Perustulo

dana77 · 02.04.2016 klo 18.24

Edustaja kirjoitti:
Tietenkään kaikki kulutus ei lisää kotimarkkinakysyntää, eikä päädy pysyvään kiertoon Suomen rajojen sisäpuolelle. Kauppatase vaikuttaa, samoin suomalaisten sijoitukset ulkomaille, ulkomaanmatkat ja moni muukin asia. Ja vaikka joku kuluttaisi kaikki pakollisten menojen jälkeen jäljelle jäävät rahansa aina lähimpään Prismaan, niin siihen ostoskoriinkin pakataan huomattavan suuri osuus tavaraa, joka on lähtöisin ulkomailta. Nyrkkisääntönä pätee se, että mitä pienituloisempi kuluttaja on kyseessä, sitä enemmän hänen kulutuksensa suhteellisesti painottuu kotimarkkinoille. Vaakakupin toisella puolella on sitten se prosenttijengi, jonka tuloista suhteellisesti mitätön, vaikkakin euromääräisesti suuri summa rahaa päätyy kotimarkkinoiden rattaisiin.

Ihan hyvä tarkennus, mutta minä keskittyisin enemmän siihen, että miten kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä saataisiin nostettua niin että isompi osa kulutuksesta lisäisi kotimarkkinakysyntää kuin pohtisin sitä, että ostavatko köyhät tanskalaista edamia vai keskituloiset kotimaista. Prosenttijengin tehtävä on sitten vastata edellisessä viestissäsi peräänkuuluttamastasi pääomasta, jolla ylläpidetään kotimaista omistusta ja investointeja. Pelkästään sen tuijottaminen, että kaikki varmasti syödään on ihan hupsua.

Edustaja kirjoitti:
Pointti onkin se, että maa on selviytynyt konkurssin partaalta erittäin lyhyessä ajassa menestyväksi taloudeksi(BKT hyvässä kasvussa, täystyöllisyys), eikä siellä juuri tingitty hyvinvointiyhteiskunnasta. Sisäisen devalvaation tehneissä ongelmamaissa euroalueella, meno on hieman toisennäköistä.

Ei ole millään tavalla älyllisesti rehellistä verrata Islantia johonkin Kreikkoihin. Islanti oli ennen kriisiä toimiva ja kehittynyt talous, jossa vallitsi täysityöllisyys, veropohja oli kunnossa ja bkt oli ihan maailman huippua. Siinä missä Kreikan valtionvelka jo ennen finanssikriisiä oli 120% BKT:stä, Islannissa se oli 40%. Islannin valtiontalous ei missään vaiheessa se ongelma ollutkaan, vaan maan yksityinen pankkisektori. Kreikassa on päin helvettiä sekä julkinen että yksinen sektori. Tottakai kolaroitu uusi mersu on parempi remontin jälkeen kuin mällätty 80-luvun Ford Escort ihan riippumatta siitä, että onko toinen käynyt merkkihuollossa ja toinen remonttireiskalla.

dana77 · 02.04.2016 klo 18.28

Ennenkuin vihervasemmisto ehtii edes vinkumaan siitä, että tasavero on ihan hirveän väärin, niin todettakoon että ehdotetussa perustulossa ei todelllakaan ole oikeasti kyse tasaverosta. Tein pienen laskelman, siitä miten veroprosentti kehittyy tulojen kasvaessa.

perustulo + palkka = nettopalkka (efektiivinen veroprosentti)
550 + 450 * 0,53 = 788 (21%)
550 + 1450 * 0,53 = 1318 (34%)
550 + 2450 * 0,53 = 1848 (38%)
550 + 3450 * 0,53 = 2378 (40%)
550 + 4450 * 0,53 = 2908 (42%)

Raid76 · 02.04.2016 klo 20.16

dana77 kirjoitti:
Ennenkuin vihervasemmisto ehtii edes vinkumaan siitä, että tasavero on ihan hirveän väärin, niin todettakoon että ehdotetussa perustulossa ei todelllakaan ole oikeasti kyse tasaverosta. Tein pienen laskelman, siitä miten veroprosentti kehittyy tulojen kasvaessa.

perustulo + palkka = nettopalkka (efektiivinen veroprosentti)
550 + 450 * 0,53 = 788 (21%)
550 + 1450 * 0,53 = 1318 (34%)
550 + 2450 * 0,53 = 1848 (38%)
550 + 3450 * 0,53 = 2378 (40%)
550 + 4450 * 0,53 = 2908 (42%)

En edusta vihervasemmistoa, mutta aika paljon kirpaisee näitä osa-aikaisesti töitä tekeviä, joilla tuloja on 500-800€ + soviteltu työmarkkinatuki.

