MM 2018: Suomi

  • 783 334
  • 3 763
Tila
Viestiketju on suljettu.

Ruutu8

Jäsen
Mielipide on täysin mun ja varmaan tästä on jo keskusteltukin, mutta koskakohan viimeksi Suomella on ollut yhtä heikko kolmoskenttä, kuin näissä kisoissa?

Kaikella kunnioituksella etenkin herroja Manninen, Suomela ja Jormakka kohtaan, mutta kellään ei pitäisi olla mitään asiaa MM -kullasta taistelevan joukkueen top 9 tai edes top 12 hyökkääjistöön.
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kaikella kunnioituksella etenkin herroja Manninen, Suomela ja Jormakka kohtaan, mutta kellään ei pitäisi olla mitään asiaa MM -kullasta taistelevan joukkueen top 9 tai edes top 12 hyökkääjistöön.

Suomela ainakin näyttää kiinnostavan kovastikin St.Louisin organisaatiota: Maalivahtilegenda Martin Brodeur jututti Leijonien hyökkääjää − "Hänestä voisi olla NHL-seurallemme paljon hyötyä" - MAAJOUKKUE - 16.05.2018 - Artikkelit - Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta

Muuttuisiko mielipiteesi, jos Suomelalla olisi jo NHL-staus?
 
Mielipide on täysin mun ja varmaan tästä on jo keskusteltukin, mutta koskakohan viimeksi Suomella on ollut yhtä heikko kolmoskenttä, kuin näissä kisoissa?

Kaikella kunnioituksella etenkin herroja Manninen, Suomela ja Jormakka kohtaan, mutta kellään ei pitäisi olla mitään asiaa MM -kullasta taistelevan joukkueen top 9 tai edes top 12 hyökkääjistöön.

En ehdi nyt tarkistaa (voin tehdä sen toki myöhemmin), mutta ihan mutulla sanoisin, että aika useinkin.

Nyt Suomen kolmosessa pelaa Jormakka (KHL), Manninen (SHL ja ensi kaudeksi KHL) sekä Kapanen (NHL). On Suomen kolmosketju rakennettu joskus liigamiesten varaankin.
 

Viljami84

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit,Buffalo,Leijonat, altavastaajat
Mielestäni (ja toivottavasti) tähän suuntaan ollaan koko ajan menossakin. Toistaiseksi nämä ovat olleet vain yksittäisten kisojen "yllätyksiä", kuten Slovakian MM-hopea Helsingissä 2012, seuraavana vuonna hopealla oli Sveitsi ja kuten muistamme, Saksa nyt 2018 olympialaisissa minuutin päässä kultamitalista. Noista jokainen oli ihan vastaavan suuruusluokan yllätys kuin nyt olisi se, että Latvia tai Sveitsi tiputtaisi Suomen ja/tai Ruotsin mitalipelien ulkopuolelle.

Toki skenaariosi vaatisi, että noista molemmat tiputtaisivat ennakkosuosikit jatkosta ja sellaista ei ole tainnut vielä ihan käydä. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kunhan ei huomenna tapahdu ;)




Eikös se perinteisesti ole mennyt niin, että näkyvyyden (jota MM-kisaedustus kieltämättä tuo rutkasti) ja menestyksen kautta sille tarvittavalle juniorityölle sitä potkua saadaan erityisen hyvin? Kuinkakohan moni suomalainenkin junnu aloitti lätkäharrastuksensa 1995 ja 2011 MM-kultajuhlien jälkeen? Sanoisin että aika helvetin moni.

Lisäksi perinteinen totuus on myös, että kovat pelit kehittää eniten, joten on erittäin tärkeää että lähtökohtaisesti heikommat maat pääsevät mittaamaan taitotasoaan ja ottamaan vaikutteita omaan tekemiseensä asemansa jo vakiinnuttaneilta pelureilta.

Eikä Etelä-Koreaakaan ole mitenkään tarvinnut "roikottaa" mukana nyt, ihan itse pelaamallahan ne sen paikkansa kisoissa ansaitsivat. Onhan sieltä alemmalta sarjatasolta noussut joukkueita myös useiksi vuosiksi MM-tasolle ja varmasti tämä on ruokkinut sekä pelaajatuotantoa että kaikkea muutakin ammattitaitoa mitä lätkän ympärille vaaditaan kussakin maassa.

Kyllähän kaikissa urheilulajeissa toistuu samanlainen kuvio, että siellä on aina kovimmat ennakkosuosikit ja sitten tulee yllättäjiä ja aina mukana on myös erinäisiä "roikkujia" mukana ainoastaan haistelemassa tunnelmaa. Kuten kenialaisia hiihtäjiä. Pitäisikö heidätkin sulkea systemaattisesti kaikista arvokisoista vain sillä perusteella, ettei heillä ole edes teoriassa minkäänlaisia mahdollisuuksia kamppailla mitaleista?
Mielestäni (ja toivottavasti) tähän suuntaan ollaan koko ajan menossakin. Toistaiseksi nämä ovat olleet vain yksittäisten kisojen "yllätyksiä", kuten Slovakian MM-hopea Helsingissä 2012, seuraavana vuonna hopealla oli Sveitsi ja kuten muistamme, Saksa nyt 2018 olympialaisissa minuutin päässä kultamitalista. Noista jokainen oli ihan vastaavan suuruusluokan yllätys kuin nyt olisi se, että Latvia tai Sveitsi tiputtaisi Suomen ja/tai Ruotsin mitalipelien ulkopuolelle.

