viime viikolla ei maaleja tullut. Toki sattumalla on iso merkitys, mutta näistä kummastakin eilisestä maalista löytyy yhteinen tekijä miksi maalit syntyivät, toki varsinkin 2-0 maali on aikamoinen onnenkantamoinen.
1-0 maalissa kaikkein merkittävin tekijä on Tiivolan puolittain epäonnistunut käyttösyötöksi tarkoitettu siirto maalin kulmalle/sivulle liikkuvalle Talajalle, tähänhän Ilveksen puolustaja pääsee puoliksi väliin ja kiekko ponnahtaa maalintaakse. Tästä lähtee liikkeelle tapahtumaketju, jonka takia maali syntyy. Ensinnä Ilveksen molemmat puolustajat reagoivat tilanteeseen mistä seuraa se, että hyökkääjätkin tiivistävät kohti maalia. Kuitenkaan Talajalle ei muodostu mitään painetta kiekon suhteen ja hän pääsee antamaan aivan perussyötön kohti Tiivolaa. Jo tässä vaiheessa Viljasella on liikkuvat takana ja kaikki hallissa tietävät mitä seuvaaksi tapahtuu, eli Palola ja Talaja asemoivat itsensä maalineteen, johon muodostuu Ässien kannalta vähintään tasatilanne ja siitähän sitten irtokiekko putoaa suoraan Palolan lapaan, josta helppo siirto maaliin. Olennaista on se, että tilanne on hyvin selkeä, jos ja kun Viljanen pystyy ampumaan matalan kudin maalille isolla todennäköisyydellä tulee irtokiekko, johon Ässillä on valmiina kaksi lapaa.
2-0 maalin lähtökohta on Ilveksen huono rännipurku, jonka Puutio pystyy katkaisemaan säilyttäen hyvän pelivalmiuden. Ilveksen pakka on syvällä ja viiva auki poikittaissyötölle, josta Kucerik pääsee tekemään seuraavan siirron jälleen riittävän nopeasti ja poikittaissyöttöyritys järjestätymätöntä puolustusta vastaan johtaa vähän harkitsemmatomaan liukuun kohti omaa maalia ja siitä sitten kiekko maaliin.
Olennaista kummassakin maalissa on se, että Ässät pääsee operoimaan organisoimatonta puolustusneliötä vastaan, koska edeltävässä tilanteessa on tapahtunut jotain odottomatonta, eli Tiivolan epäonnistunut syöttö ja Ilveksen puolustajan epäonnistunut purku. Toinen merkittävä tilanne on se, että kiekkoa liikutetaan yli isojen jääneliöiden, jolloin puolustuksella ei ole aikaa organisoitua uudelleen.
Jos sitten ajatellaan Ässien maalia tuottamattomia ylivoimia useimmiten suurin ongelma on se, että ratkaisua pakotetaan formussa olevaa neliötä vastaan, esimerkkinä Järvisen syötöt Hämeenahon suuntaan. Tavalla tai toisella neliötä pitäisi saada rikki ennenkuin on järkevää yrittää sitä puhkaista. Avainasioita neliön rikkomiseen ovat kiekollisen pelaajan liike kiekon kanssa, kiekon liikuttaminen riittävän suurella alueella ja liian pitkien kiekonhallussa pito aikojen välttäminen.