Tämä on osin seurausta EU:n rähmällään olosta Venäjän edessä. Niin kauan kun se jatkuu, Venäjä tukee ja kannustaa Valko-Venäjää toimiin. Mitä voisi tehdä? Oligarkit kuriin, Venäjän rahanpesu EU:ssa kuriin ja riippuvuuden välitön vähentäminen Venäjän energiasta - siitä liikkeelle. Talvi olisi kylmä osassa EU-maita, koska Venäjä pistää toimitukset poikki kostona.
Tästä asiasta kiihtynyt keskustelu on viime aikoina häirinnyt, koska se antaa kuvan yksipuolisesta riippuvuudesta. Se ei nimittäin tosiaankaan pidä paikkaansa eikä tilanne ole missään tapauksessa niin suoraviivainen, kuin lainatun kaltaiset lausunnot antavat ymmärtää.
Venäjä ei pistä mitään poikki, koska se on enemmän riippuvainen kaasutoimituksista Eurooppaan, kuin Eurooppa on riippuvainen venäläisestä kaasusta. Venäjän kaasu- ja mineraaliöljytoimituksista aivan ylivoimainen valtaosa suuntautuu nimenomaan Eurooppaan ja maan talous kokonaisuudessaan on, kuten tiedetään, täysin riippuvainen näiden raaka-aineiden viennistä.
Ensimmäiseksi on ymmärrettävä Venäjän ja Euroopan energiasuhteen tausta: Venäjä on toimittanut valtavasti öljyä ja kaasua Eurooppaan jo Neuvostoliiton ajoista alkaen, ja käytännössä leijonanosa sen koko vienti-infrastruktuurista on rakennettu näiden toimitusten varaan. Venäjä toki pyrkii diverisfoimaan markkinoimalla raaka-aineita Kiinaan ja muualle Aasiaan, mutta diversifiointiyritelmät ovat lähteneet käytännössä nollasta liikkeelle. Esimerkiksi viime vuonna Venäjä toimitti lähes tuplasti enemmän kaasua pelkästään pieneen Itävaltaan, kuin se toimitti Kiinaan. Gazpromin tavoitteena on lisätä myyntiä kiinaan vuoteen 2035 mennessä sille tasolle, kuin se nyt on pelkästään Saksaan. Siis tavoite. Vuoteen 2035 mennessä. Pelkästään Saksaan verrattuna ottamatta huomioon vientivolyymiä muualle Eurooppaan.
Länsi-Eurooppa ostaa Venäjältä kaasua hinnalla, joka on selvästi korkeampi, kuin hinta, jonka se saa kaasutoimituksista entisen Neuvostoliiton maihin, mikä lisää Venäjän vientiriippuvuutta juuri Euroopasta. Vastaavasti - juuri Venäjälle tärkeän asiakassuhteen takia - Länsi-Eurooppa on saanut kaasunsa Venäjältä jo vuosikymmenien ajan (Neuvostoliiton ajasta lähtien) täsmällisesti. Jos Venäjä lähtisi keikuttamaan tuota tasapainoa edes vähän, tuo Venäjän omien toimien takia jo hauraalla pohjalla oleva luottamus häviäisi, Eurooppa kiihdyttäisi toimiaan venäläisestä energiasta eroon pääsemiseksi ja kauppavolyymi tuskin enää koskaan nousisi sille tasolle, kuin se on nyt. Päinvastoin, se tulisi laskemaan nopeasti ja dramaattisesti. Venäjä jäisi tyhjän päälle, koska sen raaka-aineita Pohjois-Amerikka ei osta käytännössä ollenkaan ja Aasiakin vielä pitkään hyvin marginaalisesti Eurooppaan verrattuna.
Miten riippuvainen Eurooppa sitten on Venäläisestä kaasusta?
Saksa on venäläisen kaasun ylivoimainen ykköstuoja. Tällä hetkellä Saksa tuo hieman yli puolet käyttämästään maakaasusta Venäjältä, loput käytännössä Norjasta ja Hollannista. Lisäksi Saksa voisi tuoda huomattavan määrän kaasua (LNG) Yhdysvalloista, mutta ei sitä vielä ole tehnyt, koska LNG on paljon kalliimpaa, mikä tietenkin nostaisi kuluttajahintoja (jotka Saksassa energian suhteen ovat nyt jo hyvin korkeita).
Saksa tarvitsee maakaasua nimenomaisesti lämmitykseen, koska puolet saksalaisista saa lämpönsä siitä. Saksassa ei juurikaan ole käytössä CHP-voimalaitoksia + kaukolämpöä, koska semmoisten järjestelmien rakentaminen Keski-Euroopaan ei ole viime vuosikymmenien aikana ollut taloudellisesti kannattavaa toisin kuin Suomen leveysasteilla. Näin ollen lämmitys on taajamissa ja kaupungeissa ikään kuin "suorakaasulämmitys" -tyyppinen, eli kaasu johdetaan talojen omiin polttimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmitystavan muuttaminen ei tosiaankaan ole nopea prosessi - asia ei järjesty niinkuin Suomessa, jossa ei tarvitse tehdä muuta, kuin muuttaa CHP-voimalaitoksen (esim.) turvekattila biopolttoainekattilaksi, ja kas: sekä sähkön että lämmön tuotatontapa on muuttunut. Tämä taas tarkoittaa sitä, että - toisin kuin usein väitetään - Nord Stream 2 ei kovinkaan suoraan liity Saksan "Energiewendeen", vaan Energiewende liittyy nimenomaan suoraan vain sähköenergian tuottamiseen: keskipitkällä aikavälillä Saksa tarvitsee kaasua joka tapauksessa ihan riippumatta siitä millä energiamuodolla sähkö tuotetaan. Toki Saksa on suunnitellut lisäävänsä myös sähkön tuotantoa kaasulla korvatakseen osin sillä harrastamaansa ympäristöterrorismia eli kivihiilen ja ligniitin käyttöä, mutta sähkön tuotannon suhteen Saksa ei ole mitenkään riippuvainen kaasusta.
Mitkä olisivat seuraukset Saksalle / Euroopalle, jos Venäjä nyt talven alla yhtäkkiä "vääntäisi hanat kiinni"?
Saksan saaman kaasun määrä tippuisi siis välittömästi puoleen. Jos Saksan saama kaasumäärä tippuisi välittömästi nollaan, sen reservit riittäisi talviaikana ja nykyisellä käytöllä noin kaksi kuukautta. Mutta koska Norjasta ja Hollannista tulisi edelleen kaasua siten, että tuonnin kokonaismäärä tippuisi noin puoleen, voidaan arvioida, että reservit + tuonti riittäisivät neljäksi kuukaudeksi nykykäytöllä. Käytännössä Saksa kuitenkin todennäköisesti korvaisi tällä hetkellä kaasulla tuotetun sähkön muunlaisella tuotannolla, jolloin kaasureservejä vapautuisi pelkästään lämpöenergiaan. Samanaikaisesti, kun Saksa ajaisi ylös tuontia muualta (Norjan ja Hollannin lisäksi mm. LNG Pohjois-Amerikasta), se alkaisi reguloimaan kaasun käyttöä hinnannostoilla ja tarjontaa säännöstelemällä, jolloin ihmiset joutuisivat sietämään 1-2 astetta alhaisempia huonelämpötiloja. Tilanne olisi erittäin poikkeuksellinen, mutta Saksa / Eurooppa selviäisi kyllä erittäin hyvin kriittisimmän vaiheen eli talven yli samalla jatkuvasti nostaen tuontia muualta seuraavaa talvea varten. Kuluttajahinnat nousisivat luultavasti pysyvästi jo LNG-tuonninkin takia ja norjalaisen sekä hollantilaisen kaasun mahdollisesti korkeamman hinnan takia, mutta akuutilta kriisiltä erittäin todennäköisesti vältyttäisiin.
Voidaankin hyvin vetää yhteen, että tuo kauppasuhde on molemmille osapuolille kriittisen tärkeä, mutta tuon tasapainon horjuttamisessa kyllä Putinin Venäjä olisi se suurempi häviäjä. Teoriassa on mahdollista, että Venäjä "laittaisi toimitukset poikki kostona", mutta silloin puhuttaisiin jo tilanteesta jossa poliittiset suhteet olisivat kärjistyneet ennemminkin suursodan partaalle. Nykyisestä tilanteesta tuommoinen skenaario on vuorenvarmasti vielä hyvin kaukana. Venäjä ei todellakaan ihan vain "voimannättönä" tai varsinkaan jonkun Lukashenkan takia lähde tällä asialla pelleilemään, koska se ottaisi siinä välittömästi romahtavien vientitulojensa takia todella pahasti pataansa.
That being said: todellakin Euroopan pitäisi pyrkiä vähentämään fossiilisen maakaasun käyttöä lämpö- ja sähköenergian tuotannossa yleisesti, ja erityisesti sen - kuten myös mineraaliöljyn - tuontia Venäjältä pitäisi vähentää jo siksikin, ettemme rahoittaisi niin suurilla panostuksilla tuon roistohallinnon olemassaoloa. En siis mitenkään voi hyväksyä Nord Streamia, vaikka voin sen Saksan kannalta ymmärtää. Sillä kuten todettua, Saksa ei voi lyhyellä aikavälillä päästä eroon maakaasusta lämmitysmuotona, vaan pyrkii sen käytön merkittävään vähentämiseen keskipitkällä aikavälillä mm. energiatehokkuutta parantamalla sekä aurinkolämpöä, joka Saksan oloissa tuottaa kohtuullisesti talvellakin, lisäämällä yhdistelmänä kaasulämmityksen kanssa.
/img-s3.ilcdn.fi/b2d7732498d8f7342b133688369f3edf7a3f64a0ccfa9f865b8d615f2aacba54.jpg)
