Onhan tuo nyt ihan huumorilistaus kun kysytään kansalaisilta, joista valtaosa ei tiedä kuin uusimmat presidentit. Esimerkiksi Risto Ryti vasta seitsemäs?Tällaiselle historian tunnit lintsanneelle tollolle kun minäkin olen, onpa näppärä kooste Suomen presidenteistä tämä MTV:n kysely kolmesta parhaasta presidentistä. Siitä näkee kuka milloinkin oli presidenttinä ja saavutuksensa. Itse puhuisin ehkä merkittävimmistä presidenteistä.
MTV:n kysely: He ovat kolme Suomen kaikkien aikojen parasta presidenttiä
MTV Uutisten kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen historian kolme parasta presidenttiä ovat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Urho Kekkonen ja presidentti Mauno Koivisto.www.mtvuutiset.fi
Hauskana yksityiskohtana Halosen sijoittuminen noinkin kärkeen, hymähdys.
Otan nuo Meinanderin omat valinnat aika hyvinä hakuina.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
HIFK:n mestarimaalivahti Kiia Lahtisen ura jatkuu YhdysvalloissaLue lisää »
-
Kärpät osallistuu tämän vuoden Spengler CupiinLue lisää »
-
Ulkomaanoptio jää käyttämättä − Eemil Erholtz pelaa ensi kaudellakin patapaidassaLue lisää »
-
Avalanche ja Hurricanes raivasivat tiensä jatkoon, Predators ei taipunut kesälomalleLue lisää »
-
Suomalaistaustainen norjalaispuolustaja myönsi Slovakian paremmuuden: "He pelasivat nopeaa peliä"Lue lisää »
-
Zürich Lions voitti Sveitsin mestaruuden – Juho Lammikko kotijoukkueen sankarinaLue lisää »
Suomen tasavallan presidentti
- Viestiketjun aloittaja Fordél
- Alkaa
- 24 802
- 256
Joo, artikkelin idea on surkea, mutta toisaalta onnistunut kun se saanee ihmiset lukemaan pikaisen tietopläjäyksen kaikista pressoista.
Kyselystä huomaa varsin selvästi, millainen porukka kuuluu maikkarin lukijoihin. Muistetaan Kekkonen, muttei Rytiä tai Ståhlbergiä. Marski sentään muistetaan.
Seuraavaksi maikkari järjestänee kyselyn kaikkien aikojen parhaimmasta pääministeristä, jolloin Marinin fanijoukot äänestävät hänet ykköseksi, kakkoseksi jää Aho, kolmanneksi Lipponen, neljänneksi Stubb ja viidenneksi Sipilä, koska onhan se luonnollisesti niin, että näitä aiemmat pääministerit eivät olleet mistään kotoisin.
Seuraavaksi maikkari järjestänee kyselyn kaikkien aikojen parhaimmasta pääministeristä, jolloin Marinin fanijoukot äänestävät hänet ykköseksi, kakkoseksi jää Aho, kolmanneksi Lipponen, neljänneksi Stubb ja viidenneksi Sipilä, koska onhan se luonnollisesti niin, että näitä aiemmat pääministerit eivät olleet mistään kotoisin.
Paastainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP & 80-luvun HoNsU
Omalla kouluaikanani en osannut edes Ståhlbergistä Kekkoseen, vaikka historia oli lempiaineita lukiossa
Rytin huonohkoa sijoitusta selittänee se, että aika iso kansasta muistaa hänen joutuneen vankilaan "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi", mutta harvempi muistaa tai oikeastaan tietää, mitkä seikat johtivat siihen. Mannerheim on ollut jatkuvasti esillä, kun taas Ryti on jäänyt taustalle, mikä on suuri sääli.
En ihan usko tähän. YLE:n vuoden 2004 Suuret suomalaiset -äänestyksessä Ryti sijoittui toiseksi (22.2% äänistä) Mannerheimin (28.7% äänistä) jälkeen.
