Mahdetaanko kaikki kisapassit leimata heti, vai jäävätkö jotkut nyt nimetyistä vielä popcorn-osastolle kuntopyörää polkemaan? Koostumus, jossa on kahdeksan pakin rotaatiota varten tasan nolla ylimääräistä pakkia ja 12 hyökkääjän ketjutusta varten kaksi ylimääräistä hyökkääjää on sikäli haavoittuvainen, että jos Suomen pakisto kokee loukkaantumisia heti kättelyssä, niin sitten on huonompi juttu jos kaikki kisapassit on leimattu eikä pakistoon saa enää ketään ottaa sillä aikaa kun hyökkääjiä on kaksikin ylimääräistä (tai toinen tietysti 13. hyökkääjänä, mutta toinen väkisinkin katsomossa).
Jos kisapasseja ei kaikille leimata, niin hetken aikaa odottelisin jomman kumman ekstrahyökkääjän kisapassin leimaamisen kanssa. Jos sattuisi käymään jossain Suomi-Ranskassa siten, että liikaa tietäjän taikajuomaa nauttinut wannabe-Asterix kavereineen lopettaa pakin tai parin kisat siihen paikkaan juuri ennen otteluita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan, niin sitten on Jalosen systeemi vaikeuksissa kun pakkeja on liian vähän mutta hyökkääjiä yli tarpeen.
Se on onneksi selvää, että NHL:stä ei enää ketään odotella. Eipä siellä ketään odottamisen arvoista enää olisikaan, turha on jotain Korpikoskea raahata kolmos-nelosketjuun ja veskarit ovat nyt tässä.
Mitä pelaajavalintoihin tulee, niin sinänsä varsin luontevat valinnat, joihin ei paljoa sanomista ole. Aikamoinen konsensus täälläkin, ei mitään isoja linjariitoja. Sen verran olisin itse tehnyt toisin, että olisin jättänyt Pihlströmin kisakoneesta pois. En ole oikein Pihlströmin valintoja käsittänyt, en viime vuonna enkä sitä ennen (jolloin tulos olikin erittäin murheellinen, 0+1 ja tehotilasto -5). Ei Pihlström välttämättä Suomen kisatulosta romutakaan, mutta eipä hän mitään lisäarvoakaan tuo. Ennemmin olisin hänen tilallaan nähnyt esim. Petrellin.
Tai vaikka sitten sen Peltosen ihan vain sen takia, että
a) Peltosen olisi voinut hätätapauksissa ja loukkaantumisten sattuessa heittää esim. Granlundin vierelle ja Pesosen tilalle, miehet ovat kuitenkin samassa seurajoukkueessa pelanneet pari vuotta ja monesti samassa ketjussakin ja
b) jos on ns. iso peli, niin maalilampun sytyttää todennäköisemmin Peltonen kuin Pihlström ja
c) Peltonen on iästään ja hidastuneesta tahdistaan huolimatta parempi ns. yleis/jarruketjujen pelaaja kuin Pihlström, jonka taidot ovat rajoittuneemmat ja
d) jos ovat kotikisat kyseessä ja pitää tehdä valinta ns. marginaalisesta pelipaikasta kolmos-nelosketjuissa tai ylimääräisestä hyökkääjästä, niin valitsisin aina vanhemman veteraanihyökkääjän: tiukoissa paikoissa veteraani voi kyetä kantamaan joukkuetta henkisesti. Esimerkiksi edellisiin kotikisoihin olisi pitänyt ehdottomasti valita Raimo Helminen jonkun satunnaisemman sankarin asemasta. Ehkä Raipe olisi voinut siinä kuuluisassa Suomi-Ruotsi -ottelussa meuhkata pukukopissa sen verran kovemmalla auktoriteetilla, että Suomi ei olisi niin täysin jäätynyt ja olisi kyennyt pelin voittamaan. Aravirtakin katui Raipen poisjättämistä, toivottavasti ei Jalosen tarvitse katua.
Mutta valinnat on nyt tehty, ja näillä mennään kohti ylihinnoiteltuja pelejä roskamaita vastaan, kohti maksukanaville haudattuja kisalähetyksiä ja kohti hyvin todennäköistä puolivälierätappiota, jos vastaan Kanada sattuu tulemaan.
En nyt yleensä (tai koskaan) näin kyyninen ja välinpitämätön ole MM-kisoja kohtaan ollut, päin vastoin olen yleensä ollut paljon varhaisemmassa vaiheessa jo keväisen MM-kisakuumeen kourissa ja paljon kiinnostuneempi joukkueista ja kisakaavioista. Viime kotikisoissakin oli jo Turun alkulohkon peliin sekä Turussa pelattavaan puolivälieräpeliin kisaliput ostettuna. Nyt vain ei vieläkään sytytä eivätkä kisat aiheuta minkäänlaista intohimoa. Vähän samanlainen olo kuin "odottaisi" jotain EHT-turnausta.
Ehkä siinä vain sitten kävi niin, että viime vuoden keväällä eräs aikakausi tuli lopullisesti päätökseensä ja viime kisat olivat vihoviimeinen koko kansan MM-kisatapahtuma, jossa pelejä näkyi yhteisesti rahoitetuilta kanavilta koko kansalle ja kisatunnelmat olivat yhteiset. Nyt kisatunnelmat ovat varsinkin paikan päällä tarkoitettu lähinnä yrityksille ja yhteistyökumppaneille sekä yläluokan ja ylemmän, lähinnä helsinkiläisen keskiluokan, edustajille. Muu kansa saa sitten katsella telkkarista muutaman Suomen pelin, joita selostaa Mika Saukkonen. Luultavasti ruudussa nähdään asiantuntijana joku Munamies, tai mikä vitun Jani-Petteri nyt sattuukaan tämän hetken kuumin trendi olemaan.