Helsinki

[vetti]

Ei tietenkään, mutta ei siitä ole kysekään. Metroremontti lisää kumipyöräliikenteen määrää alueella, jolloin välityskapasiteetti joutuu koetukselle.

"Vaikuttaa siksi, että sen lasketaan heikentävän vaihtoehtoisen reitin kapasiteettia. Näissä lasketaan aina isoimpien väylien välityskykyä, joille on (muistaakseni jopa kaavassa) määritetty tietty minimi hälytysajoneuvojen kulun turvaamiseksi. Sillat ovat keskeisiä, aika selkeästä syystä."

Tähän nyt vain otin kantaa. Ihan ok, olkoon. Helppo ymmätää väärin

 

[Vaughan]

Metroliikenteeseen tulossa vähintään puolen vuoden katko

Metroliikenteeseen Helsingin keskustan ja Itä-Helsingin välille tulee näillä näkymin vähintään kuuden kuukauden mittainen tauko vuonna 2027, tiedottaa kaupunki.

www.iltalehti.fi

Itäväylällä saattaapi olla liikennettä.

Ja saattaapi Kalasataman metroasemalla oli vilskettä, jos käytännössä kaikki metroradan itähaarukan julkinen liikenne korvataan busseilla, ja lähin paikka vaihtaa metron ja bussien välillä on Kalasatamassa.

No, ei siinä mitään, huonokuntoiset sillat pitää tietenkin korjata.

Saattaapi myös Redin kävijämäärät nousta uusiin ennätyksiin. Helsinkiä vähemmän tunteville tiedoksi, että Kalasataman metroasema sijaitsee heikoista asiakasmääristä kärsineen kauppakeskus Redin kolmannessa kerroksessa - samalla tasolla kuin bussipysäkit - mutta käytännössä vaihto pitää aina tehdä 2. kerroksen kautta. Se taas on puhdas liikekerros, jossa on strategisilla pelipaikoilla mm. R-kioski, Arnolds Doughnut's, H&M jne. Ruuhka-aikaan voi olla vilinää, kun samaan aikaan paikalle saapuu metro, jonka matkustajat lähtevät siirtymään 2. kerroksen kautta itään meneville bussipysäkeille, ja idästä tulee täysiä busseja jonossa purkamaan lastinsa, joka siirtyy 2. kerroksen kautta länteen suuntaville metroille. Onneksi metrojunia ei lyhennetty Espoon laiturien takia, ja kaikille riittää varmasti tilaa...

 

[Vaughan]

Ja saattaapi Kalasataman metroasemalla oli vilskettä, jos käytännössä kaikki metroradan itähaarukan julkinen liikenne korvataan busseilla, ja lähin paikka vaihtaa metron ja bussien välillä on Kalasatamassa.

No, ei siinä mitään, huonokuntoiset sillat pitää tietenkin korjata.

Jaahas, luin Hesarin vasta työpäivän jälkeen, ja tajusin ymmärtäneeni väärin, mistä kohtaa liikenne katkeaa! No, jätetään väärinkäsitys tuohon muistutukseksi, että kannattaa lukea juttu kunnolla ennen kommentointia.

Ei se onneksi täysin pieleen mennyt, koska vilske Redissä voi joka tapauksessa lisääntyä, kun ihmiset eivät vain matkusta sen läpi. Mutta Hesarissa spekuloitiin myös vaihtoehdolla, jossa liikenne katkaistaisiin peräti Herttoniemen ja Hakaniemen välillä. Tällöin liikennehaitta olisi jo valtava, koska lähes kaikki joukkoliikenne siirtyisi korvaaville linjoille. Kalasatamasta yhteydet sekä keskustaan että pohjoiseen ovat huomattavasti Herttoniemeä paremmat...

 

[Ann Arbor]

Suomeen tulee uusi jättivirasto – avit ja elyt menevät uusiksi

Valtio perustaa valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston, jonka pääpaikaksi tulee Tampere. Suomeen tulee myös kymmenen uutta elinvoimakeskusta nykyisten ely-keskusten tilalle.

yle.fi

Helsingin tietynlaisesta pysähtyneisyydestä ja kunnallispolitiikan ongelmista on käyty suht. paljon keskustelua. Pelkästä tilanteen päivittelystä olisi syytä vihdoin edetä myös siihen vaiheeseen, missä pyrittäisiin löytämään nykyisiin solmuihin myös ratkaisuja.