Vaikka tuosta on jo 18 vuotta aikaa (aika rientää, perkules), niin en usko kansan kollektiivisen muistin olevan vieläkään muuttunut noin paljoa, että Ryti nähtäisiin noin väärin. Ehkä tuossa kohtaa äänestystä on painotettu presidenttien normaaliolojen toimintaa - Ryti kun oli käytännössä puhtaasti sota-ajan presidentti, ja hänen normaalin ajan toiminnasta ei ole kenelläkään näkemystä.
Jos mietimme, että mikä Suomesta on tehnyt yhden maailman parhaista yhteiskunnista, korostuvat sellaiset asiat kuin oikeusvaltio, demokratia, kansanvaltaisuus, sivistys, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Tällöin presidenteistämme Ståhlbergin paikka on ihan muualla kuin listausten häntäpäässä. Hän yhdessä Svinhuvudin kanssa rakensivat Suomesta kansanvaltaisen oikeusvaltion, jossa asiat päätetään demokraattisissa prosesseissa eikä diktatuurin tai aseiden voimin. Ilman heidän luomaa oikeusvaltiopohjaa emme olisi tämä Suomi kuin nyt olemme. Svinhuvud toki tätä työtä paljolti ennen presidenttiytään, mutta presidenttikautenakin huolehti niistä (mm. Mäntsälän kapinan kukistaminen).
Samoilla kriteereillä jonkun Kekkosen nostaminen ihan kärkisijoille on hyvin irvokasta.
Relanderkin on mainettaan parempi presidentti. Hän mm. rakensi meille ulkosuhteita, jotka olivat puolestaan Ståhlbergin jäljiltä vielä kehittymättömät. Lisäksi hän antoi ensimmäisenä SDP:lle hallitusvastuun, mikä edesauttoi puolueen "parlamentarisointia". Hänen iso miinus on toki taipuminen Lapuan liikkeen edessä.
Oman listaukseni kärjessä ovat varmastikkin Ståhberg, Svinhuvud, Ryti ja Koivisto. Hyviä ovat myös mm. Paasikivi, Ahtisaari ja Niinistö. Sen sijaan häntäpäässä ovat Kekkonen, Halonen ja Relander.
Tällöin presidenteistämme Ståhlbergin paikka on ihan muualla kuin listausten häntäpäässä. Hän yhdessä Svinhuvudin kanssa rakensivat Suomesta kansanvaltaisen oikeusvaltion, jossa asiat päätetään demokraattisissa prosesseissa eikä diktatuurin tai aseiden voimin. Ilman heidän luomaa oikeusvaltiopohjaa emme olisi tämä Suomi kuin nyt olemme. Svinhuvud toki tätä työtä paljolti ennen presidenttiytään, mutta presidenttikautenakin huolehti niistä (mm. Mäntsälän kapinan kukistaminen).
Samoilla kriteereillä jonkun Kekkosen nostaminen ihan kärkisijoille on hyvin irvokasta.
Relanderkin on mainettaan parempi presidentti. Hän mm. rakensi meille ulkosuhteita, jotka olivat puolestaan Ståhlbergin jäljiltä vielä kehittymättömät. Lisäksi hän antoi ensimmäisenä SDP:lle hallitusvastuun, mikä edesauttoi puolueen "parlamentarisointia". Hänen iso miinus on toki taipuminen Lapuan liikkeen edessä.
Oman listaukseni kärjessä ovat varmastikkin Ståhberg, Svinhuvud, Ryti ja Koivisto. Hyviä ovat myös mm. Paasikivi, Ahtisaari ja Niinistö. Sen sijaan häntäpäässä ovat Kekkonen, Halonen ja Relander.
Viimeksi muokattu:
Svinhufvud tuntuu valitettavasti merkitsevän suurelle yleisölle nykyään lähinnä vuosilukuja presidenttinä, sekä patsasta Eduskuntatalon edustalla... Omasta mielestä yksi historian suurimmista suomalaisista, kansallissankari. Toivottavasti jonain päivänä hänen elämästään toteutetaan ison mittakaavan epookkidraama.
