Ulkopoliittisen instituutin
terrorismitutkijan näkemys tapahtumista ja mahdollisesta äärijärjestöjen kriminalisoinnista.
"Jaa, eipä tuo fb-linkki toiminut. Kopypastataan sitten tänne. Kyseessä siis UPI:n terrorismiin erikoistuneen tutkijan Teemu Sinkkosen postaus:
Muutamia ajatuksia Vastarintaliikkeen (SVL) aktivistin tekemästä kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä ja poliittisesta väkivallasta Suomessa:
1) Kyseessä oli selvästi poliittinen väkivaltateko. Kun omassa mielenosoituksessa oman järjestön lippujen alla ja omien tovereiden seurassa pahoinpidellään, ei tapausta voi tulkita politiikasta vapaana, "tavallisena" pahoinpitelynä.
2) Tapaus ei vaikuta suunnitellulta, vaan reaktiiviselta toiminnalta pienen provokaation jälkeen. Tämä ei vähennä teon vakavuutta, mutta toisaalta vaikka seuraukset olivat tällä kertaa vakavammat kuin aikaisemmin, se ei osoita tässä vaiheessa väkivallan kierteen syventymistä. Vastaava kuolemantuottamus olisi hyvin voinut tapahtua paljon aikaisemmin joko SVL:n tai muun äärijärjestön (ml. toista ideologiaa edustavien, kuten anarkistien kivien heittelyn, tuhopolton tms. seurauksena). Tämä on hyvä osoitus siitä, että väkivallan, oli se sitten materiaaliin tai ihmisiin kohdistuvaa, valitsevat toimijat ottavat aina riskin, eikä tekojen seurauksia pystytä koskaan arvioimaan etukäteen. Siksi väkivallalla ei tule olla mitään sijaa politiikassa.
3) Kriminalisointi (linkkinä aiheesta oikeusopillinen näkökulma) on sinänsä kaksipiippuinen tapa puuttua ongelmaan. Se ei poista ääriliikkeitä, vaan saattaa joskus jopa aiheuttaa niiden väkivallankäytön raaistumista, koska ns. rajatapaukset jäävät liikkeistä pois ja vain "kova ydinryhmä" jatkaa. Se myös tekee liikkeiden seuraamisesta vaikeampaa, koska liikkeet painuvat huolellisemmin pois näkyvistä. Kriminalisointi antaisi kuitenkin tärkeän viestin: kyseessä ei ole "isänmaallinen", vaan oikeasti vaarallinen ja yhteiskuntarauhaa rikkova toiminta, joka on vastoin vuosikymmenten myötä harkitusti laadittuja "maan tapoja", eli perustuslakia, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, yms. Samalla pitää luonnollisesti kriminalisoida muut väkivaltaa käyttävät, ja vallankumoukseen pyrkivät ryhmät. Näin on monessa länsimaisessa demokratiassa jo tehty, eikä se ole aiheuttanut suuria ongelmia. Itse kannatan kriminalisointia.
4) Poliisin roolia kyseisessä tapauksessa varmasti tutkitaan, mutta ainakin oma mielikuva väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa jonkin verran seuranneena on, että poliisi ei suinkaan ole vähätellyt äärioikeistolaista liikehdintää, siitä ei vain, niin kuin monesta muustakaan poliisin toiminnasta, ole tarpeen pitää julkisuudessa meteliä. Toki ymmärrän, että rasististen mielenosoitusten suojaaminen vaikuttaa monen mielestä käsittämättömältä, mutta se on ollut poliisin velvollisuus.
5) Edellisiin liittyen, keväinen sisäisen turvallisuuden selonteko on ikävää luettavaa: Säästötoimenpiteet ja resurssien uudelleen kohdentaminen ovat johtaneet paitsi kansalaisten turvallisuudentunteen heikkenemiseen, myös siihen, että poliisi ei enää voi hoitaa kaikkia tehtäviään yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Etenkin syrjäseudut kärsivät säästötoimista. Kyseessä ovat olleet tietoiset poliittiset arvovalinnat. Kriminalisointi kuitenkin tarkoittaa sitä, että uudet lait tulisi panna toimeen, eli poliisilla pitäisi olla siihen riittävästi resursseja. Luottamus poliisiin, ja laajemmin oikeusvaltioon, ei saa kadota, sillä silloin ihmiset alkavat ottaa "oikeutta" omiin käsiinsä."