Harvoin on ollut Suomen ulkoministerin rooli yhtä merkittävä kuin nyt, viimeksi ehkä EU-liittymisneuvotteluiden yhteydessä? Mutta onneksi meillä on Pekka hommissa!
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin Haaviston persoonasta, aatteista ja mielipiteistä saa ihan vapaasti olla mitä mieltä tahansa. Mutta hänen osaamistaan ja ammattitaitoaan ei voi kukaan kiistää.
Väittäisin jopa, että Haavisto on yksi koko Suomen lähihistorian ammattitaitoisimmista poliitikoista ja ymmärtää kansainvälisen diplomatian kiemurat varsin hyvin. Tälle osaamiselle on varmasti vielä käyttöä tämän prosessin yhteydessä.
Tosin kun katsoo taaksepäin Suomen ulkoministerien listaa, niin ei siihen hommaan nyt ihan ketä tahansa untuvikkoa ole laitettukaan.
Siirrän tähän viestiin vastaamisen tänne, kun täällä on ollut nyt puhetta Haavistosta.
Olen samaa mieltä, että Haavistolla on todella hyvä ammattitaito hänelle omimmilla alueillaan eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä ympäristöpolitiikassa. Näiden ulkopuolella on varmasti aika paljonkin heikompaa, mutta johan noissakin on tonttia handlattavaksi. Haavisto vaikuttaa myös ns. hyvältä ja sympaattiselta tyypiltä, joka tulee toimeen varmasti lähes kaikkien kanssa. Voitaneen sanoa, että Haavistolla on myös jonkin verran karismaa. Etenkin jos verrataan moneen muuhun nykypoliitikkoon. Lisäksi Haavistolla on erinomainen ulosanti ja vielä useilla kielillä.
Onhan tossa edelleen hyvin paljon mihin rakentaa tulevissa pressanvaaleissa, mikäli Haavisto niihin vielä lähtee. Etenkin, jos Haavisto hoitaa hyvin tonttinsa seuraavan puolen vuoden aikana, kun Naton jäsenmaat pitäisi saada ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyys. Valtaisan kohdalla tämä menee varmasti hienosti, mutta haasteitakin tulee eteen.
Pressanvaalien läpimenon kannalta ehkä parasta olisi tällä kertaa se, että Haavisto ratsastaisi näillä näkymin todennäköisesti ainakin toiselle kierrokselle juuri ulko- ja turvallisuuspoliittisen osaamisensa ja kokemuksensa takia. Hänen seksuaalinen suuntatautumisensa (tai kuten Halosella naiskortti aikanaan) tuskin nousisi enää läheskään samalla tavalla esille. Riittäisikö sekään voittoon, vaikea sanoa, koska riippuu ihan vastaehdokkaista ja äänten jakautumisesta. Jos ja kun vasemmisto ei saa hyvää ehdokasta jalkeille, Haavisto olisi vahvoilla, ehkä jopa etenkin toisella kierroksella, jos vastaan asettuisi oikeiston ehdokas. Eikä se ehkä sittenkään riittäisi voittoon, koska edelleen näen parhaat saumat voittoon laadukkaalla oikeiston ehdokkaalla, mutta varmasti tulisi olemaan tiukempaa kuin vuoden 2012 vaaleissa, joissa prosentit olivat 63 % Niinistölle ja 37 % Haavistolle.