En sanoisi että tuo koskee pelkästään maikkarin kuluttajia. Ihan samaa historiattomuutta esiintyy koko kansan parissa. Sitten välillä tulee näitä ihmeellisiä näkemyksiä.
Enpä usko että monessakaan maassa osattaisiin laittaa pääministereitä/presidenttejä/hallitsijoita järkevään järjestykseen ihmisten mutuilun avulla. Kukas sitä historiaa osaisi arvioida niin hyvin että osaisi suorilta käsin puhua siitä mitä eroa oli Ståhlberg, Relander ja Svinhufvud sisäpolitiikalla ja arvojohtamisella keskenään? No aika harva ellei ole nimenomaan siihen keskittynyt. Omista lukioajan ja ylä-asteen historian tunneilta muistan Ståhlbergista sen että oli ensimmäinen presidentti ja hänet muilutettiin rajalle Lapuan liikkeen toimesta, Relander reissasi paljon ulkomailla ja Svinhufvud sitten sai Mäntsälän kapinan rauhoitettua. Ja se on about siinä mitä siellä oppi.
Sen kummemmin muistelematta lueteltuna mulla meni Ryti ja Marski väärinpäin ja Relanderin unohdin kokonaan. Kyösti Kallio on jäänyt mieleen osittain Galilei-koiran ansiosta ja Svinhufvud Kotkaniemen maantieteellisen läheisyyden takia. Ei ole hirveästi ollut elämässä tarvetta näiden muistamiselle.
Jos puhutaan presidenttien suurimmista saavutuksista Suomen eteen, niin kyllähän kärkeen menevät:
- Ståhlberg (sinetöi Suomen olemassaolon itsenäisenä valtiona, puolusti tasavaltaa erilaisilta hörhöiltä ja teki epäsuosittua työtä repaleisen kansan yhtenäistämiseksi koska ymmärsi sen olevan elinehto itsenäiselle Suomelle)
- Ryti (maksoi Suomen vapaudesta omalla vapaudellaan)
- Svinhufvud (pelasti tasavallan vatipäiden aloittamalta vallankaappaukselta / sisällissodalta)
Näitä presidenttejä yhdistävät vapauden ja kansan eteen tehdyt henkilökohtaiset uhraukset sekä rohkeus tehdä isoja päätöksiä henkilökohtaisesta suosiosta ja jopa omasta turvallisuudesta piittaamatta.
Ståhlbergin rohkeutta tehdä töitä demokratian, perustuslaillisuuden ja kansan yhtenäisyyden eteen kuvaa se, että hänen "oikea kätensä" Heikki Ritavuori pääsi tätä samaa työtä tehdessään hengestään toimiessaan sisäministerinä.
Ritavuorta pidän ehkä suurimpana suomalaisena, koska hän maksoi korkeimman henkilökohtaisen hinnan tehdessään työtä sen eteen mitä Suomi nykyään on: itsenäinen ja varsin yhtenäinen sekä tasa-arvoinen demokratia, jonka kansalaiset nauttivat kenties maailman laajimmista henkilökohtaisista vapauksista.
- Ståhlberg (sinetöi Suomen olemassaolon itsenäisenä valtiona, puolusti tasavaltaa erilaisilta hörhöiltä ja teki epäsuosittua työtä repaleisen kansan yhtenäistämiseksi koska ymmärsi sen olevan elinehto itsenäiselle Suomelle)
- Ryti (maksoi Suomen vapaudesta omalla vapaudellaan)
- Svinhufvud (pelasti tasavallan vatipäiden aloittamalta vallankaappaukselta / sisällissodalta)
Näitä presidenttejä yhdistävät vapauden ja kansan eteen tehdyt henkilökohtaiset uhraukset sekä rohkeus tehdä isoja päätöksiä henkilökohtaisesta suosiosta ja jopa omasta turvallisuudesta piittaamatta.
