Onpas värikästä keskustelua - itse en ottelua nähnyt (mikä harmittaa, jos jollain on tämä ottelu niin ottakoon yhteyttä yv:llä - vaihdan lätkätappelu-dvd:hen heti) mutta kovin tutulta kuulostavat Toporowskin elkeet. Kuten Vopat Jokerit-HIFK ottelussa, myös Topperi varmasti pitää itseään a)tärkeänä pelaajana ja haluaa pysyä kentällä mutta myös b)mies ei vain suostu tappelemaan, onko se sitten haluttomuudesta kiinni, onko taustalla vopatmaisia ongelmia aivotärähdysten kanssa vai mikä on, mutta turhauttaa katsoa kaveria jolla on fight-cardissaan - tosin omien rottailujensa takia (lue: osa tappeluista on alkanut ns. väkisin, vastustaja on vain hyökännyt Topon kimppuun jonkun rottailun jälkeen) - mm. Severyn, Doig, Stock, Cairns, Downey, Skrlac, Dreger, Low jne.
Nickersonin innokkuudesta ei ole mitään epäselvyyttä, rapatessa saattaa nuorella miehellä roiskua jatkossakin yli, mutta Toporowski on SM-liigassa istunut pelikielloissa valtaosan ajasta vain mailallahuitomisten takia. Toporowski oli juniorina innokkaampi tappelemaan kuin ammattilaisena, mutta AHL-kaukaloissa miehellä ei vain ollut varaa perääntyä, pelipaikka olisi voinut mennä. Myös miehen sukunimi houkutteli muita kovanaamoja haastamaan hänet ja mies otti myllyjä kuitenkin jonkin verran, välillä enemmän välillä vähemmän, ja pelkästään hänen fight-cardinsa takia kunnioitan kaveria, pelkkä paskahousu hän ei ole ollut. Useissa tappeluissa Topperi on tosin valinnut sitomisen lyöntikisan sijaan, pää painuu usein vastustajan rintakehään ja "kainaloon". Toporowskin 40-minuuttisessa myllykokoelmassa ei montaa ns."unohtumatonta" tappelua ole, mutta kuitenkin annan isot propsit miehelle että on pudottanut hanskat raskassarjalaisten kanssa - halusi tai ei.
Kuitenkin Toporowskin liigaurassa häiritsee se, että hänet on useasti haastettu rehellisesti (Nielikäinen, Helenius, Nickerson, Lostedt, Rajamäki, Vopat) mutta hän ei ole lähtenyt kisaan - syytä olisi usein kyllä ollut. "Maassa maan tavalla", sanoi Sami Helenius kun palasi SM-liigaan, erilaisilla säännöillä olisi Topo _joutunut_ liigaurallaan tappelemaan.
Itse uskon (ja toivon) että Nickerson ei anna Topperille mahdollisuutta perääntyä myöhemmissä otteluissa, oli kultakypärä päässä tai ei.
Asetelma Nickerson-Toporowski on vähintäänkin seuraamisen arvoinen ja jos hanskat putoavat ja miehet ottavat reilun myllyn, sijoitan itse roponi Ässien #50 puolesta.