0.40 kohdassa Solovyov toteaa, että ei ole olemassa mitään suurempaa onnellisuutta, kuin henkensä antaminen maansa puolesta.
Väärässä on oltu, kun on kuviteltu, että tämä pimeä ajatusmaailma olisi jäänyt jo jonnekin vuosisatojen taakse, kun tätä aivan käsittämätöntä hölynpölyä taottiin...