3450€ laskelmassasi tienaava saa suurinpiirtein saman käteen kuin ennen.

Tuossa pienimmällä tuloilla olevalle taitaa jäädä noin satanen vähemmän kuussa käteen perustulon kanssa.

Klose16 · 02.04.2016 klo 21.13

Walrus21 kirjoitti:
Jos et ole sattunut huomaamaan, elämä Suomessa ei ole tuolla summalla mitään palatsissa notkumista vaan enemmänkin selviytymistaistelua.

Aina työlliset on kateellisia työttömille.

En ole mallia vastaan jos se saadaan toimimaan. Tuollahan tienaa kaikki!

MustatKortit · 03.04.2016 klo 09.02

Ymmärsinköhän oikein nuo demarien Tuppuraisen valittelut muutaman päivän takaa. Eli hänen mukaansa perustulossa on ongelma, eli sitä ei pitäisikään maksaa kaikille, vaan hyväosaisten tulisi kustantaa tämä tulonsiirto vähemmän ansaitseville.

Pitäisikö itkeä vai nauraa, "perustulo" ei siis tarkoitakaan perus tuloa tasapuolisesti kaikille.

Eiköhän pidetä nykysysteemi ennallaan ja laiteta kaupan päälle jokaiselle hyvätuloisille suomalaiselle 1-5 henkilön nimilista tilitietoineen, joille sitten kuukauden välein pitää siirtää tuhat euroa fyrkkaa.

dana77 · 03.04.2016 klo 09.56

Edustaja kirjoitti:
Niinhän se olisi, mutta tässä vero-, byrokratia- ja sääntely-yhteiskunnassa - yhdistettynä globaaliin kysyntävajeeseen - ei kotimainen omistus tai investointi tuota riittävästi, joten prosenttijengi valitsee mieluummin tulojen piilottamisen veroparatiiseihin.

tää nyt on tasoa, että köyhille ei kannata maksaa tulonsiirtoja kun kantavat ne vain viroon halvan alkoholin perässä.

Edustaja kirjoitti:
Tulokset ovat vastaavat verrattaessa Islantia myös Espanjaan ja Irlantiin, joissa kriisin perimmäiset syytkin olivat enemmän vastaavat. En kuitenkaan laske yhtä paljoa painoarvoa eri maiden perimmäisten kriisiytymissyiden eroavaisuuksiin, koska niille kaikille ominaista on jokatapauksessa BKT:n pudotus ja työttömyyden räjähtäminen.

Et myöskään hirveästi tunnu laskevan painoarvo eri maiden kriiisien luonteille, maiden elinkeinorakenteille tai millekään muullekaan asiaan vaikuttavalle.

Islannissahan tämä hirveä kriisi räjäytti pahimmillaan työttömyyden peräti seitsemään prosenttiin. Suomessa ollaan tällä hetkellä 9,4%:ssa. Kreikoissa ja Espanjoissa ollaan pahimmillaan pyöritty 25-30% tuntumassa ellei Kreikan kohdalla ylikin. Onpa erikoiskummajuttu, että Islanti on toipunut nopeammin.
Erityisesti jos mietti, että Islannilla on aina ollut toimiva vienti (kalatuotteet ja geotermisen maaperän tuottaman ilmaisen energiann ansiosta alumiini yms). Jollain Kreikalla ei ole puolestaan mitään. Heidän tilannetta ei olisi pelastanut edes minkäänlainen ulkoinen devalvaatio.

Edustaja kirjoitti:
Kun tuohon tilanteeseen on tavalla tai toisella tultu, pitäisi jokaisessa maassa kuitenkin tehdä valintoja erilaisten korjaaviin toimenpiteisiin tähtäävien ratkaisujen välillä. Islannin tapa, vaikka se on ollut friedmanilaisten pseudotaloustieteilijöiden(=pankkiekonomistien) mukaan katastrofaalisen ja absoluuttisen väärä, on ollut ylivoimaisen menestyksekäs verrattuna mihin tahansa euroalueen kriisimaahan.