Toki skenaariosi vaatisi, että noista molemmat tiputtaisivat ennakkosuosikit jatkosta ja sellaista ei ole tainnut vielä ihan käydä. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kunhan ei huomenna tapahdu ;)




Eikös se perinteisesti ole mennyt niin, että näkyvyyden (jota MM-kisaedustus kieltämättä tuo rutkasti) ja menestyksen kautta sille tarvittavalle juniorityölle sitä potkua saadaan erityisen hyvin? Kuinkakohan moni suomalainenkin junnu aloitti lätkäharrastuksensa 1995 ja 2011 MM-kultajuhlien jälkeen? Sanoisin että aika helvetin moni.

Lisäksi perinteinen totuus on myös, että kovat pelit kehittää eniten, joten on erittäin tärkeää että lähtökohtaisesti heikommat maat pääsevät mittaamaan taitotasoaan ja ottamaan vaikutteita omaan tekemiseensä asemansa jo vakiinnuttaneilta pelureilta.

Eikä Etelä-Koreaakaan ole mitenkään tarvinnut "roikottaa" mukana nyt, ihan itse pelaamallahan ne sen paikkansa kisoissa ansaitsivat. Onhan sieltä alemmalta sarjatasolta noussut joukkueita myös useiksi vuosiksi MM-tasolle ja varmasti tämä on ruokkinut sekä pelaajatuotantoa että kaikkea muutakin ammattitaitoa mitä lätkän ympärille vaaditaan kussakin maassa.

Kyllähän kaikissa urheilulajeissa toistuu samanlainen kuvio, että siellä on aina kovimmat ennakkosuosikit ja sitten tulee yllättäjiä ja aina mukana on myös erinäisiä "roikkujia" mukana ainoastaan haistelemassa tunnelmaa. Kuten kenialaisia hiihtäjiä. Pitäisikö heidätkin sulkea systemaattisesti kaikista arvokisoista vain sillä perusteella, ettei heillä ole edes teoriassa minkäänlaisia mahdollisuuksia kamppailla mitaleista?

Mistähän sitä aloittais. No voittohan tuo Slovakia 2002 maailmanmestaruudenkin, mutta sen jälkeen pelaajatuotanto aikalailla hiipunut, kuten vähä Tsekilläkin, toki joitain staroja varsinkin Tsekillä tullut. Mutta niin vaan, vaikka maailmanmestaruuden voittivat ja Palffy, Satan, Hossat, Stumpeli, Svehla, Demitra, Handzus ja kumppanit kun ovat lopettaneet niin eipä ole tainnut jäädä kuin Panik ja Tatar (edes jonkun tason pelaajista). Nagy joka pelasi jo tuohon aikaan siellä vetelee jo varmaan viis kymppisenä eikä ole buustannut sitten yhtään pelaajatuotantoa. Eli kyllähän kaikki lähtee puitteista ja matalasta kynnyksestä. Toki jääkiekko on tavallaan nykyään ”eliitin” harrastus kalliine lisenseineen, varusteineen ja se varmaan selittää osaltaan tuota miksi kaikista maista ei niin vaan välttämättä rahaa sen junnun harrastuksiin löydy kun on vaihtoehtona myös tuo jalkapallo.

Sitten siihen, että Suomen kultajuhlissa varmasti boostasi tuota junnutyötä, mutta Suomi oli jo siinä vaiheessa hieman tehnyt pohjaa siihen junnutyölle, joten hieman eri tilanne kuin esim. Etelä-Korealla. Eli tarkoitan sitä kun Korea on siinä pisteessä, että oikeasti pystyy kamppailla MM kisoissa niin sinne vaan, mutta todennäköisesti junnupohja on tehty ennen kuin pystyy oikeasti kamppailla kisoissa kunnolla ilman Kanukki vahvistuksia, mikä ollut nyt aika monella heikolla maalla tapana mm. Iso-Britania, V-Venäjä, Kazakstan, E-Korea, (muistaakseni) Italia jne.

Eihän Suomikaan ole pelannut jalkapallon MM kisoissa, vaikka koviakin pelaajia on meillä ollut. Taso on vaan niin kova, että sinne ei vaan mennä. Jalkapallossa aika moni maa voi voittaa maailmanmestaruuden. Toki siinäkin ne ihan huiput maat on, mutta kyllä sekin lista aika pitkä on verraten jääkiekkoon. Ranska, Italia, Brazilia, Englanti, Argentiina, Espanja, Saksa.. hyvänä perässä Portugal, Belgia, Ruotsi, Sveitsi, Meksiko, Chile, Kolumbia jne. (Ihan suoraan voittajien listaa ei voi verrata, koska kisat pelataan kuitenkin neljän vuoden välein).

Ja kyllä mä sitä mieltä itse olen, että mitä niitä Kenialaisia hiihtäjiä lehdistön pilkattavaksi edes otetaan kisoihin. Silti tämä jääkiekko juttu on vähän eri, koska mun mielestä tätä on laajennettu liikaa esim. Joukkueiden määrää kisoissa. Olishan se mun mielestö hyvä, jos ne pelattais kahden vuoden välein ja olis karsinta ketkä mm kisoihin edes pääsee. Ja sitten olis esim. 10 joukkuetta jotka paukuttais llohkon ja pleijarit tms.

Vois suomenkin osallistujalista olla erilainen, jos pelkona olis, että Suomi ei edes pääse mm kisoihin.

