Näinhän se menee kaikissa joukkueissa. Pelikirjaa hiotaaan ja viritetään kauden kuluessa kun ensiksi perussabluuna on saatu toiminaan. Ei tässä ole mitään ihmeellistä, mutta ei näillä virityksillä mitään kania vedetä hatusta näin yhtäkkiä playoffien alla.
Tosiasia on nyt kuitenkin niin, että KJ on flopannut kahdet playoffit peräkkäin HIFK peräsimessä. Siinä ei paljoa lämmitä, että kyseinen valmentaja on voittanut mestaruuksia vuonna miekka ja kilpi toisella puolella Suomea. Onhan Jortikkakin saavuttanut lukuisia Suomen mestaruuksia joskus ja mitä se nyt painaa. Ei mitään ja näin se näyttää olevan Jalosenkin kanssa.
Miksi niitä ns. valttikortteja ei näkynyt viime eikä edellisissä playoffeissa? Se mikä näkyi oli täydellinen mahalasku kauden tärkeimmällä hetkellä. Materiaali on kuitenkin Jalosen kausilla ollut niin laadukasta, että sillä olisi pitänyt pelata mitalleista ja parhaimmillaan mestaruudesta. Ensiksi jotain pitää tiedostaa tehneenä väärin, että sitä voisi korjata. Kykeneekö KJ siihen. En usko, sillä syyt epäonnistumiseen ovat löytyneet aina jostain muualta kuin itsestä.
No, tänä vuonna IFK:ssa on moni asia toisin kuin aiempina vuosina. Eikä siihen vähiten ole vaikuttamassa kapteenimme Ville Peltonen. Aiempina vuosina IFK:lla on ollut hyvät joukkueet paperilla, mutta tiukoissa paikoissa joukkueilta on puuttunut johtajuutta, itseluottamusta ja -varmuutta sekä viimeistelykykyä. Jos verrataan viime kauden joukkuetta tämän kauden jengiin, monella tavalla eroa on kuin yöllä ja päivällä. Esim. tänä vuonna IFK "surkea" tammikuu tarkoitti sitä, että IFK hävisi varsinaisella peliajalla kokonaista 2 ottelua. Molemmilla kerroilla jäätiin tosin täysin maalitta, joka on aina vähintäänkin hieman noloa. Jatkoille tai rankkareille mentiinkin sitten 6 kertaa, joista tosin ainoastaan yhden kerran poistuttiin voittajana. Mutta 12 ottelua tammikuussa oli toki raskas savotta tarvottavaksi. Pisteitä joukkue napsi 19/36, maalisuhde 26-31, IFK:n tappioksi. Viime vuonna tammikuussa IFK:lla oli 10 peliä, joista kokonaan ilman pisteitä jäätiin 5 kertaa ja kerran voitettiin rankkareilla. Pisteet 14/30, maalisuhde 30-33. Mua ainakin lämmittää se yksikin piste enemmän kuin pyöreä nolla, vaikka tappio aina harmittaakin.
Tästä vuodesta ei kukaan osaa sanoa mitään. Onneksi. Jalosta on aika turha verrata Jortikkaan, koska Jalosen suurimmat näytöt valmentajana ovat kuitenkin 2000-luvulta. Tuorein mestaruus tuli sen kauden päätteeksi, jolloin siirtyi IFK:hon.
Kyllähän joka jengi yrittää pleijareihin tuoda aina jotain uutta. Joskus se toimii, joskus ei. Esim. Jalosen Kärpistä mulla ei todellakaan ole sellaista muistikuvaa, että olisivat runkosarjassa olleet mitään erityisen fyysisiä jengejä, mutta kyllä pleijareissa usein pyyhittiin vastustajalla lattiaa ja pelattiin myös sääntöjen rajamailla. En tiedä, johtuiko pelkästään Jalosen yliotteesta juuri Petri Matikaista kohtaan, mutta yleensä fyysinen Blues jäi paitsi taidollisesti, myös fyysisesti keväällä 2008 Jalosen Kärppien jyräämäksi. Voi tietenkin olla, että Kärppien pelaajat tekivät tämänkin ihan itse, ilman Jalosta tai hänen suostumustaan. Mutta joka tapauksessa näin kuitenkin tapahtui.
Mä en tiedä, mistä on lähtenyt liikkeelle väite siitä, etteikö Kari Jalonen löytäisi itsestään mitään vikaa? En nyt harmikseni muista, mistä luin/näin/kuulin, mutta kyllä Jalonen on todennut mm. viime kauden olleen hänelle suuri pettymys ja hän joutui tarkasti miettimään myös omaa tekemistään. Jos jostain saan päähäni, missä tähän törmäsin, linkitän sen tänne.
IFK on pelannut huonosti yksittäisiä otteluja ja yhden pidemmän jakson. Sarjataulukkoon katsomalla on kuitenkin helppo todeta, että jälleen kerran tiukassa SM-Liigassa IFK on tehnyt jotain oikein, koska paikka TOP3:ssa on ollut varma jo pitkän aikaa. Tämäkin on meikäläisille perin harvinaista herkkua. Mä luotan IFK:hon 100%:sti. Mikään ei tue sitä, että IFK alkaisi yhtäkkiä tällä kaudella tehdä asioita huonosti, kun se on ensin lähes koko kauden suorittanut tasaisen varmasti hyvin. Joukkueessa on monta "voittajatyyppiä" ja suurin heistä on Ville Peltonen. Uskon ja luotan siihen, että valmennus ja kapteenimme käyvät asioita jatkuvasti avoimesti läpi ja vuorovaikutus on suurta. Vaikka Kojosta ei pitäisikään, ei hän sentään tyhmä ole. Kuka valmentaja ei haluaisi Suomessa voittaa mestaruutta IFK:ssa? Varsinkin, kun se on täällä tavannut tulla kerran 1,5:ssä vuosikymmenessä... Varmasti Villen sanaa kuunnellaan ja jos ette Kojoon luota, luottakaa sitten Villeen. Se, että IFK tekee oikeita asioita, ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että pleijarit ovat oma maailmansa ja sieltä voi periaatteessa kuka tahansa nousta uudelle tasolle ja tehdä myös oikeita asioita, oikeaan aikaan. Mutta sehän se on urheilun suola, yllätyksellisyys. Mutta tietenkin ottaisin kaikkein mieluiten täysin suvereenin voiton jokaisessa ottelusarjassa. Se on toki mahdollistakin. Sen lisäksi, että Jalosella on näytön paikka, sitä on myös muulla joukkueella. Mitä Villen opeista on jäänyt kauden mittaan tosipeleihin käteen, se selviää keväämmällä.