Islannin nousu on ollut kiistatta nopea, enkä tiedä keneen pankkiekonomistehin viittaat. Mielenkiintoista on nähdä, että miten Islannin kriisin aikana tekemät päätökset ja lait tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan maan talouteen. Esim maa muutti takautuvasti valuuttapohjaiset lainat laittomiksi, niin kuinka paljon se tulee vaikuttamaan maan ja sen yritysten lainoittamiseen ja luottamukseen maahan investoimista kohtaan. Elokuvassa Charlie Wilsonin sota mainittu zen master sanoisi että we'll see,

Edustaja kirjoitti:
Ulkoisesta devalvaatiosta löytyy lukematon määrä muitakin esimerkkejä, joissa konkurssin partaalla olevat maat ovat kyenneet selättämään kriisin. Yksi tällainen löytyy hyvin läheltä, eli Suomi. Sisäisen devalvoinnin tie on tähän saakka ollut niin kaita, ettei menestyksekkäitä esimerkkejä tahdo löytyä edes yhden käden sormille, jos ollenkaan.

Ja vetoaminen ulkoisen devalvaation kohdalla siihen argumenttiin, että sitten muutkin tekevät niin, on sikäli nollatietoa että sama argumentti pätee sisäisen devalvaation kohdallakin.

Käytät paljon aikaa perustellaksesi ulkoisen devalvaation paremmuutta suhteessa sisäiseen siihen nähden, että en ole tavannut yhtään ihmistä joka olisi asiasta eri mieltä.

Tuo viimeisen lauseen pointti on hyvä. Sisäinen devalvaatio ei ole keinona hyvä, vaan työmarkkinoiden pitäisi olla joustavat. Totuus löytyy lauseesta "kun rahapolitiikka ei jousta, työmarkkinat ei jousta, niin työttömyys kyllä joustaa"

tomageeni · 03.04.2016 klo 11.02

sinikettu kirjoitti:
En usko, että tämä joukko olisi oikeasti niin laaja, että kesätyöntekijöiden määrä laskisi merkittävästi, jos ylipäätään yhtään. En usko, että nykypäivänä työllisyysprosentti kesätöihin hakijoilla on lähelläkään sataa. Mitä itse olen aiheesta ainakin täällä Oulun seudulla kuullut, niin kesätöistä on useilla aloilla yhä hankalampi saada ja yhä useampi jää ilman kesätyöpaikkaa. Jos tulevaisuudessa pieni osa nuorista jättää kesätyöhakemukset väliin, tarkoittaa todennäköisesti vain sitä, että samoille kesätyöpaikoilla on vain vähemmän hakijoita, mutta paikat tulee täyttöön samalla lailla kuin ennenkin.

Ei ollut kyse siitä, etteikö kesätyöntekijöitä löytyisi. Vaan siitä, että nuoret saavat keskimäärin myöhemmin ensimmäisen kosketuksensa työelämään. Kuten sanoin aiemmin, mielestäni on hyvä käytäntö että 18-20 vuotiaista nuorista huomattava osa hakeutuu kesätöihin tai osa-aikatöihin opintojen ohessa. Uskon että tämä on yhteiskunnan kannalta hyvä, että työelämään sopeutuminen alkaa suurella osalla jo tässä vaiheessa.
Perstuntumalla sanoisin, että yksilötasolla tarkasteltuna mitä myöhemmäksi ensimmäisen työpaikan saaminen siirtyy, sitä suurempi riski henkilöllä on pudota yhteiskunnan tukien varaan lopullisesti tai ainakin pidemmäksi aikaa. Ja hypoteesini on, että perustulo kasvattaa joidenkin kohdalla tätä riskiä. Saatan olla väärässä, mutta toistaiseksi en ole saanut tähän vakuuttavia vasta-argumentteja.

dana77 · 03.04.2016 klo 20.56

Edustaja kirjoitti:
En tiedä mistä eu-propagandasivuilta revit noita prosentteja, mutta Islannin oman tilastokeskuksen mukaan siellä oli työttömyysaste esimerkiksi toukokuussa 2010 11,9%. Linkissä on taulukko, jota suurentamalla näkee Islannin tarkan työttömyysprosentin jokaikisenä kuukautena 01/08 - 12/12 välillä.
.

