Lopulta Tami päätyi siihen, että Ässät säästää itsensä hengiltä ja lisä pääomaa on pakko hankkia myymällä seura, eli hän esitti oman toimintaympäristöanalyysinsä perusteella uutta visiota. Pentti Ahola ei tätä hyväksynyt, vaan katsoi parhaaksi jatkaa alkuperäisen visionsa mukaan, lopulta Tami sitten lähti Porista, koska toimitusjohtaja ei enää nauttinut hallituksen puheenjohtajan luottamusta.
Unohdit melko olennaisia osia: Tammisen "visio" oli, ellen väärin muista, myydä Ässät sijoittajaryhmälle, jonka jäsenenä hän itse oli, eli itselleen. Juhani Tamminen siis huseerasi samaan aikaan Ässien toimitusjohtajana neuvoteltaessa yrityskaupasta, jossa ostajana oli Juhani Tamminen. Tamminen teki myös parhaansa pitääkseen neuvotteluista pimennossa oman pomonsa, eli yhtiön hallituksen (mukaan lukien puheenjohtaja Ahola).
Ei siis todellakaan voida olettaa, että Tammisen toiminta olisi ollut Porin Ässien, vaan enemmänkin Tammisen itsensä edun mukaista. Joku saattaisi jopa epäillä, että Tammisen olisi kannattanut tehdä Ässien edun *vastaisia* päätöksiä ennen kauppojen solmimista. Esim. tappioputki ennen diiliä varmasti pitäisi kauppahinnan kohtuullisena, vaikka tämä tietysti on pelkkää spekulaatiota. Joka tapauksessa Aholalla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin pistää Tamminen saman tien pihalle.
Itse asiassa, nyt kun "Aholan jälkeistä aikaa" on jonkin aikaa elelty, alan epäillä, että miehen arvostus saattaa olla noususuunnassa. Aholan aikana sentään oli, kuten Verokin kirjoitti, jonkinlainen visio siitä, mitä oltiin tekemässä. Se, että Ahola seisoi suoraselkäisesti katastrofivalmentaja Suhosen takana kauden loppuun, saattaisi sekin olla jonkun mielestä miehekäs temppu. Ja loppujen lopuksi se piti Ässät liigassa, vaikka vain rimaa hipoen - ja vaikka kautta kokonaisuudessaan voidaan pitää katastrofina.
Mutta vaikka täällä puhallellaan tuomionpäivän pasuunoita tulevalle kaudelle, niin kokonaisuudessaan seura on ei pelkästään velaton vaan myös melko varakas. Jos tulevaisuudessa tehdään oikeita ratkaisuja, Ässät voi vielä tehdä mitä tahansa. Monella muulla seuralla näkymät ovat paljon synkempiä ja kädet sidotumpia. Henkilökohtaisesti pelkään eniten sitä, että viime vuosien
urheilullinen menestymättömyys varmistaa sen, että Ässät jää (viimeisen kymmenen vuoden tapaan) pysyvästi pieneksi maakunnalliseksi peluriksi, joka jää rahakkaiden euroliigojen ja muiden ulkopuolelle.