Master Chief kirjoitti:
Lueskelin tuossa Harlamovin kirjaa. Muutamia otteita siitä kuinka hän muistaa tämän "jääkiekko-ottelun"
" ...Se oli epämiellyttävin otteluni kiertueen aikana ja myös koko urheilu-urallani. Peli alkoi tavanomaisesti, samaan tapaan kuin muutkin kiertueemme ottelut. Vastustajat syöksyivät heti Vladislav Tretjakin maalille. Se ei ollut painostusta, vaan voimapeli-taktiikkaa..."
"...Flyers ei kuitenkaan pelannut niin kuin edelliset vastustajamme Rangers, Canadiens tai Bruins. Flyers pelasi toisin. Se teki psyykkisen hyökkäyksen. Flyers osaa pelata. Joukkueessa oli paljon hyviä pelaajia mm. loistava Bobby Clarke. Niinä minuutteina kiekko ei kuitenkaan kiinnostanut monia joukkueen pelaajia. Tärkeintä oli päästä käsiksi vastustajan pelaajaan, lyödä, pelotella ja kaataa hänet...
Washington Post kirjoitti ottelusta ;
" Kun Bobby Clarke ja Dave Schulz työntyivät kiekon torjuneen Tretjakin päälle, Boris Mihailov osoitti eleillään hämmästystään. Silloin Schulz yksinkertaisesti työnsi nyrkkinsä Mihailovin kasvoihin. Saleski löi Aleksandr Voltskovia sen jälkeen, kun tuomari oli viheltänyt paitsion merkiksi. Barber esti törkeästi Aleksei Voltsenkovin etenemisen ja löi kyynärpäällään neuvostoliittolaisten tähtipelaajaa Harlamovia...
Harlamov jatkaa ;
"...Tähän voidaan lisätä, että mainittu Don Saleski keihästi mailallaan jo ottelun ensimmäisillä minuuteilla Vladimir Lokotkon. Kentällä ei hallinnut ajatus eikä nopeus, jotka ohjaavat taktisia sommitelmia. Kentällä oli vain painostusta, joka ajoittain muuttui terroriksi. Jääkiekkoilua se ei enää ollut...
"...Ottelun päätuomari Loyd Gillmore hämmästytti meitä vielä enemmän kuin pelaajat. Kokenut 45-vuotias tuomari, joka oli jakanut oikeutta sadoissa ammattilaisotteluissa, antoi itsestään sellaisen kuvan kuin ei olisi ikinä jääkiekkoa nähnytkään eikä ymmärtäisi pelistä yhtään mitään. Meitä lyötiin - ja meidät ajettiin kentältä ! Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana olimme pelanneet jo kahdesti vajaalla. Flyersin pelaajat eivät kuitenkaan pystyneet käyttämään hyväkseen miesylivoimaansa.
Zska;n päävalmentaja Konstantin Loktev oli varoittanut meitä tämäntapaisesta tuomarityöstä ja todennut ennen peliä, ettei pidä hämmästellä mitään. Mutta tällaista...tällaista tuomaritoimintaa emme osanneet kuvitellakaan...Washington Post-lehden toimittaja Robert Fachet kirjoitti, että "...Tuomari vihelsi vain silloin, kun kentällä tapahtui todella törkeä rikkomus. Törkeiksi tuomarit tulkitsivat vain ne rikkomukset, joista seuraava vaihe olisi ollut TAPPO...
Lopulta tuomari antoi rangaistuksen myös Philadelphian pelaajalle. Aloitimme hyökkäyksen, sain kiekon ja aloin kiihdyttää vauhtia, kun äkkiä...sain kovan iskun ja silmissä sumeni. Kaaduin jäähän. Olin jonkin aikaa sekaisin. Se oli täysi tyrmäys, ja kavala tyrmäys: vastustaja iski minua nyrkillä puristaen mailaa nyrkissään ja takaapäin..."
"...Uskoimme, että minut maahan lyönyt Ed Van Impe saisi rangaistuksen. Tuomari ei lähettänyt tyrmäysiskun antajaa jäähylle edes Kahdeksi minuutiksi. Sen sijaan hän antoi kaksi minuuttia meidän joukkueellemme. Se tuli siitä, että Loktev tuomarin mielestä pitkitti peliä. Siitä, että minun piti päästä palautumaan iskusta, tuomari ei ajatellut.
Silloin me lähdimme kentältä.
"...Pakollisen tauon aikana korostimme jälleen sitä, ettei tämä ollut jääkiekkoa...Kun peli jälleen käynnistyi, ei Flyersin pelissä ollut paljonkaan muutosta..."
"...Bob Kelly oli jäällä vain pari kertaa. Hän ei tavoitellut kiekkoa vaan vastapelaajiaan ja oli otteissan niin hillitön ja törkeä, puuhissaan niin kaukana jääkiekosta, että jopa hänen joukkuetoverinsa näyttivät pelkäävän häntä..."
"...Haluaisin tarkastella asiaa hieman siltäkin kannalta, miten olisimme pelanneet Stanley cupin voittajaa vastaan, jos olisime ennakolta valmistautuneet sellaiseen kamppailuun. Miten olisimme pelanneet, jos Philadelphia-ottelu ei olisi ollut päätöskamppailu OTTELUSARJAN VOITON JO RATKETTUA ja jos se olisi ollut ensimmäinen tai toinen ottelumme, kun kaikki pelaajamme vielä olivat terveitä..."
"...Jos Flyers oli jossain ZSKA;ta parempi, niin ainoastaa pyrkimyksessä ja kyvyissä taklata sääntöjen vastaisesti. Siitä olen vakuuttunut.
Taklaaminen sääntöjen vastaisesti ei ole kovinkaan vaativa taito. tiedämme, että olisimme pärjänneet tappelussa, mutta emme halunneet emmekä voineet vastata iskuun iskulla. Emme nimenomaan siksi, että meitä ei ole kasvatettu sellaiseen, vaan koska meillä on toisenlainen käsitys moraalista. Emme etsi jääkiekkoilusta tappelua ja hulinointia, vaan meidän urheilullamme on toisenlaiset, jalot tavoitteet..."
"...Niinpä tammikuun 11. päivänä 1976 tunsimme, ettei vastassamme ollut joukkuetta, jonka pelaajista toiset ovat taitavampia ja toiset vähemmän taitavia, vaan jonkinlainen epäonnistuneesti ohjelmoitu robotti..."
Washington Post kirjoitti ;
" Ehkä Flyers oli voimakkaampi...valitettavasti emme saa koskaan siitä varmuutta, ja neuvostoliittolaisille pelaajille on aina puolustus siihen, miksi he eivät esittäneet kaikkia kykyjään;
He pyrkivät säilyttämään henkensä."