Tuollaiselta eu-propaganda sivulta:
Iceland Unemployment rate - Economy

Byvajet · 05.04.2016 klo 14.33

Soininvaara nostaa esiin minusta varsin huolestuttavia lukuja.

Vuodesta 1989 työllisyysaste on 35-vuotiaiden ikäluokassa laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä.

Vuodesta 1989 työllisyysaste on 28-vuotiailla miehillä laskenut yksitoista prosenttiyksikköä.

Miesten työllisyysnäkymät ovat yleensäkin huonot. Perinteisiin miesten ammatteihin kuuluu paljon sellaisia, jotka automaatio ja prosessien tehostaminen ensimmäiseksi syövät. Tässä kokemuksestaan oppiva robotti, jota ei tulevaisuudessa tarvitse ohjelmoida uudestaan, kun tuotantolinjalle tehdään muutoksia.

Keksiikö joku tähän kehitykseen muita ratkaisuja kuin perustulon?

Subbanisti · 07.02.2019 klo 20.58

Radiopää kirjoitti:
Minun mielestä vastikkeeton perustulo tuntuu paremmalta idealta kuin vastikkeellinen perustulo Jari Lindstömin mallin mukaan. Minä haluan, että ihminen istuu mieluummin kirjastossa kuin palkattomissa työkokeiluissa ja tukkii järjestelmää niiltä, jotka todella tarvitsevat Kelan ja TE-keskusten palveluja.

En tietenkään vastusta vastikkeellisuutta, mutta sen pitää olla aidosti hyödyllinen, eikä muita kustannuksia lisäävä malli, jossa vastiketta vaaditaan vain, koska joidenkin perusajatus on, että jokainen työtön on laiska.

Muok. Jopas vastikkeettoman vastakohta osoittautui vaikeaksi.

Siirrän keskustelun hieman parempaan ketjuun.

En itsekään kannata nykyisenmuotoista aktiivimallin tyyppistä ratkaisua. Turhat työllisyyskurssit ja palkattomat työkokeilut pitäisi saada pois. Vastikkeelliseksi hommaksi hyväksyisin esimerkiksi opiskelun, työhakemusten lähettämisen, vapaaehtoisvoimin ja yleishyödyllisen ja voittoatavoittelemattoman toimivan järjestön hyväksi tehtävän työn (esim. säännöllinen auttaminen Hurstin ruokajaossa) . Ymmärrän että tämä malli lisää kelassa työtä, mutta uskon tämän olevan ainoa vaihtoehto perustulon toimimiseen.

Huomisen perustulokokeilun tuloksia odottelen mielenkiinnolla, mutta mielestäni siitä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Miksi kokeilussa oli ainoastaan työttömiä? Minun mielestä olisi myös tärkeää tutkia, miten työlliset ja opiskelijat siihen suhtautuvat? Suorittaisiko esimerkiksi opiskelijat useammin vähemmän opintopisteitä kuin 45 vuodessa, koska se ei enää vaikuttaisi tuen määrään? Jäisikö joku matalapalkkainen pois töistä, koska vastikkeeton rahamäärä riittää hyvin oman elintasoon nähden?

Tärkein kysymys on mielestäni, miten 18-vuotias nuori suhtautuu perustuloon? En löytänyt vihreiden mallista ikärajaa perustulolle, mutta oletan sen olevan 18-vuotta. Löytyykö nuorilla motivaatiota aloittaa työuraa tai opiskella, kun rahaa tulee kuitenkin. Mielestäni tämä malli lisäisi merkittävästi syrjäytymisriskiä ja se taas tulisi yhteiskunnalle merkittävästi kalliimmaksi kuin byrokraattinen, mutta vastikkeellinen sosiaaliturva.

arvee · 08.02.2019 klo 22.22

Sattuu epätodennäköisyyksiäkin luonnollisesti eli sarjaan kuinkas sattuikaan: Tuomas Muraja arvottiin perustulon kokeilijaksi.
Tuomas Muraja – Wikipedia

Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perustulokokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin

Minä oletin tietokirjailijan ja faktantarkastajan pärjäävän ihan ite, mutta MTV3 uutislähetyksestä kuulin tämän poloisen tuurin eli onnenpäivien loppuneen.
Näin se käy kun kuplassaan elää, kellokortin leimaaja ei tajua kuinka vaikeaa muilla saattaa olla.