On mielestäni hyvin kuvaavaa, että uuden valtion jättiviraston sijaintipaikaksi on tulossa Tampere. Monessa muussa maassa pääkaupunki olisi ollut olettaakseni aika lailla itsestään selvä valinta vastaavanlaiselle laitokselle. Toki aluepolitiikalla ja desentralisaatioon pyrkimisellä on maassamme pitkät perinteet, mutta tämä huomioidenkin, tulisiko helsinkiläisten ja laajemmassa mittakaavassa myös uusmaalaisten poliitikkojen pyrkiä nykyistä laajempaan kotiinpäin vetämiseen?

Onko Helsingillä varaa enää nukkua onnensa ohi?

 

[Flou]

Suomeen tulee uusi jättivirasto – avit ja elyt menevät uusiksi

Valtio perustaa valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston, jonka pääpaikaksi tulee Tampere. Suomeen tulee myös kymmenen uutta elinvoimakeskusta nykyisten ely-keskusten tilalle.

yle.fi

Helsingin tietynlaisesta pysähtyneisyydestä ja kunnallispolitiikan ongelmista on käyty suht. paljon keskustelua. Pelkästä tilanteen päivittelystä olisi syytä vihdoin edetä myös siihen vaiheeseen, missä pyrittäisiin löytämään nykyisiin solmuihin myös ratkaisuja.

On mielestäni hyvin kuvaavaa, että uuden valtion jättiviraston sijaintipaikaksi on tulossa Tampere. Monessa muussa maassa pääkaupunki olisi ollut olettaakseni aika lailla itsestään selvä valinta vastaavanlaiselle laitokselle. Toki aluepolitiikalla ja desentralisaatioon pyrkimisellä on maassamme pitkät perinteet, mutta tämä huomioidenkin, tulisiko helsinkiläisten ja laajemmassa mittakaavassa myös uusmaalaisten poliitikkojen pyrkiä nykyistä laajempaan kotiinpäin vetämiseen?

Onko Helsingillä varaa enää nukkua onnensa ohi?

Helsinki ei tarvitse enää yhtään lisävirastoa.

Eiköhän ole ihan koko maan intressi, että noita jättivirastoja viedään muuallekkin kuin Helsinkiin. Toki Tampere tälle valinnalle on kyllä kanssa yhtä tyhjän kanssa, ei Pirkanmaa mitään buustia tarvitse, kun seutukunta ja Tampere kasvavat kyllä ilmankin varsin tehokkaasti.

 

[Individual]

Kertokaa minulle vasta kolme vuotta kaupungissa asuneelle, että mistä johtuu se, että jos joku edes ehdottaa rakentavansa mitä tahansa koirankoppia suurempaa, niin somekansa (esim. Helsingin Uutisten Facessa) hyppää heti takajaloilleen? Rakennetaanko tänne enemmän fiilispohjalta ja hattaranpunaisiin visioihin luottaen ja sitä vastustetaan, vai onko jokainen lapion pisto maahan isku Helsingin Suomi-filmi-idylliin?

Kalasataman hulppealle rantatontille suunnitellaan 350 vuokra- ja omistusasuntoa – katso havainnekuvat

Kortteliin suunnitellaan 200 vuokra-asuntoa ja 150 omistusasuntoa.

www.helsinginuutiset.fi

 

[V-G-]

Rakennetaanko tänne enemmän fiilispohjalta ja hattaranpunaisiin visioihin luottaen ja sitä vastustetaan, vai onko jokainen lapion pisto maahan isku Helsingin Suomi-filmi-idylliin?

Syitä on useita. Keskeisimmät varmasti liittyvät talouteen ja lähiluontoon.

