No, olen tämän ennenkin sanonut, mutta historiallisista, kulttuurisista ja poliittisista syistä on todella hyvä ja positiivinen asia, että ruotsi on toinen maamme kansalliskielistä ja että siitä kaikki oppivat edes perusteet. Minun täytyy erityisesti kiittää fru Haapojaa ja fröken Nevalaa, että sitä yllättävän paljon itsekin osaan (no, toki oli yliopistossa myös sangen runsaasti Suomen historian materiaaleja ruotsiksi).
Siinä on opettajat koulussa ihmeissään, kun oppilas, jonka äidinkieli on englanti, ei osaa puhua englantia.Pakkoruotsista pääsee kuulema eroon sillä, että laittaa lapsensa äidinkieleksi englannin.
Olen myös kuullut, että vaihtamalla oman äidinkielensä englanniksi välttää virkamiesruotsin opinnot yliopistossa. En tiedä onko siinä mitään perää.
Saahan sitä ihmetellä.Siinä on yliopiston lehtorit ihmeissään, kun opiskelija jonka äidinkieli on englanti, puhuu sitä takerrellen suomalaisella korostuksella
Siinä on opettajat koulussa ihmeissään, kun oppilas, jonka äidinkieli on englanti, ei osaa puhua englantia.
Samat syyt pätisivät myös venäjänkielen opiskeluun.
Sinulla on tässä ennenkin tainnut olla tiettyä hahmottamisen vaikeutta... Mutta perusasia siis Suomen historiassa on oheinen: Ruotsi, länsimaa, hyvä asia (ja mitä länsimaisuus nyt sitten tuokin mukanaan: oikeusvaltio, kansalaisoikeudet ja -vapaudet, kansalaisyhteiskunta, järjestäytymisen ja mielipiteen vapaudet jne.), Venäjä ei-länsimaa, huono juttu (ei vallan kolmijakoa, ei kansalaisoikeuksia, ei oikeusvaltiota, ei vapaata kansalaisyhteikuntaa jne.) Ja vuonna 1939 rakkaat diktatoriset ystävämme Saksa ja Neuvostoliitto määrittelivät meidän "neljänneksi Baltian maaksi", ei hyvä leima - sen jälkeen olemmekin pirusti tehneet töitä alleviivataksemme pohjoismaisuuttamme - paitsi tietysti nämä meidän modernit kansallisradikaalimme, jotka taas ilmeisesti näkevät jonkinlaisen kultaisen tulevaisuuden ugrilaisena harmaan vyöhykkeen epämääräisenä semi-itäisenä Euroopan valtiona.
Oliko tämä nyt joku hauska vitsi, jota en tajunnut? Ehkä astuin miinaan, mutta siis ruotsiako pitäisi opiskella siksi, että Ruotsi on ollut historiassa kiva maa?
Niin saa, mutta onhan se noloa, että väität lapsesi äidinkielen olevan englanti ja hän tuo todistuksen kotiin, jossa on saanut englannista kuutosen ja äidinkielestä ysin.Saahan sitä ihmetellä.
Niin saa, mutta onhan se noloa, että väität lapsesi äidinkielen olevan englanti ja hän tuo todistuksen kotiin, jossa on saanut englannista kuutosen ja äidinkielestä ysin.
Aloituksen osalta täsmälleen samaa mieltä. Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Sen sijaan en ole ollenkaan varma, miten merkittävää etua ruotsin osaaminen tuo kaupankäynnissä ruotsalaisten kanssa. Ruotsikin on pieni maa ja vaikka parin naapurin kanssa kieli on hyvin samankaltainen, suurimmalta osin he ovat tottuneet käyttämän kaupankäynnissä vieraita kieliä, ja kokemukseni mukaan osaavat keskimäärin englantia varsin hyvin. Sen sijaan monessa suuremmassa maassa kielitaito voi olla paljon rajatumpaa, ja silloin asialla voisi nähdäkseni olla enemmänkin merkitystä. Miksi siis panna kaikki opiskelemaan ruotsia, kun paljon hyödyllisempää olisi todennäköisesti se, että meillä olisi enemmän venäjän, kiinan, japanin, jne. osaajia.Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Monia syitä, mutta yksi tärkeimmistä: Suomi on pieni maa ja kielialueemme on sekin pieni. Jos katsotaan kansakunnan kannalta, naapurimaiden eli Ruotsin ja Venäjän kieliä tulee osata jo kaupan ja erilaisen kulttuurisen kanssakäymisen edistämiseksi.
Miten voi samasta aineesta saada samaan aikaan kutosen ja ysin?Niin saa, mutta onhan se noloa, että väität lapsesi äidinkielen olevan englanti ja hän tuo todistuksen kotiin, jossa on saanut englannista kuutosen ja äidinkielestä ysin.
Tarkoitan siis suomen kielestä tulevan ysin. Eli siitä todellisesta äidinkielestään.Miten voi samasta aineesta saada samaan aikaan kutosen ja ysin?
Aloituksen osalta täsmälleen samaa mieltä. Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Sen sijaan en ole ollenkaan varma, miten merkittävää etua ruotsin osaaminen tuo kaupankäynnissä ruotsalaisten kanssa. Ruotsikin on pieni maa ja vaikka parin naapurin kanssa kieli on hyvin samankaltainen, suurimmalta osin he ovat tottuneet käyttämän kaupankäynnissä vieraita kieliä, ja kokemukseni mukaan osaavat keskimäärin englantia varsin hyvin. Sen sijaan monessa suuremmassa maassa kielitaito voi olla paljon rajatumpaa, ja silloin asialla voisi nähdäkseni olla enemmänkin merkitystä. Miksi siis panna kaikki opiskelemaan ruotsia, kun paljon hyödyllisempää olisi todennäköisesti se, että meillä olisi enemmän venäjän, kiinan, japanin, jne. osaajia.
Eihän tuo silloin ole enää kannattamasi pakkoruotsi. Vai tarkoitatko että pakkoruotsi on osassa maata ja vaikkapa pakkovenäjä osassa maata?Minusta kaikkia ei tulekaan laittaa opiskelemaan ruotsia, mutta merkittävä osa ikäluokasta kyllä. Venäjän roolia tulee nostaa, aivan kuten enemmistö suomalaisista kokee TNS Gallupin tutkimuksessa vuonna 2011. Näkisin, että suurin hyöty venäjän kielestä saataisiin itäisessä Suomessa.
Vahva sama. Jos joku antaa yhdenkin hyvän syyn miksi nykyinen malli on parempi, niin voin muuttaa kantaani. Pakkoruotsin puolustajien perustelut eivät kestä minkäänlaista tarkastelua.Joka tapauksessa mielestäni paras vaihtoehto on että toinen kieli on pakollinen, mutta sen saa valita vapaasti niistä kielistä mitä on kyseisessä koulussa/kaupungissa mahdollista opiskella. Ja näihin kieliin kuuluisi suurin piirtein ruotsi, venäjä, kiina, espanja, ranska, italia, japani jne.
Eihän tuo silloin ole enää kannattamasi pakkoruotsi. Vai tarkoitatko että pakkoruotsi on osassa maata ja vaikkapa pakkovenäjä osassa maata?
Miksi merkittävän osan pitäisi osata ruotsia? Ja pitää muistaa, että noin viitisen prosenttia väestöstä osaa joka tapauksessa ruotsia hyvin, koska se on heidän äidinkielensä. Tarvitaanko oikeasti tuota merkittävästi suurempaa ruotsia osaavien joukkoa, ja jos tarvitaan niin miksi?Minusta kaikkia ei tulekaan laittaa opiskelemaan ruotsia, mutta merkittävä osa ikäluokasta kyllä. Venäjän roolia tulee nostaa, aivan kuten enemmistö suomalaisista kokee TNS Gallupin tutkimuksessa vuonna 2011.
Jos tässä mietit jotain paikallisuusaspektia, niin arvaapa kumman äidinkielekseen ilmoittavia on enemmän täällä "itäisessä" Tampereen kaupungissa, ruotsin vai venäjän. Enkä tällä tarkoita, että pakollinen ruotsi pitäisi vaihtaa täällä pakolliseen venäjään, vaan että todella suuri osa suomalaisista asuu käytännössä varsin yksikielisellä alueella, jossa joukossa on hyvin vähäisiä määriä muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Pidän siksi jotenkin hassuna sitä ajatusta, että opiskeltava kieli pitäisi valita jonkin alueellisen perusteen mukaan sen sijaan, että annettaisiin asiassa valinnanvapaus.Näkisin, että suurin hyöty venäjän kielestä saataisiin itäisessä Suomessa.
Minusta pakkoruotsit ja venäjät ovat vallan mainioita kuvaamaan kyseistä asiaa, mutta se on minulle sinänsä ihan sama mitä nimityksiä noista sanoista halutaan käyttää.Ajattelin, että valtio ja maakunnat voisivat miksata näistä sellaisen kokonaisuuden, joka on ns. kokonaisuuden kannalta parasta ja aikaväli sellaiset 25-50 vuotta. Pakkoruotsi on huono sana, samoin pakkovenäjä tai mikä tahansa pakko.
En kuitenkaan taida ihan vielä ymmärtää mitä tarkalleen haet, eli pitäisikö mielestäsi tämän mennä niin, että on pakollista opiskella joko ruotsia tai venäjää, mutta sen saa vaikkapa koulun perusteella päättää itse mitä lukee? Vai että tietyssä maakunnassa/kaupungissa on pakko opiskella ruotsia, toisessa venäjää, ja kolmannessa saa valita itse näistä kahdesta?