Ståhlbergin rohkeutta tehdä töitä demokratian, perustuslaillisuuden ja kansan yhtenäisyyden eteen kuvaa se, että hänen "oikea kätensä" Heikki Ritavuori pääsi tätä samaa työtä tehdessään hengestään toimiessaan sisäministerinä.
Ritavuorta pidän ehkä suurimpana suomalaisena, koska hän maksoi korkeimman henkilökohtaisen hinnan tehdessään työtä sen eteen mitä Suomi nykyään on: itsenäinen ja varsin yhtenäinen sekä tasa-arvoinen demokratia, jonka kansalaiset nauttivat kenties maailman laajimmista henkilökohtaisista vapauksista.
Viimeksi muokattu:
Olen itse välillä pohtinut, että toivottavasti joskus joku suosittu kirjailijamme tekisi tuohon aikaan sijoittuvan romaanin, jossa Ståhlberg ja Ritavuori olisivat keskeisessä osassa. Romaani voisi olla kuvitteellinen, mutta kuitenkin historian tapahtumille ja henkilöille uskollinen. Sitten tuon jälkeen romaanista tehtäisiin elokuva tai TV-sarja.
Jos kaikki menisi nappiin, niin ehkä jälkipolvet ymmärtäisivät paremmin Ståhlbergin merkityksen ja tuon ajan hauraan demokratian, jonka säilyminen oli monta kertaa vaakalaudalla. Tuolloin - kuten todettua - rakennettiin nyky-yhteiskuntamme perustukset. Ei siis ihme, että Ståhlbergin kuoltua Kari Suomalaisen pilapiirroksessa - joka sillä kertaa oli toki kunnioittava muistoteos - esiintyivät lakikirja ja muurauslasta sekä teksti "Maa on lailla rakennettava".
Kansallisteatterissa pyörii parhaillaan Endimmäinen tasavalta, joissa käsitellän juuri näitä teemoja:
Ensimmäinen tasavalta | Kansallisteatteri
Suosttelen kaikille tuon katsomista, jos vain mahdollista.
Tuo olisi mahtava juttu. Kyseinen ajanjakso maamme historiassa ansaitsisi laadukkaasti toteutetun kirjan ja TV-sarjan, joka lisäisi laajempaa tietoisuutta siitä, minkälaisessa vaarassa Suomi oli ihan sisäisestikin ja minkälaisia toimenpiteitä vakauttamiseen tarvittiin. Aika on niin värikästä kaikkinensa, ettei draaman kaartakaan tarvitsisi erityisesti hakea.
Suomi oli tuohon aikaan hyvin epävakaa ja sisäisesti riitainen nuori valtio, jonka olemassa olon jatkuminen oli aikakautta leimanneilla spekseillä varmaankin enemmän epätodennäköistä kuin todennäköistä. Ståhlbergin ja Ritavuoren johtaman, itseä säästämättömän työn ansiosta Suomi oli talvisodassa yhtenäisempi kuin kukaan olisi osannut ajatella.
Se, että Suomi selvisi itsenäisenä ja demokraattisena oli epätodennäköinen skenaario, jonka toteutumisesta saamme kiittää muutamia suurmiehiä. Olen usein miettinyt, että jos kyseiset henkilöt olisivat valinneet opportunistisen ja populistisen toimintamallin, itsenäisyys olisi hyvin luultavasti mennyt viimeistään talvisodassa.
Lisäys:
Kansallisteatterissa pyörii parhaillaan Endimmäinen tasavalta, joissa käsitellän juuri näitä teemoja:
Ensimmäinen tasavalta | Kansallisteatteri
www.kansallisteatteri.fi
Suosttelen kaikille tuon katsomista, jos vain mahdollista.
Enpä tiennytkään tästä. Erinomainen vinkki.
Realcowboy
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
Hienoja ovat muutkin Karin muistokuvat presidenteistä, etenkin Paasikiven. Visavuoren museonjohtajan blogi aiheesta.