Talouden osalta kyse lienee siitä, että asuntotuotannon perustelut pohjautuvat monesti aika hatariin olettamiin kaupungin väestömäärän kasvuennusteiden ja -lupausten toteutumisesta, sekä siitä, että Suomeen ja pääkaupunkiseudulle muuttaa yhä vähemmän maksukykyistä väkeä suhteessa väkimäärään ja asuin kustannuksiin. Kuvaava esimerkki omasta naapurustostani Etelä-Haagasta on Steniuksentien uudisrakennukset; kaksi uutta kerrostaloa, joissa 34 asunnosta on asutettuina yhteensä kuusi. Tasakattolaatikkoja, joissa 93 neliön neliö maksaa miljoonan ei ole juuri nyt sitä kuuminta hottia.

Lisäksi on tietysti huomioitava se, että rakennusliikkeet ovat aika vaikeassa raossa juuri nyt, ja modessa yhteydessä on tullut huomattua kaupunkilaisten pelko rakentamisen laadun heikkenemisen suhteen. Tästä on vaikea sanoa sen enempää - suhdanteet vaihtelevat - mutta ei alalla ihan liikaa löysää kyllä ole.

Lähiluonnon osalta on vaikea käsittää hinkua uudisrakentamiselle. Tämä suututtaa itseäni eniten, sillä luonto on Helsingissä korvaamatonta - kirjaimellisesti. Stansvik, Riistavuori ja Malminkartanon Kartanonmetsä ovat henkireikiä, ja jokaisen lähinaapurustosta löytyy runsaasti täysin vajaakäytölle jäänyttä maata, jota voitaisiin helposti hyödyntää myös uudisrakentamiseen.

Toisin sanoen, tarve, hinta ja luonto ovat ne kynnyskysymykset.

Omana kaneettina tähän loppuun sanoisin - osin viitaten aiempaan keskusteluun täällä - että minusta Kalasatama, Jätkäsaari ja Keski-Pasila voitaisiin ampua niin tukkoon mahdollisimman korkeaa rakentamista kuin vain ikinä pystyy, jotta muut alueet säästyisivät. Sama voitaisiin tehdä Valimon ja Valimon puoleisen Pitäjänmäen seuduille (Valion tehtaan seutu yksin ei riitä!). Nuo alueet ovat käytännössä täysin lähiluonnottomia jo valmiiksi, joten kukaan ei menettäisi mitään.

 

[Alejandro]

Talouden osalta kyse lienee siitä, että asuntotuotannon perustelut pohjautuvat monesti aika hatariin olettamiin kaupungin väestömäärän kasvuennusteiden ja -lupausten toteutumisesta, sekä siitä, että Suomeen ja pääkaupunkiseudulle muuttaa yhä vähemmän maksukykyistä väkeä suhteessa väkimäärään ja asuin kustannuksiin. Kuvaava esimerkki omasta naapurustostani Etelä-Haagasta on Steniuksentien uudisrakennukset; kaksi uutta kerrostaloa, joissa 34 asunnosta on asutettuina yhteensä kuusi. Tasakattolaatikkoja, joissa 93 neliön neliö maksaa miljoonan ei ole juuri nyt sitä kuuminta hottia.

Asun itsekin Etelä-Haagassa ja olen useasti miettinyt kenelle nuo miljoonakämpät on ajateltu. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna en ostaisi miljoonakämppää Etelä-Haagasta, vaikka minulla olisi siihen varaa. Siitäkin huolimatta, että Etelä-Haaga on ehdottomasti yksi parhaimpia kaupunginosia elää. En rehellisesti sanottuna ymmärrä mitä tuossa kuviossa on mietitty.

 

[Ann Arbor]

Omana kaneettina tähän loppuun sanoisin - osin viitaten aiempaan keskusteluun täällä - että minusta Kalasatama, Jätkäsaari ja Keski-Pasila voitaisiin ampua niin tukkoon mahdollisimman korkeaa rakentamista kuin vain ikinä pystyy, jotta muut alueet säästyisivät. Sama voitaisiin tehdä Valimon ja Valimon puoleisen Pitäjänmäen seuduille (Valion tehtaan seutu yksin ei riitä!). Nuo alueet ovat käytännössä täysin lähiluonnottomia jo valmiiksi, joten kukaan ei menettäisi mitään.

