Näin yleisesti: varmasti nuoren miehen elämäntapaa, mutta huippu-urheilijaksi pyrkivällä ei ole varaa juhlia (säännöllisesti) viikonloppuja. Toki tässäkin pitää huomioda se, että mihin on pyrkimässä ja miten sitoutunut on tekemään duunia sen eteen.
Ihan normaalia Puljua tuo on. Elää nuoren miehen elämää, viikot treenaa 1-2krt päivä ja viikonloppuisin on sitten viihdepuoli. Ihan tuttu ilmiö joka viikonlopulta.
Kesä on kiekkoilijalle harvinaista aikaa siinä mielessä, että oikeasti pystyy arjesta ja puurtamisesta hetkeksi irroittautumaan. Jokainen tekee sen sitten tyylillä.
Tässä on nyt vähän se ilmiö, että jos pelit kulkee ja tulosta syntyy, kukaan ei kiinnostu normaalista bailaamisesta.
Näinhän se on. Ja sehän nyt on aivan selvä, että jos ne juhlapäivät alkavat oikeasti vaikuttaa treenaamiseen ja niitä alkaa tulla liikaa, niin homma menee metsään ja silloin siitä saa ja pitääkin kärsiä. Mutta sikäli kun otetaan muutamat kesälauantait löysin rantein ja nautitaan kesästä, betonivedestä ja naisista, niin kaikki on mielestäni enemmän kuin normaalisti.Tummensin mikä on olennaisinta ammattilaisurheilussa. Ja toki jokaisella on oikeus parikymppisenä ottaa ilo irti elämästä, mutta samaan aikaan on niitä parikymppisiä jotka tekevä töitä sen eteen, että saavat työpaikan ensi kaudelle. Mutta paljon saa urheilija anteeksi kunhan tulosta syntyy.
En minäkään. Kesä on näille NHL-pelaajille loma-aikaa ja juhlintakin kuuluu asiaan ja on OK. Mutta ei nykypäivänä enää ole varaa sellaiseen, että "viikot treenaa ja viikonloppu märkää".Siis joka viikonloppuko Pulju on juhlimassa? En usko siihenkään. Varmasti, jotkut pystyy juhlimaan ilman viinaakin, mutta ei ehkä yhdestä seiskan jutusta kannata vetää pidempiä johtopäätöksiä. Kesä on kiekkoilijalle harvinaista aikaa siinä mielessä, että oikeasti pystyy arjesta ja puurtamisesta hetkeksi irroittautumaan. Jokainen tekee sen sitten tyylillä.
Näinhän se on. Ja sehän nyt on aivan selvä, että jos ne juhlapäivät alkavat oikeasti vaikuttaa treenaamiseen ja niitä alkaa tulla liikaa, niin homma menee metsään ja silloin siitä saa ja pitääkin kärsiä. Mutta sikäli kun otetaan muutamat kesälauantait löysin rantein ja nautitaan kesästä, betonivedestä ja naisista, niin kaikki on mielestäni enemmän kuin normaalisti.
Mutta sikäli kun otetaan muutamat kesälauantait löysin rantein
Nykyiset 20-vuotiaat tähtipelaajat eivät käytännössä juo ollenkaan. Viihde tarkoittaa lähinnä golfia, konsolipelaamista, mökkeilyä, lomailua ulkomailla, vesileikkejä ja muita urheilulajeja. Voi olla, että joitakin poikkeuksia on, mutta en ole niistä tietoinen. Toki pari konserttia / festaria voi mahtua myös ohjelmaan, mutta melkein aina nekin ilman alkoholia.
Tuttu tapaus tuo Poutalakin. Hänkin opiskeli vielä urheilulukiossa, eli kaikki tarpeellinen tieto levon ja ravitsemuksen merkityksestä oli koko ajan saatavilla, ja niitä jopa tuputetaan. Kärjistettynä kolmio harjoittelu-lepo-ravinto, jos yksi kulma pettää, kaikki pettää.Samankaltaiset ajatukset myös minullakin.Alkoholin sijaan isoin haaste nykynuorilla on palautumiseen / levon suhteen.
Tämä on täysin off-topicia mutta haluaa kertoa edelleenkin sen mitä kuulin Mika Puotalalta, kun hän oli meillä puhumassa: hän oli lahjakas ihan kansainvälisen tason nuoriaikuinen huippu-urhelija, joka samaan aikaa treenasi kovaa mutta piti myös hauskaa kavereiden kanssa. Oli tosiaan yöt kavereiden kanssa, nukkumaan neljän aikoihin, heräsi puolenpäivän aikoihin ja treenasi taas ja veti Mäkki-ateriaa, taas nukkumaan neljältä syklillä... hänkin oli siinä vaiheessa sellaisessa ympäristössä missä oli ulkopuolista valmentajaa ja tukijaa yms. Päälle kaksikymppisenä vasta ymmärsi, että vaikka hän sai joka "yö" sen 8 tuntia lepoa, niin käytännössä se ei ollut lepoa sillä keholle on tärkeää sekin mihin aikaan menet nukkumaan. Puotala eli muutaman vuoden puhtaasti "New Yorkin aikavyöhykkeellä" ja keho kokoajan jetlagissa, niin ei ihme ettei tullut riittävän kovaa tulosparannusta...
Hän sitten alkoi sitoutua huippu-urheilijan elämään ja sen elämäntapoihin ja lopulta olikin yhden epäonnistuneet luistelupotkun päässä olympiakullasta.
Ja mitä tulee Puljujärveen, niin hänen OTO-jaksohan alkoi jo neljä kuukautta sitten...
Siellä on nyt Puljujärvi yhtenä viikonloppuna käynyt viihteellä ja täällä vedetään yhtäläisyysviivoja sen kanssa, että hän dokaa kaikki viikonloput?
Mutta kun sieltä (lehdistö) löytyy totuus.
Mika Häkkinenkin oli rapajuoppo aktiiviaikoinaan kun haki pari olutta ja makkaraa (Lähde: Seiska ja lukijan ilmianto) huoltoasemalta matkallaan mökille.
Uskon kuitenkin, että huippu-urheilijat (joo Jessekin niihin lasketaan) ovat nykyään jo sen verran valistuneita, että osaavat homman pitää ns. jiirissään. Toista se on ehkä ollut tuolloin 90-2000 luvun alkupuolella.
Mitä jos itse opettelisit lukemaan? Siellä on Seiskan sivuilla 2.7.2019 aamulla julkaistu uusi juttu Puljusta.
@Kyle tuossa yrittää kertoa sinulle kuinka nuo lainaukset ovat eiliseltä, mutta sössötät jostain vanhoista uutisista.
Ei kai @Kyle laittanut mitään linkkiä vaan vain lainasi sitä tuoretta uutista Puljun seikkailuista?Laittaisi sitten viestiinsä linkin uuteen uutiseen eikä kaksi vuotta vanhaan.
Näinhän se on. Tietous on noussut ihan uudelle tasolle nykyään. Toki, koska kyseessä on nuoria poikia niin heitä on vielä myös vahdittava ja opastettava.Silläkin uhalla, että joku kokee viestintääni tässä ketjussa "jankkaamisena", niin pakko kommentoi yllä olevaa, että näin päivittäin nuorten että aikuisten huippu-urheilujoiden kanssa toimivana, niin en missään nimissä pidä sitä itsestään selvänä, että nyky-urheilijat olisivat jotenkin "fiksumpia" tai "valistuneempia". Kyllä sen 24/7 urheilijan elämäntapojen (lue: sitoutuminen) kanssa pitää tehdä kovasti töitä: osan kanssa vähemmän kun taas toisia pitää potkia todella paljon.
Kuten @Jymäkkä totesi, niin tietoa on nykyään paljon ja sitä jopa tuputetaan, mutta ero on sitten sitoutumisessa.
EDIT: Jos haluaa jotain eroja löytää urheilija sukupolvien välillä, niin kärjistetysti voidaan sanoa, että tosiaan nykään alkoholi maistuu nuorille vähemmän sekä tupakointi ja nykyurheilijat ovat "fiksumpia", että tietoa on ja sitä on helposti saatavilla, toisaalta nykyurheilijan - aiemmin mainitsemani levon/palautumisen lisäksi - kärsivällisyys ja keskittymiskyky on heikompaa.
Vaikea sen on nyt mäkivetojakaan olla vetämässä kun toipuu vielä lonkkaleikkauksesta. Parempi että on kuitenkin ihmisten ilmoilla eikä kotisohvalla tuijottamassa tyhjyyteen, juo se välillä ihan kahviakin siellä Torinrannassa.Oma näkemykseni Puljujärvestä - perustuu vahvaan musta tuntuu tietoon:
Jesse on vielä pikku poika mieleltäään. Hyppy aikuisuuten ja ammattiurheilijan elämään on vielä ottamatta. Oulussa pirkot pyörii ympärillä ja Jessehän on Teemuilta ja muilta staroilta kuullut, että kesällä pitää osata ottaa irti kiekosta ja rentoutua. Siinä Jesse tekee valitettavasti virheen. Pojalla ei olisi varaa antaa prosenttiakaan tasoitusta tässä uravaiheessa kilpailijoilleen, joita kyllä riittää. Varmasti Jesse treenaa kovaa silloin kun treenaa. Mutta Seiskan kuviin ja otsikoihin ei vaan saisi päätyä. Se työhaalari ja asennoituminen NHL-uralle pitäisi tässä tilanteessa olla 24/7. Siitä askeettisuudesta olisi hyvä oppia tykkäämään. Aikaa tällä pojalla vielä on, mutta se menee valitettavan nopeasti.
Vaikea sen on nyt mäkivetojakaan olla vetämässä kun toipuu vielä lonkkaleikkauksesta. Parempi että on kuitenkin ihmisten ilmoilla eikä kotisohvalla tuijottamassa tyhjyyteen, juo se välillä ihan kahviakin siellä Torinrannassa.