Antakaa mulle perustulo, lopetan tylsän työssäkäyntini heti. En pysty kuitenkaan tienaamaan rantapaikkaa, en kesämökkiä saa lintujen tarkkailupaikaksi. En jaksa matkustaa, en käy oopperoita jahtaamassa maailman lavoilta. En tarvitse uutta autoa.
Kirjat saan kirjastosta ja kyllä vain, keksin itselleni aivan sivistävää tekemistä muutenkin sen kahdeksan tunnin työajan sijaan. Duunikaverit ovat ok porukkaa, mutta voinhan piipahtaa heitä häiritsemässä, tai siis puhelin on keksitty. Tekstiviestitkin.

Antakaa arveelle perustulo, otan loparit heti maanantaina.

lisäys: kun mä saan sen perustulon ja joo mulla onkin sitten tylsää, niin voinko mä ruveta uskottavaksi faktantarkastajaksi? Hieman ehkä homma kiinnostaisi. Minulla on laudatur enkusta, joten olisinko voiva perustulolla opiskella poliittisen englannin ja yhdysvaltain kieltä jotenkin halvasti korkeakouluissamme?
Ilman perustulon menetystä? Ja vaikuttaisiko julkinen faktojen mietintä fyffeeni?

edit zwei No niin ja taas mentiin eli lisäys 2:
Hesari sallii köyhillekin infot eli linkki toiminee:
Vasemmistoliitto ajaa 800 euron perustuloa

800 € kuussa on Vasemmistoliiton tarjous. Houkuttelee äänestämään kummasti.

Olisiko tonnia tarjolla? Demarit???

dana77 · 09.02.2019 klo 07.45

Jos perustulo on järkevällä tasolla eli 600€ niin minä en lopeta työssäkäyntiä. Jos se taas on lähellä tonnia kuten vasemmistoliitto joskus esitti, niin sitten lopetan. Homma on juuri niin yksinkertaista. Toki jos asumismenot sisältyy perustuloon, kuten ehdottomasti pitäisi niin sitten summa voi olla toista tonnia.

Erkka Lapanen · 09.02.2019 klo 14.08

arvee kirjoitti:
Antakaa arveelle perustulo, otan loparit heti maanantaina.

No voi hyvänen aika taas. Onhan meillä sossun luukku ja työttömyyskorvaukset jo nyt. Miksi ihmeessä silti vaivaudut töihin?

Cobol · 09.02.2019 klo 14.30

dana77 kirjoitti:
Toki jos asumismenot sisältyy perustuloon, kuten ehdottomasti pitäisi niin sitten summa voi olla toista tonnia.

Odottelen vihreiden ja vasemmiston yksityiskohtaisempia laskelmia, mutta ainakin vihreillä asumislisä, ansiosidonnainen päiväraha ja useita muita tukia tulisi HS:n uutisen perusteella perustulon päälle, jos niihin olisi oikeutettu.

Vihreät esittää kaikille työikäisille 600 euron vastikkeetonta perustuloa – toteutettaisiin kahdessa vaalikaudessa

Itse kannatan perustuloa. Mutta kuitenkin niin, että se mm. tukisi hakeutumista töihin kuin töistä perustulon varaan.

dana77 · 09.02.2019 klo 14.39

Cobol kirjoitti:
Odottelen vihreiden ja vasemmiston yksityiskohtaisempia laskelmia, mutta ainakin vihreillä asumislisä, ansiosidonnainen päiväraha ja useita muita tukia tulisi HS:n uutisen perusteella perustulon päälle, jos niihin olisi oikeutettu.

Tuo että muut tuet tulevat päälle vie kaiken pohjan koko järjestelmästä, joka on byrokratian vähentäminen ja tuloloukuista eroon pääseminen. Päivähoitomaksujen yms maksuluokat lopetettaisiin.

Lapsilisät ja ansiosidonnainen tulisivat päällä, joskin jälkimmäinen pitäisi järjestelmänä uudistaa, niin että se koskisi kaikkia työssäkävijöitä ja olisi porrastetumpi ja valuutuksenomaisempi. Sillä ei ole tarkoitus ansaita olemalla pieniä pätkiä töissä välillä, vaan tulot riippuisivat suoraan maksuista.

Lisäksi perustulosta pitäisi suoraan kertoa kaikille, että sen suuruus ei tule kasvamaan tulevaisuudessakaan kuin inflaation verran vaan kaikki ”jakovara” tai talouskasvun hedelmä käytettäisiin marginaaliveroasteen laskemiseen erityisesti janan alapäästä.

Minä en henkilökohtaisesti edellyttäisi saajalta mitään toimenpiteitä, mutta vastaavasti järjestelmän pitäisi olla sisäänrakennettuna hyvin kannustava lisäansioille.

Cobol · 09.02.2019 klo 14.49

dana77 kirjoitti:
Tuo että muut tuet tulevat päälle vie kaiken pohjan koko järjestelmästä, joka on byrokratian vähentäminen ja tuloloukuista eroon pääseminen. Lapsilisät ja ansiosidonnainen tulisivat päällä, joskin jälkimmäinen pitäisi järjestelmänä uudistaa, niin että se koskisi kaikkia työssäkävijöitä ja olisi porrastetumpi ja valuutuksenomaisempi. Sillä ei ole tarkoitus ansaita olemalla pieniä pätkiä töissä välillä, vaan tulot riippuisivat suoraan maksuista.

Uskoisin myöhemmin tulevan esille, että esimerkiksi ansiosidonnaisesta maksetaan vain se osuus, joka on nykyisen korvauksen ja ansiosidonnaisen erotus. Kun kaikki erilaiset edut huomioidaan, voidaan arvioida perustulon todellista listäkustannusta. En usko, että miljardi riittää. Mutta toisaalta kun laskelmia saadaan, perustulo voisi säästää valtion menoja muutenkin kuin vain byrokratiaa vähentämällä.

Minä en henkilökohtaisesti edellyttäisi saajalta mitään toimenpiteitä, mutta vastaavasti järjestelmän pitäisi olla sisäänrakennettuna hyvin kannustava lisäansioille.

Juuri näin. Noinhan se toimisi parhaiten ja olisi taloudellisessa mielessä järkevä.

molari · 09.02.2019 klo 14.53

Cobol kirjoitti:
Odottelen vihreiden ja vasemmiston yksityiskohtaisempia laskelmia, mutta ainakin vihreillä asumislisä, ansiosidonnainen päiväraha ja useita muita tukia tulisi HS:n uutisen perusteella perustulon päälle, jos niihin olisi oikeutettu.

Vihreät esittää kaikille työikäisille 600 euron vastikkeetonta perustuloa – toteutettaisiin kahdessa vaalikaudessa

Itse kannatan perustuloa. Mutta kuitenkin niin, että se mm. tukisi hakeutumista töihin kuin töistä perustulon varaan.

Työmarkkina- ja asumistuki yhdenhengen taloudessa on jo nyt n. 1 200 euroa kuussa, josta netto n. 1 000 euroa. Sen siis käytännössä jo nyt ja vastaa helposti vähintään 1 500 euron kuukausipalkkaa. Ja kun on aikaa (ja tahtoa), kovin helppo on hankkia melko vaivattomasti lisätuloja kylkeen tarvittaessa, toki "laitonta", mutta kiinnijäämisriski olematon.

Kyllä itsekin perustuloa kannatan, mutta, jos se on sellainen, että sillä yksinään pärjää, miten sillä ratkaistaisiin matalapalkka-alojen työvoimapulaa. Sitten taas jos sillä ei pärjää, tarvitaan edelleen mittava byrokratia etuuskäsittelijöitä. Edelleen sitten keille perustuloa maksettaisiin ja mistä summasta eläketulo kertyisi.

pernaveikko · 09.02.2019 klo 14.57

Daily Mail otsikoi juuri kuinka Suomessa kusi koko homma. Jostain syystä ihmiset ei menekään tehtaalle, jos rahaa saa muutenkin.