Sitten kun taso alkaa laajentua ni mm kisoja vois laajentaa, kuten jalkapallos tehtiin vasta 90- luvulla jos en väärin muista. Ja olisko ollut 2002 kisoihin 32 joukkueen kisoiksi.
 

Knap

Jäsen
Mielestäni (ja toivottavasti) tähän suuntaan ollaan koko ajan menossakin. Toistaiseksi nämä ovat olleet vain yksittäisten kisojen "yllätyksiä", kuten Slovakian MM-hopea Helsingissä 2012, seuraavana vuonna hopealla oli Sveitsi ja kuten muistamme, Saksa nyt 2018 olympialaisissa minuutin päässä kultamitalista. Noista jokainen oli ihan vastaavan suuruusluokan yllätys kuin nyt olisi se, että Latvia tai Sveitsi tiputtaisi Suomen ja/tai Ruotsin mitalipelien ulkopuolelle.
Nojaa, eipä tuo Slovakian hopea nyt ollut niin ääriluokan yllätys. Slovakia haastoi tuohon aikaan jokaisen jääkiekkomaan todella hyvin, Suomen ja Slovakian pelit olivat helvetin tasaisia aina. Silloin kun Slovakia tuon hopean otti, niin oli seitsemän isoa lätkämaata eli TOP-6 ja Slovakia. 2012 Slovakia pelasi semmoisella hurmoksella, koska kaikilla oli yhteinen missio pelata Pavol Demitran muistolle tuo turnaus. Eli ihan ilman jälkiviisautta voin sanoa, että ei tuo ole yllätys eikä ollut silloinkaan, vaikka ei ehkä odotetuin asia.

Sveitsin hopea oli taas järkyttävä pommi. Sveitsi oli silloin keskitason maa, minkä piti olla "melko" helpot pisteet a la Tanska ja Saksa nykyään, eli haastoivat, mutta harvoin riittää. Itse lasken tuon vuoden 2013 siksi vuodeksi, kun Sveitsi nousi jääkiekkomaiden eliittiin.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Nojaa, eipä tuo Slovakian hopea nyt ollut niin ääriluokan yllätys. Slovakia haastoi tuohon aikaan jokaisen jääkiekkomaan todella hyvin, Suomen ja Slovakian pelit olivat helvetin tasaisia aina. Silloin kun Slovakia tuon hopean otti, niin oli seitsemän isoa lätkämaata eli TOP-6 ja Slovakia. 2012 Slovakia pelasi semmoisella hurmoksella, koska kaikilla oli yhteinen missio pelata Pavol Demitran muistolle tuo turnaus. Eli ihan ilman jälkiviisautta voin sanoa, että ei tuo ole yllätys eikä ollut silloinkaan, vaikka ei ehkä odotetuin asia.
Ehkä tuo "ääriluokan yllätys" on hieman liikaa, mutta kyllähän se iso yllätysmitali ehdottomasti oli. Slovakia ei ollut kuitenkaan edellisen vuoden kotikisoissaan päässyt edes pudotuspeleihin, vaan pelit loppuivat silloisen välisarjan jälkeen. Sitä ennen Slovakia oli ollut MM-tasolla neljän parhaan joukossa vuonna 2004 (neljäs) ja edellinen mitali oli pronssi vuodelta 2003. Olympialaisissa oli se 2010 neljäs sija myös, mutta muuten oli aika hiljaista.

Slovakian neljä edellistä sijoitusta MM-tasolla ennen vuoden 2012 MM-kisoja oli 10, 12, 10 ja pohjakosketuksena 2008 kun se oli sijalla 13, eli vauhtia haettiin karsintasarjasta. Jos näiden pohjalta ei pitänyt yllätyksenä tuota Slovakian MM-hopeaa vuodelta 2012 ja osasi jopa aavistella sitä, niin melkoinen oraakkeli on saanut olla.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Joka puolella maalaillaan uhkakuvia, joissa Sveitsi yllättää Suomen. No, onhan se totta kai ihan mahdollista, mutta kyllä tästä asetelmasta löytyy aika iso kasa myös Suomelle edullisia elementtejä.

1. "Kotietu". Ei matkustusta, peluutusetu, heikko jää Suomelle tuttu (jos kohta peliä rakentavalle osapuolelle tuo tietysti on ikävämpi juttu).

2. Historia. Sveitsi on handlannut puolivälierävaiheen tällä vuosituhannella tasan yhden kerran. Ja senkin tuona vuonna 2013, jolloin se oli voittanut alkusarjassaan kaikki ottelut (esim. Kanadan, Ruotsin ja Tsekin). Puolivälierässään se kaatoi niukasti kisoissa heikosti pelanneen Tsekin 2-1. Minulla on itselläni hieman sellainen kuva, että Sveitsi on useimmiten hieman kipsannut puolivälierässä ennemmin kuin venynyt johonkin hurmiolliseen suoritukseen.

Suomi on taas hoidellut kaikki pienemmät maat puolivälierävaiheessa ja usein tietysti isommatkin. Vaikka aina etukäteen on panikoitu "vaarallisten" tanskojen, norjien ja slovakioiden kanssa.

3. Pelitapa. Sveitsi on köyhän miehen pohjois-amerikkalainen porukka. Vauhtia on kovasti, mikä aiheuttanee Suomellekin kiirettä omassa päässään. Toisaalta taas heidän oma pakettinsa puolustussuuntaan ei vakuuta. Suomelle on myös tuntunut tässä turnauksessa sopivan joukkueet, jotka koohottavat. Tässä mielessä mieluummin aktiivinen Sveitsi kuin lihamuurin omalle siniselle rakentava joukkue. Jos taas Sveitsi päätyy lihamuuriin, ei se ole heille ominaisinta peliä, mikä näkynee jollain tavalla pelissä.