Tässä pitää nostaa esiin myös Kyösti Kallion merkitys presidenttinä. Kallion ajama sovintopolitiikka ja työ kansakunnan yhtenäistämiseksi sekä eheyttämiseksi oli todella tärkeää ajatellen talvisodasta selviytymistä.
Suomella on ollut ainakin itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä itse asiassa hyvä "herraonni", kun presidentin virassa on monesti toiminut juuri oikeanlainen henkilö. Tasavallan synnyn ja sisällissodan jälkiselvittelyjen aikaan presidenttinä oli hyvin maltillinen ja sovitteleva Ståhlberg, joka loi suuntaviivat presidentti-instituutiolle ja koko suomalaisen yhteiskunnan rakentumiselle (oikeusvaltio, demokratia, sosiaalinen oikeudenmukaisuus jne.).
Oikeistoradikalismin aikaan 1930-luvulla presidenttinä oli hyvin vahva ja järkähtämätön Svinhuvud, jota oikeisto kunnioitti, mutta joka piti loppuun asti kiinni oikeusvaltiosta ja demokratiasta. Moni muu olisi voinut siinä paineessa taipua, kuten edeltäjä Relander tekikin.
Ennen talvisotaa presidenttinä oli kansallista eheyttä ajanut, maltillinen Kallio. Sotien aikana oli ensin pääministerinä ja myöhemmin jatkosodan aikaan presidenttinä hyvin kylmän viileä ja laskelmoiva sekä vastuuntuntoinen Ryti, joka ei välittänyt omasta perinnöstään vaan ajatteli isänmaan etua. Moni heikompi olisi romahtanut tuossa paineessa.
Ja kun sodasta täytyi irroitautua oikean aikaan ja perustella tämä uskottavasti kansalle, presidenttinä oli sotilas ja laajasti kunnioitettu Mannerheim. Myöhemmin valvontakomission aikana ja vaaran vuosina presidenttinä oli kaiken kokenut Paasikivi, joka osasi myötäillä Neuvostoliittoa, mutta jonka myötäilyssä oli kuitenkin rajat.
Summa summarum, paljon huonomminkin olisi voinut Suomella käydä alkuvuosikymmenten herraonnen kanssa.
Oma top-3
Kallio
Ryti
Ståhlberg
Kyösti Kallion puhe sisällissodan jälkeen 1918 oli erittäin merkittävä, sillä se oli ensimmäinen merkittävä valkoisten puolelta tullut puhe siitä, että nyt on kansakunnan alkava rakentamaan yhdessä maata. Kallio ei toki tuolloin ollut vielä presidentti.
"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”
Kallio
Ryti
Ståhlberg
Kyösti Kallion puhe sisällissodan jälkeen 1918 oli erittäin merkittävä, sillä se oli ensimmäinen merkittävä valkoisten puolelta tullut puhe siitä, että nyt on kansakunnan alkava rakentamaan yhdessä maata. Kallio ei toki tuolloin ollut vielä presidentti.
"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”
Viimeksi muokattu:
Vaikea noita vanhempia tosiaan on laittaa pelkästään historian tiedon varassa järjestykseen. Kova kunnioitus kuitenkin itsellä noiden nuoren tasavallan aikaisten pressojen suuntaan. Kekkonen ja Halonen sitten pahnan pohjimmaisina ja siinä on sitten ihan helvetisti eristettä välissä ennen kolmanneksi viimeistä, jota en ole edes miettinyt. Koivisto ja Niinistö olleet itselle mieluisimmat omana elinaikana.
Kun nyt Kekkonen saa kuraa niskaansa, arvatenkin ihmisiltä jotka ei ole hänen aikanaan eläneet, pitää jälleen hieman puolustaa.
Historian professori Meinander osuu mielestäni oikeaan analyysissään:
Meinander nimeää Kekkosen yhdeksi kolmesta Suomen historian parhaista presidenteistä.
