Täälläkin levisi hymy kasvoille kun tuohon Sopranos prequel -uutiseen perjantaina heräsi.
Ei ollut tuo uusi Death Wish yhtään hassumpi. Yksinkertainen ja virkistävä toimintaelokuva, jossa ei ole mitään ylimitoitettuja stuntteja, agenttipelleilyä, tai ylipäätään mitään elämää suurempaa. Vaikka eihän nyt mikään vanhalta ja väsyneeltä koiralta näyttävä Willis kissamaisen varautuneen ja valppaan katseen omaavalle, sekä oikeasti linnassa väkivaltarikoksesta istuneelle Bronsonille vertoja vedä uskottavuussa. Mutta ei kenties tarkoituksellisen kankea ja väsynyt Willis nyt itseä millään tavalla haitannutkaan. Vähän harmittavasti alkuperäisen tarinaa, sekä hahmon syitä tuolle kostoretkelle oli yksinkertaistettu. Alkuperäisessähän oli läsnä western romantiikkaa ja päähahmon tietynlaista itsetuhoisuutta, kun hän asetti itsensä aina syötiksi. Ikään kuin hän olisi tietyllä tavalla toivonut, että jossain vaiheessa joku päästää hänet kokemastaan turruttavasta tuskasta. En myöskään tiedä olenko helpottunut vai pettynyt kun nuo ryöstötapahtumat eivät menneet ihan yhtä extremeksi kuin alkuperäisessä. Tuntuu vähän mielenkiintoiselta jos tekijät ovat arastelleet sitä, kun myöhemmässä vaiheessa elokuvaa on melkoinen kidutuspornokohtaus, joka sai elokuvankin maailmassa meikäläisen tuntemaan pientä sääliä pahiksen puolesta.
Juonta oli huomattavasti enemmän kuin alkuperäisessä, mikä katsojasta riippuen voi olla hyvä tai huono. Alkuperäinen antoi katsojalle tilaa ajatella asioita itse ja ohjasi ajattelua hienovaraisesti kuvin. Tämä uusi pureksii turhan paljon valmiiksi katsojalle, kun esimerkiksi tarinan moraalisia näkökulmia käsitellään elokuvan maailman radio- ja televisiolähetysten kautta, jossa juontajat ja katsojat kommentoivat näkemyksiään siitä, onko Willisin hahmo hyvä vai paha ja voidaanko laki ottaa omiin käsiin jne. Itseä ei edes tuo moraalisten kysymysten pohtiminen kiinnosta millään lailla näin äärielementtejä sisältävässä elokuvassa. Enemmän olisin ollut kiinnostunut päähahmon tuntemuksista ja sitä käsiteltiin paljon enemmän, sekä monipuolisemmin alkuperäisessä. Tämä taisi takertua lähinnä tuohon "miehisyyttä on loukattu" -näkökulmaan, kun päähahmo ei pystynyt suojelemaan perhettään. Ja hän sitten lähti ehkä etunenässä itsensä vuoksi tuolle kostoretkelleen, hakemaan omalle ololleen helpotusta kun hän ei tuntunut pääsevän tuon tapauksen yli ilman konkreettista lopetusta. Eli kun ylityöllistetty poliisi ei pahiksia tuskin kiinni saa, niin piti sitten itse tarttua aseeseen. Alkuperäisessähän oli vielä western-romantiikkaa ja muutakin päähahmon vigilantismin takana.