4. Materiaali. Sveitsillä on huippukaveri Josi, jonka kanssa pitää olla tarkkana. Fiala ja Niederreiter ovat hyvän tason pelimiehiä. Loput änäriavut ovat enemmän tai vähemmän täytemiehiä (ainakin vielä), eivätkä vertaudu mitenkään esim. Suomen kärjelle. Ja loput ovat ok europelimiehiä, mutta eivät mitenkään maata mullistavia.

Maalivahti Berralle (tai Genonille) voi tietysti sattua unelmapäivä, mutta ei hänen perustasonsa mikään maata järisyttävä ole.

Kyllähän Sveitsi omissakin papereissani on top-6-maiden jälkeen kovin vastus, eikä huomisesta helppoa päivää tule. Toisaalta Suomi on pärjännyt USA:n ja Kanadan tähtihyökkääjille omalla puolustusalueella mainiosti, eikä tässä pelissä sen kovempaa uhkaa ole tulossa.

Perinteiset uhkakuvat ovat tietysti Säterin sulaminen, vastustajan aliarvioiminen (mikä näkyy ylimielisenä höntsäilynä) ja alun tuuripomput vastustajalle. Eli totta kai voidaan hävitä. Kovin todennäköisenä en tätä skenaariota kuitenkaan pidä. Oman arvioni mukaan parin maalin takaa-ajoasemastakin on täysin realistiset mahdollisuudet hoidella ottelu kotiin (jos siis vaikka Säteri imuroisi pari pussia).

Oma arvioni on 5-1 Suomelle, viimeinen tyhjiin.
 
Viimeksi muokattu:

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Ehkä tuo "ääriluokan yllätys" on hieman liikaa, mutta kyllähän se iso yllätysmitali ehdottomasti oli. Slovakia ei ollut kuitenkaan edellisen vuoden kotikisoissaan päässyt edes pudotuspeleihin, vaan pelit loppuivat silloisen välisarjan jälkeen. Sitä ennen Slovakia oli ollut MM-tasolla neljän parhaan joukossa vuonna 2004 (neljäs) ja edellinen mitali oli pronssi vuodelta 2003. Olympialaisissa oli se 2010 neljäs sija myös, mutta muuten oli aika hiljaista.

Slovakian neljä edellistä sijoitusta MM-tasolla ennen vuoden 2012 MM-kisoja oli 10, 12, 10 ja pohjakosketuksena 2008 kun se oli sijalla 13, eli vauhtia haettiin karsintasarjasta. Jos näiden pohjalta ei pitänyt yllätyksenä tuota Slovakian MM-hopeaa vuodelta 2012 ja osasi jopa aavistella sitä, niin melkoinen oraakkeli on saanut olla.

Olihan tuo hopea tosiaan jättipaukku. Ennen turnausta Slovakia oli alkulohkon vitossuosikki (IIHF-rankingin 10.) Sveitsin perässä. Slovakia toki yllätti alkulohkossa USA:n, mutta jäi silti neljänneksi. Kohtasi puolivälierässä Kanadan, joka Getzlafin johdolla munasi homman puolivaloilla läpsyttelyyn ja kapteeni itse vielä ratkaisi ottelun viime hetkien ulosajollaan. Ehkä välierän Tsekki-voittoa ei voi jättipommina enää pitää, mutta se, että Slovakia tuolloin oli vielä mukana oli iso yllätys.

Itse tuli nuo(kin) kisat seurattua erittäin tarkasti, joten ennakkoasetelmat ja turnauksen aikaiset yleiset fiilikset ovat hyvin muistissa. Ja kyllä Slovakian menestys oli silloin kaikkien (paitsi varmaan yksittäisten oraakkelien), myös Slovakian pelaajien ja fanien mielestä jättiyllätys.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Olihan tuo hopea tosiaan jättipaukku. Ennen turnausta Slovakia oli alkulohkon vitossuosikki (IIHF-rankingin 10.) Sveitsin perässä. Slovakia toki yllätti alkulohkossa USA:n, mutta jäi silti neljänneksi. Kohtasi puolivälierässä Kanadan, joka Getzlafin johdolla munasi homman puolivaloilla läpsyttelyyn ja kapteeni itse vielä ratkaisi ottelun viime hetkien ulosajollaan. Ehkä välierän Tsekki-voittoa ei voi jättipommina enää pitää, mutta se, että Slovakia tuolloin oli vielä mukana oli iso yllätys.

Itse tuli nuo(kin) kisat seurattua erittäin tarkasti, joten ennakkoasetelmat ja turnauksen aikaiset yleiset fiilikset ovat hyvin muistissa. Ja kyllä Slovakian menestys oli silloin kaikkien (paitsi varmaan yksittäisten oraakkelien), myös Slovakian pelaajien ja fanien mielestä jättiyllätys.
Juurikin näin. Kyllä noiden kisojen isoin paukku oli ehdottomasti siinä kun Slovakia voitti puolivälierässä Kanadan. Hommahan oli jo kääntymässä Kanadalle, se käänsi 0-2 tappion itselleen 3-2 johdoksi, mutta kolmannen erän puolivälin jälkeen Slovakia tasoitti kun Kanada lepsuili, ja tosiaan Getzlafin järjetön aivopieru maksoi miehelle ensin 5+20 rangaistuksen ja hetkeä myöhemmin Slovakia teki voittomaalin. Kyllähän Kanadalla oli ihan järjettömän kova joukkue tuon vuoden MM-kisoissa, itse asiassa jos paperilla katsoo niin ei äkkiä tule edes montaa parempaa mieleen. Getzlafin hölmöily maksoi välieräpaikan, Kanada oli kuitenkin Venäjän ohella suurimpia mestarisuosikkeja noissa(kin) kisoissa.