Tästä olen samaa mieltä. Pitkäänhän vallalla on ollut kaupunki-ihanne, missä tiivis korttelikaupunki on enemmän tai vähemmän tabu ja kerrostalorakentamisessa on suosittu ns. metsälähiö-tyyliä, usein toki ilman metsää, mutta harvaa kaupunkirakennetta joka tapauksessa. Käsitän kyllä, että monelle se ideaaliasuinpaikka on se omakoti- / rivitalo omalla pihamaalla, mutta kerrostalorakentamisessa näen nimenomaan tehoja mahdollista nostaa edelleen, vaikka toki erittäin korkeiden (+25 kerrosta) tornitalojen rakentaminen osaltaan kalliimpaa onkin.

Nyt esim. kun Malmin lentokentän gryndaaminen on enemmän tai vähemmän sinetöity, olisi alueesta voinut suunnitella oleellisesti kaupunkimaisemman ja tiiviimmän, kuten myös Laajasalon Kruunuvuorenrannan, minne ollaan toteuttamassa vieläpä ison mittakaavan raideinvestointia.

Yhtä lailla pääradan varren asemien lähitienolta on varaa tiivistää. Kaikki nämä vievät pois painetta jäljellä olevien isompien luontokokonaisuuksien leikkaamiselta. Esim. Keskuspuisto suht. yhtenäisenä vihersormena Vantaalta aina Töölönlahdelle asti tulisi säästää rakentamiselta. -Toki aluetta on syytä viheralueena kehittää. Minua ei haittaisi ollenkaan esim. puulajipuisto.

 

[Dynamo]

Kertokaa minulle vasta kolme vuotta kaupungissa asuneelle, että mistä johtuu se, että jos joku edes ehdottaa rakentavansa mitä tahansa koirankoppia suurempaa, niin somekansa (esim. Helsingin Uutisten Facessa) hyppää heti takajaloilleen? Rakennetaanko tänne enemmän fiilispohjalta ja hattaranpunaisiin visioihin luottaen ja sitä vastustetaan, vai onko jokainen lapion pisto maahan isku Helsingin Suomi-filmi-idylliin?

Kalasataman hulppealle rantatontille suunnitellaan 350 vuokra- ja omistusasuntoa – katso havainnekuvat

Kortteliin suunnitellaan 200 vuokra-asuntoa ja 150 omistusasuntoa.

www.helsinginuutiset.fi

Vastustus mitä luultavimmin liittyy tähän lauseeseen:
"Kortteliin suunnitellaan 200 vuokra-asuntoa ja 150 omistusasuntoa."
Vuokra-asunnot tuovat ongelmia, vähintäänkin mielikuva vuokra-asuntojen asukkaiden aiheuttamista ongelmista on ongelma. Mielikuvaa ei yhtään vähennä uutiset vuokratalojen ongelmista, joihin on vaikea puuttua. Nuo uutiset ovat samalta Kalasataman alueelta. Tätä se segregaation vähentämisen pyrkimys tuottaa. Ei saisi olla hyväosaisten ja huono-osaisten alueita, vaan kaikilla tulisi olla yhtä hyvät oltavat. Ongelma vaan on se, että kerrostalossa pari ongelmatapausta vähentää muiden asukkaiden elintasoa reippaasti. Pelko ongelmien levittäytymisestä lähialueille on todellinen, olipa pelko aiheellinen tai aiheeton. Sijoittaisitko itse satoja tuhansia euroa asuntoon, joka on mahdollisesti saamassa ongelma-alueen maineen? Tuolla alueella on jo paljon (suhteellisen kalliita) omistusasuntoja, joten ei ole vaikea päätellä ketkä vuokra-asuntoja vastustavat. Luultavasti mitään somen vastustusongelmaa ei olisi, jos samalle alueelle suunniteltaisiin 350 omistusasuntoa.

 

[Straight Edge]

Suosituksia safkapaikalle alueella Kallio-Hakaniemi? Lauantai-ilta, tullaan Harjutorin saunalta evästämään. Ei mielellään S-ketjun bulkkia tms., ja saisi löytyä vegee ja lihaa. Ja mahdollisesti myös jallusnapsit. Ei valkoisia pöytäliinoja & viulunsoittoa, mukava mutkattoman meiningin safkapaikka äänekkäälle viiden ukon seurueelle.

