Ovatko muut ihmetelleet suomalaisten elokuvien tukemista rahallisesti jopa 800000 eurolla? Eikö elokuvien olisi tarkoitus kerätä itse rahoituksensa, eikä olla riippuvaisia elokuvasäätiön tuista? Varmaan elokuvien tasokin nousisi, kun ei voisi kaiken maailman paskaa syytää leffateattereihin tukirahojen avulla. Ylen kulttuuriuutisten listauksessa oli joku elokuva, joka oli saanut 750000 euroa tukea ja huimat 3000 katsojaa Suomessa.
Tämä elokuvasäätiön kommentti He ovat paenneet -elokuvasta kertoo kaiken.
Vielä huonommin menestyi J.P. Valkeapään He ovat paenneet - tukea 750 000 euroa, katsojia reilu 3000.
– Elokuvalla on muitakin arvoja kuin katsojamäärä. Valkeapään elokuva palkittiin neljällä Jussilla ja se oli ehdolla kansainvälisesti arvostetuilla Venetsian ja Toronton elokuvafestivaaleilla, huomauttaa Krohn.
Rahoitamme siis miljoonilla veikkaus-euroilla tietoisesti elokuvia joiden ei tarvitse saada katsojia, mielenkiintoista.
Jos elokuva pokkaa neljä Jussia ja pääsee Venetsiaan ja Torontoon, jotka eurooppalaisille elokuville käsittääkseni kuitenkin ovat niitä tavoiteltuja paikkoja, niin miten helvetissä on mahdollista, että katsojia on paikan päälle vaivautunut vain 3000.
He ovat paenneet on melko huono esimerkki "paskasta" elokuvasta, koska kyseessä on loistava leffa, joka palkittiin viime vuonna ansaitusti vuoden parhaana kotimaisena. Kerronnaltaan, kuvaukseltaan ja myöskin sisällöltään poikkeuksellisen säväyttävä ja rohkea.
Leffan menestymättömyyteen teattereissa on lukuisia syitä, joista vähäisin ei ole markkinointistrategia... juliste oli luotaantyöntävä, traileri oli taiteellinen ja K-16 -ikäraja varmisti sen, että suuret yleisöt eivät leffaan koske. Ikäraja oli tietysti täysin oikea sisältöön nähden. Kenties ohjaaja ja markkinnoinnista vastannut työryhmä eivät halunneet kenenkään näkevän elokuvaansa, tai sitten vain nuo mainitut festarit kiinnostivat. Joka tapauksessa yleisömäärä ei suoraan kerro sekään elokuvan ansioista.
YLE:n päällisin puolin pätevästi toimitetusta jutusta käy selväksi, että elokuvia ei Suomessa voi tehdä nykyisessä laajuudessa ilman elokuvasäätiön tukea, joka tulee kokonaisuudessaan Veikkauksen tuotoista. Tukea jaetaan käsikirjoitukseen, kehittämiseen, tuotantoon ja markkinointiin/levitykseen. Sitä ei jaella kenelle sattuu, vaan käytännössä käsikirjoitustukea voi saada vain aiemmin meritoitunut taho ja tuotantoyhtiö ei saa tukea, jos diiliä ei ole esim. jonkun tv-kanavan kanssa jo olemassa. Rahoituksesta osa kerätään yhteistyökumppanimyynnillä (leffan alussa näkyvät sponsorilogot) ja loppu tulee leffassakävijöiltä jos tulee. Viimeinen muuttuja on sellainen, jonka suurudesta voi olla vain valistuneita arvauksia. Kotimaiset elokuvat ovat tällä hetkellä hyvässä nosteessa ja kävijäluku on tänä vuonna ylittänyt 2,5 miljoonaa. Siksi kärkitekijöiden projektien voi olettaa saavan hyvin katsojia, mutta kuinka hyvin, se riippuu monesta asiasta.
Jos tuki otettaisiin pois, tarkoittaisi se väistämättä leffojen laadun heikkenemistä (vähemmän rahaa, vähemmän ammattitaitoa tekemiseen) ja myöskin tuotantojen määrän vähenemistä. Ennemminkin jaettavan tuen kokonaispottia pitäisi pystyä kasvattamaan (Suomessa jaetaan pienempiä summia kuin muissa pohjoismaissa) ja lisäksi
kannustimet pitäisi ottaa käyttöön.
Linkki vie YLE:n artikkeliin.