Cobol · 09.02.2019 klo 14.59

Vihreiden osalta @molari Soininvaara avaa konkreettisesti sen, mitä perustulo merkitsisi ja mitä se ei merkitse:

Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona – Soininvaara

Soininvaara myös toteaa ettei pysty edes arvaamaan, miten Vasemmistoliitto aikoo rahoittaa 800 euron perustulon. Itse odottelen lisää laskelmia, koska ilman niitä menee arvailuksi.

pernaveikko · 09.02.2019 klo 15.13

Cobol kirjoitti:
Soininvaara myös toteaa ettei pysty edes arvaamaan, miten Vasemmistoliitto aikoo rahoittaa 800 euron perustulon. Itse odottelen lisää laskelmia, koska ilman niitä menee arvailuksi.

Oletko ollut koskaan missään projektissa mikä ei olisi pelkkää arvailua. Tai sellaisessa missä budjetti olisi ollut se mistä sovittiin.

Oikeastihan kukaan ei tiedä mitä tämä maksaa eikä sitä pysty laskemaan luotettavasti. Aika usein ravintolassa käydessäkin loppulasku on se mitä se sitten on. Sellaiseen mennessä voi hieman arvioida kuinka paljon tämä kenties tulisi maksamaan.

Näin isoissa jutuissa kuka tahansa voi laskea mitä vain ja se osuu tai ei osu suunnilleen kohdilleen. Kaikki arvaukset on yhtä hyviä.

BigRedCat · 09.02.2019 klo 15.51

pernaveikko kirjoitti:
Oletko ollut koskaan missään projektissa mikä ei olisi pelkkää arvailua. Tai sellaisessa missä budjetti olisi ollut se mistä sovittiin.

Oikeastihan kukaan ei tiedä mitä tämä maksaa eikä sitä pysty laskemaan luotettavasti. Aika usein ravintolassa käydessäkin loppulasku on se mitä se sitten on. Sellaiseen mennessä voi hieman arvioida kuinka paljon tämä kenties tulisi maksamaan.

Näin isoissa jutuissa kuka tahansa voi laskea mitä vain ja se osuu tai ei osu suunnilleen kohdilleen. Kaikki arvaukset on yhtä hyviä.

Toivottavasti et ole tosissasi. Ravintolaan mennessäsi sinulla muuten on yleensä kuva siitä onko varaa juoda karjalaa vai bollingeria. Miksei laiteta samantien kaikille tonnin perustulo kuukaudessa jos kaikki arvaukset ovat yhtä hyviä eikä kustannuksia voi luotettavasti arvioida? Entäs kaksi tonnia? Minun hyvinvointini kyllä oikeastaan paranisi vielä enemmän viiden tonnin perustulosta. Onhan siihen varmaankin varaa, ja jos ei niin loppulasku sitten on mitä on. Se on 50-50 osuuko arvaukset kohdilleen.

Erkka Lapanen · 09.02.2019 klo 16.55

pernaveikko kirjoitti:
Daily Mail otsikoi juuri kuinka Suomessa kusi koko homma. Jostain syystä ihmiset ei menekään tehtaalle, jos rahaa saa muutenkin.

Jos näin on niin Daily Mail ei ole lainkaan ymmärtänyt mistä perustulossa on kyse. Se jos homma kusi Daily Mailin mielestä ei ole myöskään totta. Jos joku kuvitteli että perustulokokeilu luo työpaikkoja niin silloin varmaan joutui pettymään.

Radiopää · 09.02.2019 klo 17.30

Erkka Lapanen kirjoitti:
Jos näin on niin Daily Mail ei ole lainkaan ymmärtänyt mistä perustulossa on kyse.

Saati kokeilusta. Jos kokeilusta saadaan käyttökelpoisia tuloksia, kertoo se nimenomaan kokeilun onnistuneen, tuloksien sisällöstä riippumatta. Ison-Britannian tuntien ei siellä tunneta sanaa kokeilu lainkaan, vaan kaikki ajatukset toteutetaan ilman kokeiluja. Daily Mailkin voisi tällä hetkellä kirjoittaa ihan eri asioita, jos Ison-Britannian entinen pääministeri olisi yhdessä asiassa toteuttanut ensin pienen kokeilun ennen kuin toteutti idensa kaikkia koskevana kansanäänestyksenä.

Cobol kirjoitti:
Vihreiden osalta @molari Soininvaara avaa konkreettisesti sen, mitä perustulo merkitsisi ja mitä se ei merkitse.

Hauskaa, miten Soininvaaran lausuntoja usein retoriikassaan asiantuntijalausuntoina käyttävä Ben Zyskowicz on tällä kertaa asiantuntijalausunnossa esimerkki, miten asia ymmärretään väärin.

olkikuukkeli · 04.04.2019 klo 19.30

Cobol kirjoitti:
Ymmärsit väärin. Kritiikkini ei koske perustuloa tai hyvinvointivaltiota. Kritiikkini koskee perustulon rahoittamista enemmän ansaitsevien (ansiotulot ja pääomatulot) veroja entisestään lisäämällä. Kun samaan aikaan jätetään merkittävä osa tukia (mm. ansiosidonnainen, asumistuki jne) ainakin osittaisena maksuun, lopputulos on yhteiskunnan kannalta väärä. Asiantuntijat tuovat esille mm:

- nyt testissä olleen mallin hinta on noin 15 miljardia sellaisenaan toteutettuna
- vassarien mallin hinta on pienempi, mutta tarkkaa laskelmaa ei ole, koska he eivät sitä anna julkisuuteen. Luokka on "muutamia miljardeja" (LI Andersson).
- yksinasuva työtön saisi noin 1 500 euroa käteen Helsingissä (perustulo, asumistuki, ansiosidonnaisosa)
- nettotulo olisi korkeampi kuin monissa töissä kulujen jälkeen
- etuusmenot lisääntyisivät
- köyhyys ei vähenisi, jopa päinvastoin
- kannustinloukut lisääntyvät
- työllisyysaste putoaa

Asiantuntijoina olen käyttänyt OECD:n lausuntoa sekä valtiosihteeri Martti Hetemäen ja ajattelija Osmo Soininvaaran kirjoituksia.

Jos perustuloa pohditaan, sitä ei tule lähestyä vassarien tavalla. Huomattavasti järkevämpää olisi pohtia koko sosiaaliturvan uudistamista ja työllistämisen helpottamista. Tällöin:

+ veroja ei tarvitsisi mahdollisesti korottaa, vaan laskea
+ perustulo oikein toteutettuna ei ylitä nykyistä noin 70-80 miljardin euron sosiaalimenoja
+ kun huomioidaan säästöt byrokratian purkamisessa

Ei tästä varmaan enempää.

Siirrän tämän nyt tänne ja samalla nostan tämän ketjun kun aihe selvästi aiheuttaa keskustelua ja on ollut uudellaan pinnallakin Sipilän hallituksen perustulokokeilun tuloksien hiljalleen valuessa uutisiin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006059165.html

Katja Okkoselta tuli juttu perustulokokeiluun liittyen ihan tänään. Monenlaisia ongelmia liittyy tuohon kokeiluun sekä datan keräämismielessä että tietysti ilmiselvimmän ongelman takia, eli tuollaista perustulomallia ei ole ehdottanut kukaan, koska siitä tulisi absurdin kallis. Mutta keskustelu jatkukoon ja tutkijat toivoivatkin paremmin järjestettyä perustulokokeilua seuraavalta hallitukselta kokoonpanosta liikkumatta.

Tuo perustili(tms.) on alkanut itseäni myös kiinnostamaan kovasti ja aion siihen perehtyä jahka työt sallivat.

Cobol · 04.04.2019 klo 22.07

olkikuukkeli kirjoitti:
Tuo perustili(tms.) on alkanut itseäni myös kiinnostamaan kovasti ja aion siihen perehtyä jahka työt sallivat.

Perustiliä on myös tarkoitus tutkia täällä tarkemmin. Siitä on kohtuullisen hyvää dataa saatavilla Lepomäen ja Liberankin kautta.

Kävin äsken kahvilla käydessäni vassarien laskelmat läpi ja tein heidän esittämästään tasaveroastepohjaisesta arviosta pienen simulaation vuoden 2016 ansio- ja pääomatuloilla ja niistä maksetuilla veroilla sekä vassarien antamien parametrien mallinnuksella. Jää odottamaan vassarien omia laskelmia. Onpahan osaltani valmiina, vaikka kyse on vain suuruusluokasta, ei tarkasta luvusta. Niitä ei voi laskea ilman yksityiskohtaisia lukuja ja arviota kokonaisvaikutuksista.

Verkkolehden uusimmat jutut

Perustulo

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Jäsen

Verkkolehden uusimmat jutut