 

[V-G-]

Suosituksia safkapaikalle alueella Kallio-Hakaniemi? Lauantai-ilta, tullaan Harjutorin saunalta evästämään. Ei mielellään S-ketjun bulkkia tms., ja saisi löytyä vegee ja lihaa. Ja mahdollisesti myös jallusnapsit. Ei valkoisia pöytäliinoja & viulunsoittoa, mukava mutkattoman meiningin safkapaikka äänekkäälle viiden ukon seurueelle.

No nyt on niin totaalisen yhteensopiva tarvekuvaus Cellalle, että älkää edes miettikö mitään muuta. Mutkaton, suht ronski, asiansa erittäin hyvin osaava ja perinteinen. Suosittu myös joten varatkaa pöytä tekstarilla tai sähköpostilla.

 

[Straight Edge]

No nyt on niin totaalisen yhteensopiva tarvekuvaus Cellalle, että älkää edes miettikö mitään muuta. Mutkaton, suht ronski, asiansa erittäin hyvin osaava ja perinteinen. Suosittu myös joten varatkaa pöytä tekstarilla tai sähköpostilla.

Kiitti! Voisi sopia just passelisti meille. Varaan tuolta!

 

[Ollakseni]

Vuokra-asunnot tuovat ongelmia, vähintäänkin mielikuva vuokra-asuntojen asukkaiden aiheuttamista ongelmista on ongelma. Mielikuvaa ei yhtään vähennä uutiset vuokratalojen ongelmista, joihin on vaikea puuttua. Nuo uutiset ovat samalta Kalasataman alueelta. Tätä se segregaation vähentämisen pyrkimys tuottaa. Ei saisi olla hyväosaisten ja huono-osaisten alueita, vaan kaikilla tulisi olla yhtä hyvät oltavat. Ongelma vaan on se, että kerrostalossa pari ongelmatapausta vähentää muiden asukkaiden elintasoa reippaasti. Pelko ongelmien levittäytymisestä lähialueille on todellinen, olipa pelko aiheellinen tai aiheeton. Sijoittaisitko itse satoja tuhansia euroa asuntoon, joka on mahdollisesti saamassa ongelma-alueen maineen?

Toisaalta jos ne kaikki ongelmatapaukset laitetaan jonnekin itäisen Helsingin betonikuutioihin, niin tuskin se niille alueille hyväksi on lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä. Sehän se tuppaa olemaan vähän niinkuin vaihtoehtona tälle nykyiselle mallille.

 

[Vaughan]

No nyt on niin totaalisen yhteensopiva tarvekuvaus Cellalle, että älkää edes miettikö mitään muuta.

Cellalle vahva suositus! Siellä käydään omalla porukalla aina Harjutorin saunan yhteydessä.

Tosin mennään aina ensin syömään, koska saunareissut tuppaa venymään, ja sitten myöhästyttäisiin pöytävarauksesta...

 

[Dynamo]

Toisaalta jos ne kaikki ongelmatapaukset laitetaan jonnekin itäisen Helsingin betonikuutioihin, niin tuskin se niille alueille hyväksi on lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä. Sehän se tuppaa olemaan vähän niinkuin vaihtoehtona tälle nykyiselle mallille.

Siinäkin tapauksessa henkilöt, jotka eivät itse pysty kustantamaan asuntoa markkinahinnoilla, saavat yhteiskunnalta katon päänsä päälle. Ei tarvitse kadulla asua. Mutta se ei siis riitä, vaan ongelmatapauksille rakennetaan verorahoilla kämppiä arvopaikoille. Tällainen osoittaa täydellistä empatiakyvyn puutetta veronmaksajia kohtaan. Meillä on jo maailman korkein verotus, mutta tasa-arvoa ei ilmeisesti vieläkään ole tarpeeksi. Sosialisteille on ilmeisesti näemmä ihan sama, mitä työläisen kämpän arvolle tapahtuu, sillä omistajaluokka on riistäjäluokka. Näin, vaikka kämpän enemmistön omistus on pankilla, ei asukkalla.

 

[kamrat]

Siima!

 

[Ollakseni]

Siinäkin tapauksessa henkilöt, jotka eivät itse pysty kustantamaan asuntoa markkinahinnoilla, saavat yhteiskunnalta katon päänsä päälle. Ei tarvitse kadulla asua. Mutta se ei siis riitä, vaan ongelmatapauksille rakennetaan verorahoilla kämppiä arvopaikoille. Tällainen osoittaa täydellistä empatiakyvyn puutetta veronmaksajia kohtaan. Meillä on jo maailman korkein verotus, mutta tasa-arvoa ei ilmeisesti vieläkään ole tarpeeksi. Sosialisteille on ilmeisesti näemmä ihan sama, mitä työläisen kämpän arvolle tapahtuu, sillä omistajaluokka on riistäjäluokka. Näin, vaikka kämpän enemmistön omistus on pankilla, ei asukkalla.

Niin sinä pohdit asuntosijoittajan ahdinkoa, minä pohdin sitä miten vältetään katujengien kasvua ja sitä että syntyy varjoyhteiskuntia. Yksi merkittävästi katujengien ja varjoyhteiskuntien kasvamiseen vaikuttanut asia Ruotsissa oli juuri se että maahanmuuttajat laitettiin lähiöihin missä oli pelkkiä maahanmuuttajia ja sitten hämmästyttiin kun siellä ei lapset törmää ruotsiin kuin satunnaisesti kun ympärillä kaikki puhuvat muita kieliä.

 

[Dynamo]

Niin sinä pohdit asuntosijoittajan ahdinkoa, minä pohdin sitä miten vältetään katujengien kasvua ja sitä että syntyy varjoyhteiskuntia. Yksi merkittävästi katujengien ja varjoyhteiskuntien kasvamiseen vaikuttanut asia Ruotsissa oli juuri se että maahanmuuttajat laitettiin lähiöihin missä oli pelkkiä maahanmuuttajia ja sitten hämmästyttiin kun siellä ei lapset törmää ruotsiin kuin satunnaisesti kun ympärillä kaikki puhuvat muita kieliä.

Maahanmuuttajat ovat rikkaus. Näin mulle on vuosia kerrottu. Eikö siis tätä rikkautta ole syytä jakaa köyhemmille alueille, eikä jo valmiiksi rikkaille alueille? Näin loogisesti köyhemmistä alueista tulee parempia, ja kaikki hyötyvät. Sitä paitsi: emme ole Ruotsin tiellä, tätäkin on kerrottu vuosikausia.

 

[Ann Arbor]

Niin sinä pohdit asuntosijoittajan ahdinkoa, minä pohdin sitä miten vältetään katujengien kasvua ja sitä että syntyy varjoyhteiskuntia. Yksi merkittävästi katujengien ja varjoyhteiskuntien kasvamiseen vaikuttanut asia Ruotsissa oli juuri se että maahanmuuttajat laitettiin lähiöihin missä oli pelkkiä maahanmuuttajia ja sitten hämmästyttiin kun siellä ei lapset törmää ruotsiin kuin satunnaisesti kun ympärillä kaikki puhuvat muita kieliä.

On toki syytä muistaa, että iso osa Ruotsiin 2000-luvullakin saapuneista maahanmuuttajista on sopeutunut sikäläiseen yhteiskuntaan varsin hyvin, mutta tosiaan jos esim. miljoonasta tulijasta vain joka kymmeneskin on isojen haasteiden kanssa integraatiossa, tarkoittaa se vääjäämättä ongelmia.

Tukholman osalta monien näiden huonomaineisimpien maahanmuttajalähiöiden ongelmiin vaikuttaa varmasti myös kaupunkisuunnittelu. Nopealla vilkaisulla Google Earthiin voi huomata, että täälläkin tunnetut Rinkeby, Tensta ja Husby ovat eräänlaisia muusta kaupunkirakenteesta erillään olevia saarekkeita, joten ei ihmekään, mikäli niistä muodostuu eräänlaisia valtakulttuurista erillään olevia linnakkeita. Toki se ei kaikkea selitä, sillä onhan vähän vastaavanlaista suunnittelufilosofiaa sovellettu myös entisen Martinlaakson / Vantaankosken radan, nykyisen Kehäradan varren vanhemmissa lähiöissä.

Toivottavasti alueiden segregaatioon puututaan vastaisuudessa nykyistäkin tarmokkaammin. Julkisten vuokra-asuntojen hajasijoittaminen auttaa jonkin verran, mutta se ei ratkaise kaikkea.

 

[DAF]

Maahanmuuttajat ovat rikkaus. Näin mulle on vuosia kerrottu. Eikö siis tätä rikkautta ole syytä jakaa köyhemmille alueille, eikä jo valmiiksi rikkaille alueille? Näin loogisesti köyhemmistä alueista tulee parempia, ja kaikki hyötyvät. Sitä paitsi: emme ole Ruotsin tiellä, tätäkin on kerrottu vuosikausia.

Sinä meinaat, että niillä köyhemmillä alueilla ei lainkaan olisi maahanmuuttoa ja/tai vuokrataloja? Toki niillä myös on paljon omistusasumista, ollut aina, jos puhutaan vaikkapa pk-seudun lähiöistä.

Suomalaisen yhteiskunnan _vahvuus_ on se, että alueet eivät voimakkaasti eriydy eikä synny no-go zoneja, joita juuri siellä Ruotsissa on osin syntynyt. Niin edelleen siihen voidaan jonkin verran vaikuttaa kaavoituksella. Keskiluokkaista voi tämä harmittaa tietysti, mutta se keskiluokkainenkin hyötyy asiasta monessa muussa kohtaa.

Yleisesti ottaen "vuokratalojen ongelmat" ovat anekdootteja kokonaisuudessa - varsinkin kun kuvatussa kohteessa puhutaan kovan rahan kohteesta. Myös sekaomisteisissa asutaan paljon vuokralla aivan noilla samoilla paikoilla, hyvillä liikenneyhteyksillä näin tyypillisesti on. Seudun vuokratarjonta on kohtalaisen hintavaa sekin.

 

[DAF]

Tukholman osalta monien näiden huonomaineisimpien maahanmuttajalähiöiden ongelmiin vaikuttaa varmasti myös kaupunkisuunnittelu. Nopealla vilkaisulla Google Earthiin voi huomata, että täälläkin tunnetut Rinkeby, Tensta ja Husby ovat eräänlaisia muusta kaupunkirakenteesta erillään olevia saarekkeita, joten ei ihmekään, mikäli niistä muodostuu eräänlaisia valtakulttuurista erillään olevia linnakkeita. Toki se ei kaikkea selitä, sillä onhan vähän vastaavanlaista suunnittelufilosofiaa sovellettu myös entisen Martinlaakson / Vantaankosken radan, nykyisen Kehäradan varren vanhemmissa lähiöissä.

Minun käsittääkseni nimenomaan ei ole sovellettu. Hintataso vaihtelee, mutta jos Vantaan lähiöitä tarkoitat, kyllä niissä kaikissa on nimenomaan sekaomisteista asuntokantaa. Ruotsissa koko asuntojärjestelmä on tosin erilainen ja perustuu meikäläisen ason tyyppiseen omistukseen.

 

[Dynamo]

Sinä meinaat, että niillä köyhemmillä alueilla ei lainkaan olisi maahanmuuttoa ja/tai vuokrataloja? Toki niillä myös on paljon omistusasumista, ollut aina, jos puhutaan vaikkapa pk-seudun lähiöistä.

Suomalaisen yhteiskunnan _vahvuus_ on se, että alueet eivät voimakkaasti eriydy eikä synny no-go zoneja, joita juuri siellä Ruotsissa on osin syntynyt. Niin edelleen siihen voidaan jonkin verran vaikuttaa kaavoituksella. Keskiluokkaista voi tämä harmittaa tietysti, mutta se keskiluokkainenkin hyötyy asiasta monessa muussa kohtaa.

Yleisesti ottaen "vuokratalojen ongelmat" ovat anekdootteja kokonaisuudessa - varsinkin kun kuvatussa kohteessa puhutaan kovan rahan kohteesta. Myös sekaomisteisissa asutaan paljon vuokralla aivan noilla samoilla paikoilla, hyvillä liikenneyhteyksillä näin tyypillisesti on. Seudun vuokratarjonta on kohtalaisen hintavaa sekin.

En tuonut maahanmuuttajia tähän keskusteluun, @Ollakseni toi. Omassa taloyhtiössä on asukkaina omistajia ja vuokralaisia. Molemmissa ryhmissä maahanmuuttajia. Ongelmat ovat pääosin vuokralaisten aiheuttamia ja ykkösryhmä ongelmien aiheuttajana ovat alle a) 30 -vuotiaat ja b) päihdeongelmaiset. (Usein hlö on kuulunut molempiin.) Valkoinen naama niillä on näyttänyt aina olevan.

 

[Karpat46]

Olen vähän suunnitellut turistireissua Helsinkiin ensi kesäksi, muutama päivä jossain järkevässä AirBnb:ssä. Suunnitelmissa ulkoilua merenrantamaisemissa ja miksei jossain lähisaarissa. Rautatieasemalta sellainen 1 km säde sekä Kallion suunnan Hesari, Töölönlahti, Hämeentie -kolmiossa on pyöritty tarpeeksi. Myös länsipuolen rannat Hietaniemestä Seurasaareen kierretty suhteellisen vasta. Nyt ollut suunnitelmissa katsella itäpuolen rantoja sekä Suomenlinnan sijaan käydä Vallisaaressa.

Meinasin ensin, että raahaisi pyörän junassa mukana, mutta taitaa olla aivan turha ottaa ristiksi. Julkisilla, kaupunkipyörillä ja kävellen on varmasti hyvä kombo, eikä tarvitse miettiä mihin lukitsee pyöränsä. Julkisilla pitää ilmeisesti vielä hommata 1–3 päivän turrelippu? En ainakaan huomannut, että lähimaksulla olisi automaattisesti päiväkohtainen katto. Miten nuo kaupunkipyörät on toimineet? Onko sudenkuoppia, joita tulisi ottaa huomioon? Ainakin todennäköisesti halvempi (5 € päivä), kuin vuokraskuutit?

Tästä ketjusta löytyikin vanhoista viesteistä erinomaisia vinkkejä, mutta lisää saa kertoa, jos jotain tulee mieleen. Tarkoituksena siis päämäärätön turistikäyskentely kaupunkiluonnon äärellä ja vähän kaupunkiarkkitehtuuriakin tarkkaillen. Välillä pysähtelee sitten tilanteen mukaan kahville, oluelle tai jätskille. Ainakin Katajanokka-Vartiosaari väliltä olen bongannut kivan näköisiä rantareittejä. Vähän kiinnostaa myös, miten Kalasataman alueet on rakentunut sekä kaikki uuteen palvelukäyttöön muunnetut tyypillisesti sellaiset punatiiliset entiset teollisuuskiinteistöt, kuten tuo alue, jonka kohdalla Google mapsissa lukee Vilhonvuori ja siellä on joku Teurastamo -niminen paikka, jossa terasseja ym.

Tämä kaikki vaatii tietenkin vähän onnea säiden kanssa ja aivan täysin koiranilmoilla täytyisi muuttaa suunnitelmia ehkä kulttuuri, ruoka ja juoma painotteisemmaksi.

Paljon tekstiä ja vähän kysymyksiä. Pääpointit ehkä merenrantakohteiden ilmiantaminen ja muut hajanaiset suositukset. Valtavan ihmeellistä ei tarvitse olla, vaan Alepasta haetut eväät ja joku rantakallio riittää ja on monesti sitä parasta. Kaikki kivat persoonalliset kahvilat ja kuppilat toki myös kiinnostaa.

Niin, sellainen vielä, että mihin ajankohtaan ajoittuu valkoposkihanhien pahin sesonki. Niitä on ilmeisesti johonkin aikaan kesästä aivan liikaa ja aivan liian joka paikassa ja tuottavat aivan liikaa paskaa. Että onko ihan tuurissaan milloin ja missä?

 

[Tumpe]

Niin, sellainen vielä, että mihin ajankohtaan ajoittuu valkoposkihanhien pahin sesonki. Niitä on ilmeisesti johonkin aikaan kesästä aivan liikaa ja aivan liian joka paikassa ja tuottavat aivan liikaa paskaa. Että onko ihan tuurissaan milloin ja missä?

Koko kesänhän niitä on ja lisääntyvät sitä mukaa kun poikaset syntyy. Noin muuten ei niitä täällä nyt niin hirveästi ole, ei ole ainakaan omaa elämää haitannut.