Slovakian hopea oli kyllä todella voitettu hopea, harvoin nimittäin näkee että hopeiden jakamisen jälkeen on oikeasti tuuleteltu kunnolla. Kapteeni Chara nosti hopealle tulleen jengin lautasen ihan oikeasti kunnolla ilmaan ja pelaajilla oli hyvä fiilis, ja tosiaan siellä Pavol Demitran paitaa kannettiin mukana yms. Charalla oli Demitarn paita päällä palkintojenjaossa.
 

Viljami84

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit,Buffalo,Leijonat, altavastaajat
Olihan tuo hopea tosiaan jättipaukku.
Joo ei varmasti kahta sanaa etteikö ollut yllätys. Se oli kauemman aikaa sitten jo tosiaan kun Slovakia oli jopa uhka.

Hassua kyllä kuinka tuo pelaajatuotanto on siellä hiipunut kun ennen tuli maailmanluokan tähtiä. Samaa tosiaan vähä ihmetelly Tsekin kohdalla.

Samaan aikaan Suomen ja Ruotsin pelaajalupauksien määrä kasvanut huomattavasti (en toki tarkistanut mistään, mutta vois kuvitella)
 

Knap

Jäsen
Ehkä tuo "ääriluokan yllätys" on hieman liikaa, mutta kyllähän se iso yllätysmitali ehdottomasti oli. Slovakia ei ollut kuitenkaan edellisen vuoden kotikisoissaan päässyt edes pudotuspeleihin, vaan pelit loppuivat silloisen välisarjan jälkeen. Sitä ennen Slovakia oli ollut MM-tasolla neljän parhaan joukossa vuonna 2004 (neljäs) ja edellinen mitali oli pronssi vuodelta 2003. Olympialaisissa oli se 2010 neljäs sija myös, mutta muuten oli aika hiljaista.

Slovakian neljä edellistä sijoitusta MM-tasolla ennen vuoden 2012 MM-kisoja oli 10, 12, 10 ja pohjakosketuksena 2008 kun se oli sijalla 13, eli vauhtia haettiin karsintasarjasta. Jos näiden pohjalta ei pitänyt yllätyksenä tuota Slovakian MM-hopeaa vuodelta 2012 ja osasi jopa aavistella sitä, niin melkoinen oraakkeli on saanut olla.
Jotenkin jäänyt mielikuva, että puolivälieriin lähes aina, mutta sieltä ulos. Muistelin siis hieman väärin. Mutta Vancouverin 4. sija antoi hyvää signaalia. Ehkä tuo hopea jälkeenpäin näyttää todennäköisemmältä kuin kisoja ennen, en tosiaan muista mitä ajattelin voimasuhteista ennen kisoja. Silti ei se jättiyllätys ollut, mutta asia jota ei olettanut. Latvian välieräpaikka olisi jättiyllätys vertailukohdaksi.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Jotenkin jäänyt mielikuva, että puolivälieriin lähes aina, mutta sieltä ulos. Muistelin siis hieman väärin. Mutta Vancouverin 4. sija antoi hyvää signaalia. Ehkä tuo hopea jälkeenpäin näyttää todennäköisemmältä kuin kisoja ennen, en tosiaan muista mitä ajattelin voimasuhteista ennen kisoja. Silti ei se jättiyllätys ollut, mutta asia jota ei olettanut. Latvian välieräpaikka olisi jättiyllätys vertailukohdaksi.
Toki Vancouver antoi signaalia, mutta ei pidä antaa sen hämätä. Slovakialla oli kuitenkin sen ns. kultaisen sukupolven kaikki parhaat pelaajat mukana, oikeastaan Peter Bondra oli ainoa joka oli jo lopettanut mutta muuten kaikki. Toki siellä jotkut Ziggy Palffy ja vastaavat höntsäili Slovakian liigassa, mutta esim ykkösketjuna ollut Gaborik-Demitra-Hossa oli ihan järjetön ykkösketju, ja oikeastaan se hilasikin joukkueen mitalipeleihin ja viittä vailla pronssille. Lisäksi tulitukea tuli hyvin mm. Zednikiltä, Handzusilta ja taisi Jozef Stümpelkin painaa vielä piste per peli tahdilla KHL:ssä. Lisäksi maalissa Jaroslav Halak oli hyvä, mieshän oli tuohon aikaan vielä Montrealissa ihan tasavahva Carey Pricen kanssa.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Tuli mieleen, että Suomen kultavuonna 2011 oli puolivälierissä aika vastaavat asetelmat kuin nyt. Eli puolivälieräparit USA-Tsekki ja Venäjä-Kanada. Silloinkin Suomi ja Ruotsi olivat selvät suosikit omiin puolivälieriinsä (Suomi-Norja, Ruotsi-Saksa).