– Vaikka sisäpolitiikassa oli ongelmallisia piirteitä, eivät tavalliset ihmiset siitä niinkään kärsineet. Elintaso nousi nopeasti ja Suomi kehittyi yhteiskuntana positiiviseen suuntaan.
Kyselyssä Kekkosta kannattavat etenkin yli 65-vuotiaat (50 prosenttia) ja useammin miehet (47 prosenttia) kuin naiset (36 prosenttia).
Kuten huomaatte, iäkkäät pitävät hänestä. Hän oli tavallaan kunnioitettu vahva de facto presidentti, jopa niin että onnistui jatkamaan kausiaan liiankin pitkään. Oikeastaan muistan aikanaan narinaa vain tuosta vallan jatkamisesta, ja lopulta se kostautuikin kutakuinkin työkyvyttömyytenä.
Huvittavana piirteenä kun olin alle 10 vuotias luulin, että sana Kekkonen on sama kuin presidentti eikä ole nimi :).
Olen ehkä tämän joskus täällä sanonutkin niin Kekkosen ansioksi omalla kohdalla tuli, että oma työpaikkani,
länsimaisen (!) konsernin tytäryhtiö perustettiin Suomeen Kekkosen taustalla junailemana. Olin siellä töissä 35 vuotta, ja se on vieläkin voimissaan.
Historian professori Meinander osuu mielestäni oikeaan analyysissään:
Meinander nimeää Kekkosen yhdeksi kolmesta Suomen historian parhaista presidenteistä.
– Vaikka sisäpolitiikassa oli ongelmallisia piirteitä, eivät tavalliset ihmiset siitä niinkään kärsineet. Elintaso nousi nopeasti ja Suomi kehittyi yhteiskuntana positiiviseen suuntaan.
Kyselyssä Kekkosta kannattavat etenkin yli 65-vuotiaat (50 prosenttia) ja useammin miehet (47 prosenttia) kuin naiset (36 prosenttia).
Kuten huomaatte, iäkkäät pitävät hänestä. Hän oli tavallaan kunnioitettu vahva de facto presidentti, jopa niin että onnistui jatkamaan kausiaan liiankin pitkään. Oikeastaan muistan aikanaan narinaa vain tuosta vallan jatkamisesta, ja lopulta se kostautuikin kutakuinkin työkyvyttömyytenä.
Huvittavana piirteenä kun olin alle 10 vuotias luulin, että sana Kekkonen on sama kuin presidentti eikä ole nimi :).
Olen ehkä tämän joskus täällä sanonutkin niin Kekkosen ansioksi omalla kohdalla tuli, että oma työpaikkani,
länsimaisen (!) konsernin tytäryhtiö perustettiin Suomeen Kekkosen taustalla junailemana. Olin siellä töissä 35 vuotta, ja se on vieläkin voimissaan.
Miksi Suomen talous ei olisi muka tuona samana ajanjaksona kasvanut voimakkaasti, vaikka presidentti olisi vaihtunutkin? Itse näen tuossa vanhemman väen Kekkos- arvostuksessa enemmän jotain samaa kuin venäläisten Putin- ihailussa. Kun sama mies istuu vallassa vuosikymmenestä toiseen, syntyy harha, ettei kukaan muu muka pysty hänen paikkaansa täyttämään. Yksinvalta tuhosi sen hyvän mitä Kekkosessa oli ja näin käy kaikille pitkään vallassa oleville. Ja kyllä itsekin annan Kekkoselle myös anteeksi esimerkiksi idän politiikkaa, vaikka sekin lopulta epäonnistui ja ajauduimme myöt'ilemään paljon enemmän kuin olisi ollut välttämätön pakko, suometuimme. Kylmän sodan asemat olivat kuitenkin sellaiset, että kukaan ei olisi avuksi tullut, jos NL olisi päättänyt Suomeen "manöövereitä" kohdistaa.
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Ei. Mutta Abrahamin pojat vanhasta testamentista lähtee. Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftal, Kaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin. Aamen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy