Mainos

Ässät finaaleissa 2013 – Tammerkoskesta huuhdotaan kultaa?

  • 71 425
  • 355

Lätkäjope

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Armia #10, Matushkin #43
Vaikea olisi miettiä skenaariota missä mestaruus tuntuisi näin ainutlaatuiselta.

Sittenkun tarpeeksi pinnistää niin tajuaakin että lukoltahan se mestaruus pitää vielä viedä finaaleissa :)

Oma elinikäinen unelmani on nyt täytetty. Tästä nautitaan vuosia. Loppuelämän.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Kiitokset & Onnea koko Ässä-organisaatiolle vielä Suomen Mestaruudesta! Te pelaajat varsinkin olitte koko playoff-kevään ylivoimaisesti henkisesti vahvin kiekkoJOUKKUE isolla J:llä Suomen maalla. Tämän asian aisti monesta pienestä jutusta, mitä pidemmälle runkosarja alkoi kääntyä loppuaan. Joukkueesta varmastikin lähtee monta hienoa pelaajaa, mutta tätä mestaruutta ja sen muistoja teiltä ei kukaan vie mihinkään, kuten ei koko hienolta kannattajajoukoltakaan. Itselläni jäi varsinkin poffeista Ässä-sotureista mieleen heti parhaiden pistemiesten takana, nuori Porin oma kasvatti Tommi Taimi. Toivottavasti on Padan miehiä jatkossakin.
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Helvetin piti jäätyä ennemmin kuin Ässät voittaa Suomenmestaruuden.

Sanattomaksi vetää.

No nyt se belsebuubi koitti soittaa, mut olin just silloin kusella.

Mutta, kuten kaikki jo tietää. Helvetti on syväjäässä.
Korkeintaan olisi valittanut, että vetää vähän vilpoiseksi. Kyllä erään itärajan joukkueen mestaruus vasta kertoo, että Pääpirun kotiluola on jäässä.

Onnea Ässät. Hieno tunnelma hallissa ja kaupunki sekaisin. Nyt on aikaa juhlia.
 

Miksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Huh huh, juuri kotiuduin reissusta. Olipahan huikeat tunnelmat, ja on vieläkin. Aavistuksen epäuskoinen olo. En ole ikinä nähnyt Porin keskustassa niin paljon autoja, kuin tänään illalla. Ja muutenkin, koko kaupunki oli aivan sekaisin. Ja vielä Vellu ojentamassa Kanada-maljaa, ei pysty enempää nyt pukemaan sanoiksi.
 

regularflex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin, ja piti vielä lisätä, että mahtavatko joukkueen pelaajat edes ymmärtää, että heistä tuli tällä päivämäärällä ikuinen osa porilaista kiekkohistoriaa. Sinne katossa olevaan paitariviin tuli tänään uusia numeroita ja vastaavasti vaikkapa 6, 17 ja 27 saattavat ilmestyä takaisin jäätasolle. Näin se maailma vain menee, lopuksi vain mestarit muistetaan.

Näinhän asian laita on. Tästä porukasta lähimpänä jäädytystä lienevät 52, 10, 19, 31, 72 ja ehkä 47? 33:kin voi nousta kattoon, jos ura jatkuu samanlaisena kiitona kuin mitä se on ollut tähän asti. Tosin aiemmista Peltosen numeron jäädyttämisen uskon toteutuvan, vaikkei Pele mestaruutta Ässissä ikinä voittanutkaan.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
EI JUMALAUTA! En usko tätä vieläkään todeksi.. Juuri kotiuduttu kaupungilta, koko kaupunki sekaisin. Autojen ikkunoissa ässäliput liehuu, porukkaa joka paikka täynnä, vaakunan edessä yhteislaulua vedettiin... Kauhea meteli.

Aamulla oLis herätys töihin, ihan vitun sama :)
KIITOS ÄIJÄT, JUMALAUTA TÄTÄ ON ODOTETTU, NYT SE ON MEIDÄN!!!
Ja kukaan ei voi enää mussuttaa että ei pärjätä.

KIITOS!!!!!!
 

Tuamas

Jäsen
Todettakoon että joukkueessa oli useampia todellisia sotureita, jotka vetivät paikat rikkinäisenä huikeat finaalit.

Tapparasta Maliselle täysi tunnustus vastaavasta toiminnasta.
 
Torilta kotiuduttu ja meno oli aivan huikeaa. Joitain toki alkoi jo väsyttämään mutta muuten se yhteenkuuluvuuden tunne, jonka tuolla koki oli jotain aivan sanoinkuvaamatonta. Uskomaton fiilis, nyt alkoi jo mieli takaisin torille.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Herkistyy, kun lukee, katsoo ja kuuntelee kaikkia kaupallisia medioita, sosiaalisia medioita ja muita faneja. Silmät onnesta märkänä tuli muutama tunti nukuttua ja taas voi jatkaa fiilistelyä. On tätä odotettu!
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Jos on kaljakorin päällä seissyt ekan kerran seisomakatsomossa 1991, niin tuntuuhan tää kaikki vähä liialta. Hold your horses. Hillitte himos, hallitte hoppus.

MESTARIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!!!! YEAAAA-AH-AH-BE-BE-BE-BE-BE-BE-BE-BEIIIIBEE!
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Kukaan ei muuten ole vielä ehtinyt "naureskelemaan" taas kerran kaikille asiantuntija arvioille joita ennen kautta tuli, ja ennen kuin ehtiikään niin pakko todeta että ainakin minulta nämä ihmiset saavat synninpäästön. Sillä eihän kellään olisi ollut mitään realistisia mahdollisuuksia ennustaa tällaista.. kyllä urheilun suola ovat tällaiset tarinat kuin tämä on ollut

Ei voi fani kuin hekumoida sillä ajatuksella, että mitä siellä Ässä-kopissa mahtoi tapahtua niiden tammikuun lopun Blues-tasauspelien jälkeen. Mikä voi olla se liikkeelle paneva voima tällaiselle?? Pelaajat ovat vain istuneet keskenään alas, ja päättäneet että yritetään nyt vielä yhden viimeisen kerran pelastaa se mitä kaudesta pelastettavissa on, vaikka oli karkeasti 75% varmaa ettei joukkue tule selviämään edes kympin sakkiin

Kaunista, kaunista..
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Hyviä kuvia Ässäjuhlista.

Vain tuo lopun lonkerotölkillä pojan täyttö on vähän niin ja näin, olisi sinne voinut vaikka kuohuvaakin kaataa.
 

Brewer

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK,ARSENAL
Onnittelut!

Onnittelut Porin Ässille! Hieno saavutus, jopa aika uskomaton. Ässät on meille monelle iki-IFKlle aina se kakkossuosikki ( tai no onhan Ipa myös). Ei muuta kun punasta päälle nauttikaa juhlista ja kesästä! Hyvä Pata!
 

Śmierć

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Islanders & Frans Nielsen + Karhu HT
Täällä ollaan vieläkin ihan täpinöissä, eikä tunnu hellittävän sitten millään. Onhan tämä nyt niin perkeleen hienoa. Todella upea finaalisarja, tätä ei kyllä koskaan unohda. Kiitos Ässät!
 

Quethas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Suomen maajoukkueet, Tampere United
Huh huh!

Muistelin tuossa, että ensimmäistä kertaa minut on viety seisomakatsomoon vuonna 1994 ja pudotuspelitkin näin vuonna 1995. Hallin katossa roikkui silloin neljä mestaruusviiriä. Lisäystä tuohon rivistöön onkin jo odotettu. Vuosituhannen alkuvuosina tosin mestaruusviirin nostaminen tuntui todella kaukaiselta ajatukselta. Siltä se tuntui myös tammikuussa sijalla 12, kun pudotuspeliviivalle oli useita pisteitä.

Voittoputki, hurka loppukausi ja kotietu. KalPa-sarja, JYPin kaataminen ja nyt vielä kruununa Tapparan voittaminen.

Ensi syksynä nostetaan vuoden 1978 mestaruusviirin viereen vuoden 2013 viiri. Ja tuo toimitus taidetaan tehdä vielä raumalaisten nokan edessä.

Ihanaa saatana!
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tämä nyt on lähes joka päiväistä, juurihan me VPK:n kanssa kannua nostettiin...

Honkasen roolin arvokkuus joukkueessa näkyi kannun nostelussa, peruspakkia tarvitaan pukukopissa.

Jotenkin epäuskonen olo, en ole koskaan ajatellut, että tämä päivä joskus tulisi. Olen aina ollut tyytyväinen, kun Ässät pelaa hyvää peliä, mestaruus on ollut jotain sumuista ajatuksissa. Ja nyt se punapaitainen joukkue juhlii kannun kanssa...

Kuten Vero sanoi, tästä joukkueesta nousi monta pelaajaa legendaksi, numero 19 on ehkä seuraava kattoon nostettava paita.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Aikuinen mies itkee. Pelonsekainen itku alkoi jo 3 minuuttia ennen ottelun loppua ja purkautui loppusummerin soidessa. Uutispimennossa peliä katsottiin ja viimeinen niitti oli kun Iso Musta tuli puskista Poika sylissä - Kyläsaaren studio räjähti.
 

ajmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
ONNEA PORIIN

Mahtava kevätkausi Ässiltä, Onnea Mestareille ja kiitos aivan loistavasta kiekkoviihteestä!
 

Maranello

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onnea Poriin! Kovin jengi tänä vuonna. Ei kahta sanaa.

Montako tappiota viimeisestä 30 matsista tuli? Niitä ei kovin montaa tainnut olla..

ONNEA!
 

Kiekkovelho

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Kyllä on ollut niin ihmeellinen kausi, ettei enempää voisi olla erikoisuutta. Jotain esimerkkejä: Ennen kauden alkua olettamuksena oli että kokoajan siellä kahdeksan sakissa pysyttäisiin, nyt kuitenkin sijalla 11. Silti tehotilasto +6 (onko ennen nähty vastaavaa liigassa), päästetty edelleen toiseksi vähiten maaleja, pari peliä sitten vähiten. Ylivoima tulosten valossa järkyttävää, yv maalia ei tehty aikoihin. Kotona pelatut pelit eivät toimi koko ottelua ja siksi surkein kotijoukkue. Päälle vielä ristiriidat joukkueen sisällä, jotka tietysti ovat isona syynä tälle negatiivisuudelle.

Nyt tilanne on kuitenkin se, että jopa kympin sakkiin pääseminen on työn takana. Ässien pistekeskiarvo on 1.32p. per peli ja kympin sakkiin tällä hetkellä vaaditaan 1.47 pinnaa joka pelistä. Se on muuten kova arvo aikaisempiin kausiin verrattuna, johon tietty vaikuttaa tämän hetken sarjajohtajan pienehkö pistemäärä. Pelin pitää lähteä ensi viikolla kulkemaan pisteiden valossa, jotta jotain ainakin voisi vielä pelastaa. Eihän tästä puutu enää kuin kunnon nousu ja pääsy finaaliin, niin draama olisi valmis ja tragedia muuttunut komediaksi.

Tammikuun alussa tuli sanottua näin, joskus ne ihmeellisemmätkin ja utopistisemmatkin heitot toteutuu. Pelitapahan oli koko kauden ajan hallussa ja etenkin puolustus toimi kokoajan. Nyt vain tilanne eteni monien vaikeuksien kautta voittoon, oikeassa kohtaa nousu, tahtotila, sitoutuminen ym. loivat sen voittamisen mahdollisuuden ja hyvät asiat kertaantuivat.
Ihmeellistä, mutta totta ja ennen kaikkea hienoa.
 

Orlando

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Epätodellinen olo edelleen, mutta äärimmäisen onnellinen. Tässä kun miettii menneiden kausien tapahtumia, ylämäkiä ja alamäkiä, niin eihän tätä vielä oikein ymmärrä. Eihän siitä ole kauan, kun jouduttiin totiseen paikkaan Vaasan game 6:ssa. Siitä selvittiin, osin onnella ja siitä lähtien on Pata askel askeleelta kivunnut ylöspäin uskottavammaksi Liigaseuraksi.

Mestaruus on ollut sellainen kaukainen haave ja olen aina miettinyt, että tuleekohan sitä ollenkaan minun elinaikanani. Nyt se saatana tuli ja millä tavalla. Tammikuun lopulla alkanut uskomaton nousu säälien ulkopuolelta kotietuun, jonka jälkeen loistavat pudotuspelit ja lopuksi kannun nostelua kotihallissa.

Ja tämä viimeinen finaaliottelu...En ole koskaan kokenut tällaista. Ennen ottelua lähes kaikki laulavat Isomäen legendaa ja muutenkin mahtava fiilis hallissa koko ottelun ajan. Melkoisessa puristuksessa sitä tuli oltua seisomakatsomossa ja hikoilin kuin sika, mutta se ei haitannut. Pääasia, että sain kokea ja nähdä tämän ottelun Isomäen sydämessä.

Peli itsessään oli tunteiden vuoristorataa, kun ensin Pata pääsi puolihuolimattomasti 2-0 johtoon, oli fiilis tietenkin katossa, mutta Tapparan pari yv-maalia ja peli oli tasan. Tässä kohtaa mielen valtasi epävarmuus, hirveä jännitys ja pelko, ettei Pata hoidakaan tätä. Kolmannen erän alkuun tullut Metsolan uskomaton imurointi räjäytti riemun ylimmilleen ja ajattelin, että Tappara ei voi meitä voittaa, jos heidän maalivahti on noin paljon Raantaa huonompi. Viimeiset 5 minuuttia oli silti hirveää jännittämistä ja tärinää, kun Tappara haki tasoitusta. Kun summeri vihdoin soi, jännitys ja pitkä odotus purkautui kurkku suorana huutamisena.

Aina tottunut seuraamaan kultajuhlia TV:n välityksellä ja muiden joukkueiden toimesta, niin kyllähän tuo oman suosikkijoukkueen mestaruusjuhlat jäällä oli niin epätodellista, että aamulla herätessä piti tarkistaa, etten ole nähnyt unta.

Lauantaina vuorossa torijuhlat, johon osanottajia lienee kohtuullinen määrä. Täältä Kokemäeltäkin varmasti iso kööri tulossa.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Aikuinen mies itkee. Pelonsekainen itku alkoi jo 3 minuuttia ennen ottelun loppua ja purkautui loppusummerin soidessa. Uutispimennossa peliä katsottiin ja viimeinen niitti oli kun Iso Musta tuli puskista Poika sylissä - Kyläsaaren studio räjähti.


Facebookmaisesti, tykkään tästä!

Ittellä vielä tulee pala kurkkuun ja silmät vetistyy, kun miettii, katsoo ja kuulee mestaruudesta edes yhtään mitään. Koskettaa suuresti tää upea tapaus!
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Torstai tuli käytyä melko hitaalla. Kevyt kevätflunssa, huutaminen ja juhliminen vienyt 50% äänestä, playoff-parta ajamatta. Nyt on hieman univaikeuksia.

Kattelin koosteita KalPa-sarjasta alkaen -ajatella, olihan tää pitkä 5 viikon rupeama- ja mietin Ässien Kevään pelaajia. Mestarijoukkueessa paljon muita ole kuin onnistujia.

Niemi - mestarijoukkueen ykkösketjun sentteri. Kuka olisi uskonut? Selkeä tasonnosto aiempiin vuosiin. Tehokkain pudotuspeleissä. Isot minuutit. Viimisimmissä peleissä kiekolliset ratkasut erityisesti ylivoimalla ponnettomia, mutta muuten hoisi ruutunsa alotuksissa, alivoimilla ja loppuhetkillä. Hieman samat sanat Armiasta - finaaleissa taisi jo fysiikkakin olla koetuksella, tämä näkyi hieman viipyilevästi kiekollisuudessa. Vastapainoksi kovaa duunia takakarvassa ja kiekonriistoissa, näitä oli hieno seurata. Savinainen oli eläin. Sitä odotti että koska laiturin isot minuutit alkaa näkymään, mutta näin ei tapahtunut. Kyky olla pelin ytimessä jäätävää luokkaa, kovatkin syötöt kuolettu lapaan, osas rauhottaa tai purkaa oikealla tavalla omallakin alueella.

Uusikartano - oikein tiedä mitä miehestä pitäs sanoa. Av-spesialisti, tasapainotti finaalien tehokkainta ketjua. Oli itse asiassa paras pelinpyörittäjä ylivoimilla. Aina jäällä vikalla minuutilla. Ryanin kova duuni, luistelu ja karvaus oli aiheuttamassa useampaakin isoa maalia. Kokenut äijä ties miten tällasia pelejä pelataan, piti pelinsä kasassa vaikka henkilökohtasen elämän puolella tapahtui kaikkea mielenkiintoista. Osaa pistää paikoista ja epäpaikoista sisään. Kuten myös Lukko-hylkiö Elo. Pelas ennakkoluulottomasti, iski terävästi, isoks mieheks hyvä luistelija. Maalintekijän vikaa. Hieno ketju kokonaisuudessaan.

Mutanen-Sillanpää-Brodin. Vauhtilaiturit joiden välissä kenttää tasoittava sentteri. Kova karvaus ja prässi pisti vastustajan pakit nesteeseen, antoi energiaa koko joukkueelle ja kiihdytti yleisöä. Ruotsalaisen työhevosen vauhti jotain ihan muuta, kiertää kaukalon kahdesti siinä missä peruspelaaja kerran. Kovia pommeja, takakarvaa, energiaa ja muutama tärkeä maali.

Runkosarjapettymysten jälkeen olen valmis antamaan ison tunnustuksen Pihlmanille. Voittaja, tietää tasan tarkkaan miten näitä pelejä pelataan. 10 min peliajalla pisti ison ruhonsa vaappuen liikkumaan, taklas painavasti, viihtyi ahtaissa paikoissa, oli aina ekana puolustamassa omia ja hämmentämässä pakkaa. Hieno asenne. Aaltonen veti kaikki pudotuspelit, peruspeliä, mutta hoiti hommansa mallikkaasti. Juusela pääs iskeen maalin finaaleissa, kovaa vääntöä. Käytti kokoaan hyödyksi. Lähteenmäki tuulennopea, ehkä peliajatuksessa vielä uupuu, mutta hänkin hoiti ne minuuttinsa kunniakkaasti.

Marttinen-Heshka. Kanukin JYP-sarjan kenties vammasta johtuvaa koomailua lukuunottamatta jäätävä pari. Jos Marttinen olis joutunut sivuun KalPa-sarjan tällien takia, roikkuisi kaulassa korkeintaan pronssia. Kokeneena pakkina taiteli myös ylivoimalla viivalla, perustyö kuitenkin pimentää kaverin parhaat ja jakaa kovuutta sekä ensimmäinen syöttö. Kylmäpäisiä sooloja 6. finaalissa. Heshkalle 5 syöttöä finaaleissa, ohjas hyökkäjät laitoihin ja eliminoi. Kaksi sanaa: Kokemus.

Uusitalo-Sammalkangas. Mitä ne on vetäny parina, jonku 3 vuotta? Isoja minuutteja. Jossain vaiheessa tuli varmasti sadateltua Udeakin, joku lipsahdus finaaleissa, mutta niin se vaan tää saatanan sähköjänis ja kuntoihme hoiteli ne prässätyt päätykiekot, papu ja tahto riitti vääntään Niemistäkin vastaan. Tapsalta jäänyt mieleen viimeistely vs JYP ja pari huikeeta pommia mm. se joka pisti Palolan istumaan 4. finaalissa. Ukkoa seinälle, keskusta kiinni, maalin edessä ei ole mukavaa.

Taimi pelas kiekollisesti aika ajoin täysin hermottomasti. Nättejä syöttöjä, muutama komee kuti, aina pitänyt hänen porilaisen terrierimäisestä asenteesta. Kerkes välillä pelastamaan pakkiparinsakin. Honkanen ilmeisen iso palanen jengiä, kova luonne. Avaussyötön antaminen tai laadukkaat purut ei välttämättä hänen heiniä, mutta aina joukkueelle. Hieman hakusessa jossain finaalipelissä, silti piti huolen ettei maalin edessä tai laidoissa juhlita. Malkamäen tyyli, koko miellyttänyt aina, nyt finaaleissa hieman epätasaisempaa jälkeä. Joutui Miliisin syrjäyttämäksi. Kuiteski sitä tärkeää perusduunia peruspakkina. Parkkonen paikkas KalPa-sarjassa, mutta siitä on jo vuosia.

Raanta. Joskus tulee otettua kunnia maalivahdilta jos hyökkääjä ei osuisi edes ladonseinään. Mutta uskomattomia venytyksiä perustorjuntojen päälle. Kertoo että paketti kasassa, atleettisuus huipussaan. Ei herpaannu kiekkosateessa tai jatkoajoilla. Rento luonne, kova suoritustaso. Ravimies-Järvenpää ohjasti penkiltä.

Karri vaikuttaa fiksulta mieheltä, harvemmin sortuu liirum-laarumiin, on rehellinen itselleen ja muille. Tammikuun kriisin aikoina ja jälkeen osasi tehdä oikeita pelillisiä liikkeitä, oikealla tavalla sekä pelin että pelaajien valmentaja. Pokka piti tiukimmillakin hetkillä. Suon tälle pitkän linjan Ässälle tämän, kaikkea hyvää jatkoon. Petolintu-Kotkanemi ja agitaattori-Kaukoranta.

Hullu kausi. Vielä lauantaina täysi lataus aiheen tiimoilta. Joukkue hajoaa, mennyttä ei voi elää uudestaan, mutta muistot säilyvät ikuisesti, niitä ja voiton tuomaa iloa on hieno jakaa läheisten kanssa. Kiitos Ässät.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös