cottonmouth
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo & Philadelphia Flyers
Olen nyt asunut 14 vuotta Helsingissä ja vaikea olisi kuvitella muuttavansa enää pois.* Riittävän suuri, mutta toisaalta kuitenkin tarjoaa ihan riittävästi tilaa ainakin allekirjoittaneelle. Omakotitalossa en koskaan ole asunut, mutta sekä allekirjoittaneen, että vaimon vanhemmilla on isot mökit jotka lankeavat meille aikanaan eli mitään erityistä haluakaan ok-taloon ei ole kuin ehkä koirien kannalta. Käytiin tosin katsomassa paria omakotitaloa muutama viikko sitten Vantaan puolella, mutta aika unelmakohde saa olla, että vantaalaiseksi cotton rupeaa. Ei Helsingistä muuttaminen mikään mahdottomuus tietenkään ole, mutta jos ei pakottavaa syytä tule vastaan, niin eiköhän täällä vielä tovi asuta.
Se mitä itse olen Suomea kiertänyt, niin asia menee omien havaintojen perusteella niin, että kyllähän jossain Leprassa ja muilla toreilla riittää hupiukkoa höpöttämään elämästään ja kassakin saattaa alkaa kertomaan pahimmillaan jostain rättiviikoistaan tjsp., eikä siinä, jos siitä tykkää ja laskee sen ystävällisyydeksi. Käytöstavat ja hyvätapaisuus menee ainakin oman kokemuspinnan perusteella kuitenkin 10-1 Helsingille. Osataan ottaa toiset huomioon, kun on totuttu, että ihmisiä on ympärillä, pidetään ovia auki jne. muuta peruskohteliaisuutta, kiitetään ja liikennekin on periaatteessa huomattavasti sulavampaa selvästi suuremmalla automäärällä.
Osin näin ainakin nyt Kehien remonttien aikana, mutta toisaalta Helsinki lienee ainoa Suomen kaupunkin, jossa joukkoliikenne esim. mahdollistaa autottomuuden noinkin laajalla alueella. Nykyisin liikun sekä autolla, että julkisilla ja toki ajoittain matkat kestävät, mutta toisaalta, kun katsoo kartaa, niin eivät ne matkatkaan usein ihan mitään pikkukaupungin siirtymiä ole kilometrienkään osalta.
* = toki kaikki riippuu elämän prioriteeteista. Eräs insinöörituttu veisti osuvasta, kun kysyin miten viitsii asua Varkaudessa. Kuulemma Suomessa on suurimman osan vuodesta pimeää ja suurin osa paikoista näyttää muutoinkin samalta. Kun tulee töistä kotiin, vetää verhot kiinni ja alkaa juoda kaljaa, niin se on aika sama missä asuu. Noh, näinpä.
Tuntemattomien kohtaaminen on ystävällisempi ja rennompi tapahtuma pienellä paikkakunnalla kuin Helsingissä, pääsääntöisesti.
Toisaalta Helsinki on taas homogeeninen mitä tulee ihmisten ystävällisyyteen ja yleiseen hyvätapaisuuteen mikä on muuta Suomea alempana.
Se mitä itse olen Suomea kiertänyt, niin asia menee omien havaintojen perusteella niin, että kyllähän jossain Leprassa ja muilla toreilla riittää hupiukkoa höpöttämään elämästään ja kassakin saattaa alkaa kertomaan pahimmillaan jostain rättiviikoistaan tjsp., eikä siinä, jos siitä tykkää ja laskee sen ystävällisyydeksi. Käytöstavat ja hyvätapaisuus menee ainakin oman kokemuspinnan perusteella kuitenkin 10-1 Helsingille. Osataan ottaa toiset huomioon, kun on totuttu, että ihmisiä on ympärillä, pidetään ovia auki jne. muuta peruskohteliaisuutta, kiitetään ja liikennekin on periaatteessa huomattavasti sulavampaa selvästi suuremmalla automäärällä.
Helsingissä (asuneenakin) siellä ei ole mitään muuta vikaa kuin liikkuminen paikasta toiseen. Kaikki kestää, menit sitten fillarilla, autolla, sporalla.
Osin näin ainakin nyt Kehien remonttien aikana, mutta toisaalta Helsinki lienee ainoa Suomen kaupunkin, jossa joukkoliikenne esim. mahdollistaa autottomuuden noinkin laajalla alueella. Nykyisin liikun sekä autolla, että julkisilla ja toki ajoittain matkat kestävät, mutta toisaalta, kun katsoo kartaa, niin eivät ne matkatkaan usein ihan mitään pikkukaupungin siirtymiä ole kilometrienkään osalta.
* = toki kaikki riippuu elämän prioriteeteista. Eräs insinöörituttu veisti osuvasta, kun kysyin miten viitsii asua Varkaudessa. Kuulemma Suomessa on suurimman osan vuodesta pimeää ja suurin osa paikoista näyttää muutoinkin samalta. Kun tulee töistä kotiin, vetää verhot kiinni ja alkaa juoda kaljaa, niin se on aika sama missä asuu. Noh, näinpä.