Nimimerkki Hatchetman
kirjoitti maaliskuussa 2020, että Ilveksen perustajan, Niilo Tammisalon (s. 1894), alkuperäinen nimi oli Nils Ekbom. Tiesin kyllä, että alkuperäinen sukunimi oli Ekbom, mutta en tiennyt, että etunimi oli Nils.
1900-luvun alussa, fennomaanisen herätyksen aallossa, ruotsalaisia sukunimiä suomennettiin. Suomalaisilla oli paljon ruotsinkielisiä sukunimiä, vaikka he eivät ruotsinkielisiä olleetkaan.
Tuo Nilsin vaihtaminen Niiloksi pisti kuitenkin miettimään. Siksi tilasin varmuuden vuoksi Helsingin seurakuntayhtymältä Tammisalon virkatodistuksen.
Virkatodistus kertoo, että Tammisalon äidinkieli oli suomi. Myös hänen isänsä Henrik Ekbomin (s. 1859) äidinkieli oli suomi. Tammisalon äidin Ida Maria Ekbomin (os. Dahlberg, s. 1865) äidinkieli oli kirkonkirjoissa vuosina 1880-1910 ruotsi, mutta sen jälkeen myöhemmissä kirjoissa suomi.
Niilo Tammisalo oli siis alun perinkin suomenkielinen. Kutsuin Niiloa
tässä viestissäni 'muoviseksi hurriksi'. Pyydän anteeksi, olin moukka ja väärässä. Päinvastoin nostan Niilon kunniaksi korkealle hattua, että hän muutti sukunimensä suomalaiseksi ja lujitti näin pienen mutta urhean kansanosamme asemaa.
Vaatinee vastauksen? Mutta on väärässä ketjussa.
Henrik, Niilon isä Ekbom, oli torpparin poika Tammelasta, mutta ilmeisesti sen verran varoissaan oli isä, että lähetti poikansa Helsinkiin, ruotsinkieliseen kouluun, silloinhan 75% helsinkiläisistä oli ruotsinkielisiä. Muuten olisikin Niilon paita Forssan hallin katossa? No, olisi säästänyt Tampereen...
Poika otti kiinni mahdollisuudesta, kävi koulut, ja suoritti Tukholmassa opinnäytetyönsä, minkä jälkeen työskenteli Kööpenhaminassa ja Pietarissakin, ennenkuin rupesi porvariksi Helsingissä.
Helsinki 1870, 75% väestöstä ruotsinkielisiä, laajennusalueet ympärillä toki suomenkielisiä. Työväenluokan alueet. Sen ajan slummit.
Oppikoulut ruotsinkielisiä kaikki. Samoin ammattikoulut. Henrik aloitti verhoilijana.
Toki lopetan tähän kohtaan keskustelun, kolmannen polven suomenkielisenä, mutta muutama huomio:
Totta kai oli vaimo ruotsinkielinen, olihan hän keskiluokkainen tamperelainen. Tai, no olisi voinut olla saksankielinenkin, sellainenkin lehti 1920-luvun alussa Tampereella oli.
Loppuosan väitteestä voin todeta, että Niilo oli siis aidosti "Lahden Pelicans", eikä mikään muovinen "Reipas", sillä Herrahan valmistui ruotsinkielisestä koulusta, opetti ruotsinkielisiä oppilaita, ja oli kiva fennomaani tästä huolimatta.
Kansallisuusaate on jännä aate, mutta 40% jääkäreistä oli ruotsinkielisiä, mutta pakkosaksan opiskelleita, kun taas 97-98% punakaartista oli aidosti suomenkielisiä, omasta mielestään "internationaaleja", mutteivät kovin liberaaleja tosin.
Mannerheimin Ristin ritareistakin vielä 20% oli ruotsinkielisiä.
Samoin Suomen Armeijan pääesikunta 1939-1944. Kenraalikunta kun ei puhunut suomea pääsääntöisesti. Ryti,Mannerheim ja Paasikivi (Hellsten) olivat kaikki kotikieleltään ruotsinkielisiä.
Erityismaininnan saa tykistö, koska tykistön upseereita vaadittiin vähintään lukiotasoista matematiikan ymmärrystä. Mitä ei luonnollisesti Jatkosodan aikaan suomenkielisestä väestöstä löytynyt, koska suomenkieliset lukiot yleistyivät vasta 20-luvun puolessavälissä. Käytännössä valtaosa kapteeneista ja ylöspäin olivat ruotsinkielisiä siis.
Henrikin isä Johan Carl Gustafsson, Tammelasta, saattoi olla minkä kielinen vaan, mutta miksi pitää olla niin musta-valkoinen? Menestyvän torpparina ollut sen verran kaksikielinen, että pystyi poikansa koulut maksamaan ja työnsä tekemään.
Pandoran laatikko avattu, mutta käytännössä sana "finlansdsvensk" on mainittu kirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1917, ja todennäköisesti iso osa ihmisistä oli sekakielisiä. Suomea puhuttiin rengille,lehmälle ja possulle. Ruotsia, kun käytiin kaupassa. Tai koulussa. Tai kirkossa.
Tältä osin käsi pystyyn eräänlaisen virheen merkiksi, mutta myös varaus, että valtaosa väestöstä oli sekakielisiä, ja kaikki kirjoitustaitoiset toki kirjoittivat ruotsiksi.
Pahoittelut Ilvesläisille kielikysymyksen kärjistämisestä.
Meillä tamperelaisille on monenkirjavia sukutarinoita ja juuria, mutta ainakaan me, ilvesläiset ja tapparalaiset, emme ole KooVeelaisia.
Toivottavasti edes se maata omistanut, tai kouluja käynyt, se keskiluokkainen, Ilves-kannattajakunta, voi antaa nyt setä Hatchetmanille anteeksi ne muutamat mottipäiset kärjistykset.
Ilves on ihan yhtä ruotsinkielisistä juurista syntynyt porvarillinen seura kuin Tapparakin.
Kiitos, ja anteeksi. Tack och förlåt mig.