Ja välierät olivat Ruotsi-Tsekki ja Suomi-Venäjä, joista Suomi ja Ruotsi menivät finaaliin. Ei tämä olisi ollenkaan mahdoton skenaario tänä vuonnakaan. Pidän kyllä USA:ta ennakkosuosikkina Tsekkiä vastaan ja ehkä myös kanukkeja pienenä suosikkina rybyjä vastaan, mutta ovathan nuo ottelut ennakolta aika tiukkoja.

En ole lainkaan taikauskoinen tms., mutta hauska kuriositeetti.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
En ole lainkaan taikauskoinen tms., mutta hauska kuriositeetti.
Kyllähän näistä kisoista tulee tuo 2011 mieleen monella muullakin tavalla. Silloinhan kompuroitiin Latviaa ja Saksaa vastaan, nyt kompuroitiin Tanskaa ja Saksaa vastaan. Valmentajaa vihasivat kaikki ja mistään ei tullut silloinkaan mitään. Sitten voitettiin ihan ylivoimainen Venäjä muistaakseni jatkoajalla (?), nyt voitettiin "ihan ylivoimaiset" USA ja Kanada. Venäjä ilmaveivattiin vielä uusiksi ja loppu onkin legendaa eli torilla tavataan! Oli muuten käsittämättömän upeat kisat nuo 2011 muutenkin kaikella tavalla, alusta loppuun ja sitä tunteiden vuoristorataa ja meininkiä ei varmasti koskaan unohda. Paitsi heti kun nyt Tanskassa järjestetään sama homma niin tippuu toisesta korvasta vanhat jutut!

Noh, fanipojan fiilistelyä alkuun ja sitten vähän vakavampaa. Eli puolustuspeli mua huolettaa väkisinkin, vaikka Kanada ja USA lähes nollattiinkin. Niissä peleissä oli kuitenkin aika hirveä määrä maalipaikkoja vastustajalla ja varsinkin vähääkään pidempään kestäneet pyöritykset päättyivät järjestäen hyvään maalipaikkaan. Joku lipsahdus veskarilta ja oliskin ollut ihan eri peli. Ehkä tuossa puolustuspelaamisessa tarvitsisi hieman sellaista "vanhan Suomen" nöyryyttä, missä annetaan sen Nashin pyöriä sielä kulmassa mutta pelataan se ykkössektori pois. Kenties se ei vaan nykyään riitä.

Toi ykkösylivoima myöskään ei nyt oikein näytä järkevältä viidellä leftin hyökkääjällä. Muutenhan tuossa ei mitään vikaa ole, mutta siellä ei nyt näytä olevan ratkaisijaa, joka sen limpun tällää uuniin. Rantanen voisi olla, mutta pelaa "väärällä" puolella. Aho myöskin, mutta ei ehkä se viivapelote kuitenkaan. Viivapakin a la Timonen, Salo puute on tietenkin kammottava ja oikeasti se ainoa olematon linkki tossa jengissä. Kenties ylvoimalla sittenkin pitäis jakaa vähän osaamista ja mennä samoilla ketjuila, ehkä sitten yhdellä pakilla? Eli Teräväinen-Aho-Savinainen, Rantanen-Granmark-Tolvanen. Heiskasta, Honkaa ja Riikolaa sitten viivalle, Kapasta voi käyttää extraamassa yläpointilla. Nutivaara on hyvä pelaaja, mutta ei se nyt mikään kiekollinen Zeus kuitenkaan ole, eikä ylivoima sen leipää.

Veikkaisin että huomenna Sveitsi keskittyy parhaansa mukaan tappamaan Suomen kahden ykkösketjun pelin, joten tulkoon ratkaisut sitten nelosen toimesta. Mörkö Anttila on varmasti sveitsiläisille vaikea pideltävä ja toivottavasti sieltä kolmosestakin vihdoin tulisi jotain hyökkäyspään tehoja. Sinänsä Sveitsi on kyllä otollinen vastus, jos näistä joku pitää valita, koska eivät ole omimmillaan peruuttelu- ja puolustustaistossa vaan tykkäävät pelata aika avointa peliä. Yhtään löysää ei silti voi antaa, sillä ammattimiehiä sielläkin on ja Saksa näytti Olympialaisissa miten käy kun henki on kohdallaan ja vastustajalla napit auki. Eiköhän Suomi sen tässä turnauksessa ole jo oppinut - jos ei ole, niin tuleepahan sopiva päätös Marjamäen maju-uralle!
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Noinkohan saamme huomenna tähän aikaan nauttia lööpeistä "Kaikkien aikojen KIEKKOFARSSI!" höystettynä Marjamäen tonnin seteli -ilmeellä.
 

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sikäli on niin, että historian ennusmerkkien valossa Tanskalle ja Saksalle kannatti hävitä. Aina kun Suomi on mennyt ns. puhtaalla pelillä finaaliin, siellä on tullut tappio. Viimeksi tietenkin 2016 kävi näin.

Vastaavasti mestaruusvuosina alkulohkossa on molemmilla kerroilla tullut tappio.
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Anttila on ollut erinomainen roolissaan möyrien kiekkoja kulmissa ja laidoissa tullen sieltä useimmiten ulos myös kiekon kanssa. Vaikeahan häntä on puolustaa. Alivoimallakin tämä on pitkän mailansa ansiosta ollut erittäin hyvä. Silti toivoisin vielä enemmän taklauksia ja tietynlaista tilantekoa Pesoselle.

Anttila on mielestäni mennyt kropan ja mailan käytössä todella paljon eteenpäin siitä mitä hän joskus oli. Sijoittuminenkin on todella hyvää ja harvoin pelaa itseään ulos tilanteesta. Ehkäpä Pesosen ja Anttilan pitää sopia miten hän blokkaa tilaa Pesoselle.
 

HockeyForLife

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wild
Tuli mieleen, että Suomen kultavuonna 2011 oli puolivälierissä aika vastaavat asetelmat kuin nyt. Eli puolivälieräparit USA-Tsekki ja Venäjä-Kanada. Silloinkin Suomi ja Ruotsi olivat selvät suosikit omiin puolivälieriinsä (Suomi-Norja, Ruotsi-Saksa).

Ja välierät olivat Ruotsi-Tsekki ja Suomi-Venäjä, joista Suomi ja Ruotsi menivät finaaliin. Ei tämä olisi ollenkaan mahdoton skenaario tänä vuonnakaan. Pidän kyllä USA:ta ennakkosuosikkina Tsekkiä vastaan ja ehkä myös kanukkeja pienenä suosikkina rybyjä vastaan, mutta ovathan nuo ottelut ennakolta aika tiukkoja.

En ole lainkaan taikauskoinen tms., mutta hauska kuriositeetti.

Sikäli on niin, että historian ennusmerkkien valossa Tanskalle ja Saksalle kannatti hävitä. Aina kun Suomi on mennyt ns. puhtaalla pelillä finaaliin, siellä on tullut tappio. Viimeksi tietenkin 2016 kävi näin.

Vastaavasti mestaruusvuosina alkulohkossa on molemmilla kerroilla tullut tappio.

Hei, täähän on tähtiin kirjoitettu!! Kyllä tässä jengissä ja koko kisoissa on jotenkin erilainen fiilis kuin edellisinä vuosina. Toki se johtuu nuorekkaasta ja mielenkiintoisesta kokoonpanosta höystettynä rohkealla pelitavalla, mutta kyllähän tässä kaikki edellytykset on mennä päätyyn asti, vaikka pelillisesti parannettavaakin vielä on paljon. Ruotsi on ainoa, mikä pelottaa. Muita vastaan pidän Suomea ennakkosuosikkina.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Sveitsin high risk - high reward - jääkiekosta pitää saada tunne latistettua heti alkuun pois kovilla taklauksilla sekä tiiviin puuduttavalla puolustamisella. Kilpajuoksuun niinkin luisteluvoimaista remmiä vastaan ei pidä alkaa, vaan Suomen pitää pystyä rytmittämään peliä ja olla isäntänä kuskin paikalla pelin kontrolloimisessa. Tässä on nyt kiekollisilla pakeillamme iso rooli. Tulosyksikön miehet kyllä laittavat tarvittaessa paikoista laatan pömpeliin, en usko tässä pelissä "grinderi"-ketjujen tekevän mitään esilletuloa. Riskinä ovat typerät jäähyt, ylimielisyys ja Säterin poikkeuksellisen huono peli maalilla, joka saattaa saada puntin tutisemaan jos peli on 20 minsan jälkeen Sveitsille 2-0 tai 3-0. Kyllä tämä 70-30 on Suomelle, mutta jos keulimaan aletaan, niin noutaja tulee. Meidän pelillä tai ilman.
 

scholl

Jäsen
Noinkohan saamme huomenna tähän aikaan nauttia lööpeistä "Kaikkien aikojen KIEKKOFARSSI!" höystettynä Marjamäen tonnin seteli -ilmeellä.

jos noin käy, niin sitten Mertarannalle rohkeasti vain fudut ja uusi alku kaikin osin.

Minusta lehdet ovat täynnä nyt liian negatiivisia juttuja. Fakta on se, että Suomi on silti Sveitsiä selvästi parempi joukkue, vaikka Sveitsillä onkin NHL-pelaajia mukana. Suomen pelitapa on ollut nyt hyvä ja kärkipelaajat ovat olleet loistavia. Pelataan kivannäköistä lätkää. Jos latautuminen onnistuu kuten se on tapahtunut joka kerta tässä turnauksessa välipäivän jälkeen, niin uskon Suomen voittavan. Suurin riski on siinä, että Suomi jää tosiaan virheillä parin maalin takaa-ajoasemaan, eikä sitten osaa tai pysty siihen reagoimaan oikealla tavalla. Pakkien virheitä onkin näkynyt aika paljon. Joku Nutivaara antaa hölmöjä syöttöjä omaan maalitolppaan ja kiekko on kohta verkossa.

Olennaisinta olisi pelata omaa peliä, se riittää voittoon.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Olennaisinta olisi pelata omaa peliä, se riittää voittoon.
Sinäpä sen sanoit!

Sveitsi pelaa aika vapaamuotoista tempolätkää ja jos Suomi lähtee tuollaiseen niin kylmät käy. Mutta kun katsoo Suomen pelejä kisoissa niin kundit ovat pelanneet omalla identiteetillään läpi kisojen ja nuo kaksi tappio-ottelua menivät enemmänkin henkimaailman piikkiin, ei pelitavan / -identiteetin...

Alkais jo !!
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Kävisikö tässä kuitenkin niin, että Suomi menisi välieriin? Ennen kisoja tuntui, että hyvä kun ei B-sarjaan pudota. Olisi kiva tietää kulisseista, mitä on tapahtunut vai onko tapahtunut yhtään mitään. Suomi voisi mielellään runtata ekaan erään 2-3 maalia niin ei tule niitä paniikkeja, kun on 30 min pelattu ja vastustaja tekee maalin jostain ihmeellisestä rännikiekosta. Ei tuo joukkue luottamusta herätä pienessä päässäni, mutta ehkä sittenkin...
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Joo ei varmasti kahta sanaa etteikö ollut yllätys. Se oli kauemman aikaa sitten jo tosiaan kun Slovakia oli jopa uhka.

Hassua kyllä kuinka tuo pelaajatuotanto on siellä hiipunut kun ennen tuli maailmanluokan tähtiä. Samaa tosiaan vähä ihmetelly Tsekin kohdalla.

Samaan aikaan Suomen ja Ruotsin pelaajalupauksien määrä kasvanut huomattavasti (en toki tarkistanut mistään, mutta vois kuvitella)

On muuten jännä kupla toi tsekin pelaajatuotannon hiipuminen.
Toki notkahdus on käynyt Jagrin, Hejdukin ja Eliaksen jälkeen, mutta yleisesti kuulee tsekin ja slovakian samoissa lauseissa. Tsekeillä kuitenkin on etunenässä tähdet Pastrnak ja Voracek, sitten hyvällä tasolla pelaavat Hertl, Palat, Krecji, Faksa ja Kase. Todella kovia lupauksia on lukuisia esim. Necas, Vrana, Zacha, Chytil ja Zadina. Tämä on vain jäävuoren huippu.
Nyt kun itse näitä tsekkiläisiä luettelin niin huomasin, että karmean hyökkäyspainoitteista tuotantoa. Takavuosien Kaberle ja Zidlicky ovat kaunis muisto vain...

Ettei täysin off-topiciksi menisi niin muutama sananen itse leijonista.
Itse odotan varmaa voittoa vaikka sveitsi on kova ja leijonilta puuttuu täysin Josin tasoinen puolustaja.
Ottelun alku sanelee aika paljon, että miten peli etenee. Jos tilanne on tasan tai sveitsi johtaa ensimmäisen erän jälkeen niin tappio on täysin mahdollinen.
Uskoisin pelin päättyvän leijonille 4-1 ja viimeinen tyhjiin.
Kapanen kikkailee tehot 2+1 ja on suuri sankari.
 

Viljami84

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit,Buffalo,Leijonat, altavastaajat
On muuten jännä kupla toi tsekin pelaajatuotannon hiipuminen.
Toki notkahdus on käynyt Jagrin, Hejdukin ja Eliaksen jälkeen, mutta yleisesti kuulee tsekin ja slovakian samoissa lauseissa. Tsekeillä kuitenkin on etunenässä tähdet Pastrnak ja Voracek, sitten hyvällä tasolla pelaavat Hertl, Palat, Krecji, Faksa ja Kase. Todella kovia lupauksia on lukuisia esim. Necas, Vrana, Zacha, Chytil ja Zadina. Tämä on vain jäävuoren huippu.
Nyt kun itse näitä tsekkiläisiä luettelin niin huomasin, että karmean hyökkäyspainoitteista tuotantoa. Takavuosien Kaberle ja Zidlicky ovat kaunis muisto vain...

Ettei täysin off-topiciksi menisi niin muutama sananen itse leijonista.
Itse odotan varmaa voittoa vaikka sveitsi on kova ja leijonilta puuttuu täysin Josin tasoinen puolustaja.
Ottelun alku sanelee aika paljon, että miten peli etenee. Jos tilanne on tasan tai sveitsi johtaa ensimmäisen erän jälkeen niin tappio on täysin mahdollinen.
Uskoisin pelin päättyvän leijonille 4-1 ja viimeinen tyhjiin.
Kapanen kikkailee tehot 2+1 ja on suuri sankari.


Pahoittelen alkuun offtopicia.

Niin no siksi juuri Slovakian kanssa kuulee puhuttavan, vaikka taso ei ole toki niin paljoa tippunut mitä Slovakialla, niin aiemmin Tsekki oli Olympia voittaja, moninkertainen maailmanmestari ja aina uhka kisoissakin. Euroopassa pelasi kovia pelimiehiä ja samoin NHLssä Hasek, Jagr, Dvorak, Lang, Havlat, Elias, Michalekit, Kaberlet, Zidlickyt ym ym. Oli aika kovaa tasoa NHL mittapuulla. Krejci on 32 ja Voracek 28. Eli tuosta puuttuu juuri nuo 22-28 vuotiaat. Faksa, Kase ym ovat kelpo pelimiehiä, mutta en ihan vertaisi Strakaan ja kumppaneihin (vaikka heillä potentiaalia on). Pastrnak onkin sitä tuotantoa mitä ennen odotti kokoajan Tsekiltä.

Mutta jotenkin aiemmin rosteri oli tosi kova. Kiva kuitenkin, että sieltä on alkanut tulla Necas, Zboril, Zadina, Hronek ym muu joukko
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Leijonien kentät tänään:

Maalilla:

29 Harri Säteri

Varalla:
35 Ville Husso

1:
81 Eeli Tolvanen - 64 Mikael Granlund - 96 Mikko Rantanen
41 Miro Heiskanen - 2 Ville Pokka
2:
19 Veli-Matti Savinainen - 20 Sebastian Aho - 86 Teuvo Teräväinen
55 Miika Koivisto - 77 Markus Nutivaara

3:
25 Pekka Jormakka - 65 Sakari Manninen - 24 Kasperi Kapanen
4 Tommi Kivistö - 6 Julius Honka

4:
18 Saku Mäenalanen - 22 Janne Pesonen - 12 Marko Anttila
50 Juuso Riikola

13. hyökkääjä:
34 Olli Palola
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös