Ylioppilaskirjoitukset

[Gwai Lo]

Eivät laudaturit ihmisestä mitään hyvää opiskelijaa tee. Kouluja ei käydä yo-arvosanoilla. Koemuotona tuo on aika typerä.

Sanoisin, että kyky ja osoitus siitä, että kykenee sisäistämään isoja asiakokonaisuuksia ja jäsentelemään nämä ajatukset akateemiseen tyyliin paperille on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen.

Siitä, tulisiko arvostelun seurata gaussin käyrää, tai vaikka ihan absoluuttista pistemäärää voi taas olla montaa mieltä.

 

[Jymäkkä]

Siitä, tulisiko arvostelun seurata gaussin käyrää, tai vaikka ihan absoluuttista pistemäärää voi taas olla montaa mieltä.

Tuo absoluuttinen pistemäärä ei minusta toimi, sillä eri kirjoituskertoina kirjoittaneet joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Kokeiden vaikeustaso kuitenkin vaihtelee paljonkin eri kirjoituskertojen välillä. Gaussin käyräkään ei ole ongelmaton, mutta yo- kokelaiden keskimääräinen taso kuitenkin heilahtelee vuosittain vähemmän kuin tuo kokeiden taso. Opettajana en ole parempaakaan keinoa keksinyt kuin Gaussin käyrä, miten eri kertoina kirjoittaneet voisi järjestykseen laittaa.

EDIT: Joissain pienissä aineissa Gaussin käyräkin on erittäin huono. Esimerkiksi fysiikkaa kirjoittaa usein pieni, matemaattisesti lahjakas, valikoitunut joukko. Tämän seurauksena Gaussin käyrän hyvistä arvosanoista taistelee keskimäärin paljon kovempitasoisempi joukko, kuin jossain toisessa aineessa. Isoissa aineissa Gaussin käyrä kuitenkin erittäin perusteltu.

Kurssikokeissa en käytä Gaussin käyrää. Oppilaiden on hyvä saada tasoaan vastaava numero. Toki kurssikokeessa tuo taso määräytyy minun asettamieni tavoitteiden ja vaatimustason mukaan. Kurssiryhmissä Gaussin käyrä ei kuitenkaan ryhmien pienen koon takia päde kovin hyvin, joten sen käyttö olisi mielestäni typerää.

Pitkää matematiikkaa kirjoittaneet: Tehtävissä oli nyt selvästi otettu tuo uusi cas- laskin huomioon. Monet perinteiset perustehtävät loistivat poissaolollaan, koska ne olisi liian helppo näpytellä laskimella. Osa korvaavista tehtävistä oli, jos ei vaikeampia, niin ainakin oudompia. Sellaisia, joita ei ehkä tunneilla ole niin tullut esiin. Huomasitteko kirjoittajat tällaista, ja aiheuttiko se teille ongelmia? Toisaaltahan nuo sitten palkitsivat syvällisemmästä ymmärtämisestä, mistä ainakin itse pidin.

 

[Johnnie]

Ihmettelenkin kuinka hyviä opiskelijoita jatkoajassa onkaan, kun M,E ja L tuntuvat olevan yleisimpiä arvosanoja todistuksissanne. Itse ilmeisesti kuulun heikompaan kastiin kun:

Historia M (JOS olis ollu aikaa 10 min enemmän, komeilisi tuossa E, vittusaatana!)
Äidinkieli C
Maantiede C
Matematiikka C-M
Englanti A

Noh, eipä täälläkään kovin kaunista riviä syntynyt. Äidinkieli lähtökohtaisesti oli minulle suht. vahva aine, mutta pettymyksekseni C:hen se jäi, taisi kuumeessa kirjoittelu vähän kostautua. Englannin tapauksessa sama homma kuin sinulla, läpipääsy oli tavoitteena ja näillä näkymin se A onkin tulossa sieltä nipin napin. Matematiikka on myös minulle todella heikko aine, ja tavoite oli sama A mikä englannissakin. Tuloksia en ole vielä kysynyt, mutta omien arvioiden mukaan sekin menossa rimaa hipoen läpi, jos ei muuten niin sitten kompensaatiopisteillä.

Yhteiskuntaoppi M-E
Äidinkieli C
Englanti A
Matematiikka A

Tuohon vielä lisäyksenä se historia, josta uskoisin E:n tulevan. Yhteiskuntaopissa pisteet aivan siinä M:n ja E:n rajoilla, tosin alustavasti huonompaan suuntaan eli pisteen päästä Eximiasta. Eniten tuossa nyppii kuitenkin se, että menetin varman E:n, ehkä jopa L:n, sen takia että aika loppui joten viimeinen tehtävä jäi yhden pisteen arvoiseksi ja tämän lisäksi olin vielä ymmärtänyt yhdessä tehtävässä b-kohdan tehtävänannon väärin.

 

[Kirjoittelija]

Sanoisin, että kyky ja osoitus siitä, että kykenee sisäistämään isoja asiakokonaisuuksia ja jäsentelemään nämä ajatukset akateemiseen tyyliin paperille on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen.

Minun mielestäni ahkeruus on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen, ja siitä kertovat paljon paremmin lukiokurssien arvosanat kuin yo-arvosanat.

 

[Johnnie]

Minun mielestäni ahkeruus on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen, ja siitä kertovat paljon paremmin lukiokurssien arvosanat kuin yo-arvosanat.

Olen eri mieltä. Vielä lukiossakin pystyy sluibailemaan kursseilla ihan miten haluaa, ja saamaan hyviä arvosanoja siitä huolimatta. Itse en avannut kirjoja kotona lukion aikana varmaan puolta tusinaa kertaa, jos ei seuraavana päivänä sitten ollut joku kurssikoe. Monesti en silloinkaan. Tunneillakin opiskeluni koostui lähinnä nuokkumisesta ja kännykällä Jatkoajan lukemisesta. Siltikin olin luokassani keskiarvon ja numeroiden suhteen yleensä hyvää keskitasoa pl. sellaiset aineet jossa olisi tarvinnut vähän enemmän panostusta kuten matematiikka ja englanti.

Kirjoitukset taas menivät miten menivät, alakanttiin kurssiarvosanoihini nähden. Mutta olen aivan varma, suhteellisen hyvännäköisestä todistuksesta huolimatta, että en olisi nyt ylioppilas jos en olisi aloittanut opiskelua lukulomalla. Käytännössä yritin opiskella kolmen vuoden asiat kuukaudessa, mutta eihän niistä kursseista paljon päähän ollut jäänyt siinä vaiheessa kun tunnit olivat koostuneet tyhjyyteen tuijottamisesta ja kokeistakin oli napannut aina kiitettävän kunhan vain oli viitsinyt lukea pari tuntia koetta edeltävänä iltana. Laiskuuteni alkoi siis potkia siinä vaiheessa nilkkaan, kun olisi pitänyt osata vähän laajempia asiakokonaisuuksia.

Eli siis omalta kohdaltani en todellakaan voi allekirjoittaa tuota, että kurssiarvosanat kertoisivat ahkeruudesta. Omien kokemusteni myötä voin väittää juuri päinvastoin; kurssiarvosanat kertovat enemmän lahjakkuudesta, YO-arvosanat taas ahkeruudesta.

 

[Gwai Lo]

Kyllä, toki kurssien keskiarvokin voi indikoida ahkeruudesta, jota epäilemättä jatko-opinnoissa tarvitaan, mutta niissä kyseessä on huomattavasti rajatummat kokonaisuudet kuin kirjoituksissa. Myös eri opettajien erilaiset arviointikriteerit, oppikirjasarjat, jne. söisi tulosten vertailukelpoisuutta. Keskiarvo ei myöskään ole välttämättä kovin hyvä ahkeruuden indikaattori, kuten Johnnie toikin ilmi.

Näin sivuhuomautuksena, että hyvistä ylioppilastutkintoarvosanoista ja keskiarvoista huolimatta itselläni kesti vähän turhan pitkään ymmärtää tämä ahkeruuden merkitys yliopistossa. Toki asiat meni sinänsä hyvin; vuosien jälkeen kun ei opinnot edenneet kauppakorkeassa, sain vaihdettua yhteiskuntatieteelliseen, joka sopii itselleni paremmin ja kiinnostaa enemmän. Mutta mistäpä sitä 18-vuotiaana tietäisi.

 

[Kirjoittelija]

Kyllä, toki kurssien keskiarvokin voi indikoida ahkeruudesta, jota epäilemättä jatko-opinnoissa tarvitaan, mutta niissä kyseessä on huomattavasti rajatummat kokonaisuudet kuin kirjoituksissa.

Kurssikokeet mittaavat ahkeruutta paremmin juuri siksi, että kokonaisuudet ovat rajatumpia. Huippuahkera tyttölapsi voi lukea esim. ruotsin kurssikokeisiin oppikirjat ulkoa kannesta kanteen ja vedellä ysejä ja kymppejä. Yo-kokeissa voi kuitenkin tulla vaikeuksia, kun kaikkia kahdeksaa (?) kurssikirjaa ei pystykään opiskelemaan kerralla ulkoa. Sitten joku laiska sluibailija, joka on vedellyt kurssikokeista kutosia ja seiskoja, kirjoittaa yo-kokeissa ihan yhtä hyvät pisteet kuin tämä tyttö, koska yo-kokeissa korostuu enemmän päättelykyky kuin työnteko. Nyt molemmilla on sama arvosana, vaikka on ihan selvää, että se kympin tyttö on paljon parempi opiskelija.

Tässä kirjoituksessa on hyvin käsitelty tätä aihetta:

Jaskan pauhantaa: Poliitikot koulunpenkillä

Oppilaat, jotka saavat yo-kirjoituksista selvästi parempia arvosanoja kuin kurssikokeista, ovat:
- laiskoja koulussa
- passiivisia, eivät osallistu tunnilla
- usein epäsosiaalisia, eivät verkostoidu
- joskus ongelmallisia häiriköitä

Oppilaat, jotka saavat yo-kirjoituksista selvästi huonompia arvosanoja kuin kurssikokeista, ovat:
- aktiivisia osallistujia koulussa
- ahkeria opiskelijoita
- luovat runsaasti ihmissuhteita ja tulevat muiden kanssa toimeen

 

[Rubicon]

Kurssikokeet mittaavat ahkeruutta paremmin juuri siksi, että kokonaisuudet ovat rajatumpia. Huippuahkera tyttölapsi voi lukea esim. ruotsin kurssikokeisiin oppikirjat ulkoa kannesta kanteen ja vedellä ysejä ja kymppejä. Yo-kokeissa voi kuitenkin tulla vaikeuksia, kun kaikkia kahdeksaa (?) kurssikirjaa ei pystykään opiskelemaan kerralla ulkoa. Sitten joku laiska sluibailija, joka on vedellyt kurssikokeista kutosia ja seiskoja, kirjoittaa yo-kokeissa ihan yhtä hyvät pisteet kuin tämä tyttö, koska yo-kokeissa korostuu enemmän päättelykyky kuin työnteko. Nyt molemmilla on sama arvosana, vaikka on ihan selvää, että se kympin tyttö on paljon parempi opiskelija.

Ulkoa opettelu on siis sitä hyvää opiskelua? Totta kai jotkin asiat erityisesti tietyissä aineissa ovat sellaisia, että ne on vain opeteltava ulkoa ja ahkeruus korostuu, mutta nähdäkseni nekin olisi syytä osata linkittää suurempiin kokonaisuuksiin ja löytää syy-seuraus-suhteet asioiden taustalta ja väliltä. Mielestäni päättelykyky ja looginen ajattelu ovat huomattavasti tärkeämpiä taitoja kuin asioiden tavaaminen muistiin omiin lokeroihinsa, jotka eivät sitten synkronoidu ja tietoja ei voi käyttää maksimaalisesti. Tämä tietysti pahasti karrikoiden, monesti ahkerat oppilaat osaavat takuulla yhdistellä asioita toisiinsa erittäin hyvin ja ratkoa uusia eteen tulevia pulmia vanhoja tietoja ja taitoja hyödyntämällä. Nykyinen systeemi on ihan hyvä, että yo-kirjoitukset testaavat laajempia kokonaisuuksia ja yksittäisillä kursseilla sitten keskitytään tarkasti omiin teemoihin. Lähtökohtaisesti kirjoituksissa pitäisi onnistua hyvin, jos pohjatyöt on kursseilla tehty, mutta toisaalta kirjoituksissa voi onnistua edelleen hyvin, jos ottaa hieman loppukiriä ja on muuten pitänyt silmänsä ja korvansa auki elämässä ja koulussa sekä osaa ratkoa ongelmia ja nähdä asioita useasta näkökulmasta ja miettiä syitä ja perusteluja asioiden takana.

Lisäksi helpompi itseään on ottaa niskasta kiinni ja alkaa keräämään sitä tietoa pääkoppaan sovellettavaksi kuin yrittää parantaa kykyään käyttää jo päässä olevaa mahdollisesti suurtakin tietomäärää. Ainakin omallakin kohdallani ruuvia on pystynyt tarpeen tulleen nyt yliopisto-opinnoissa kiristämään.

Itselläni on myös samanlainen kokemus kuin Johnniella, että melko helposti niistä lukion kursseista sellaisen kasin saa. Joskus jopa kiitettävä irtosi aika vähällä työllä, jos edes tärkeimmät asiat jaksoi tunneilla kuunnella ja hieman kirjaa vilkaista ennen koetta. Tähän tietysti vaikuttaa paljonkin myös aineen opettaja.

 

[Drewiske]

Itselläni seuraavanlaista värisuoraa:

Syksyllä terveystieto 31pts = E (jäi pisteen L, perkele!) ja enklanti 222pts = C

Nyt keväällä seuraavanlaisia alustavia: Äikkä tt:39 pts + essee:50pts = 89 L
YH 34 pts = L

Hissasta ja ruottista odottelen pisteitä vielä.

 

[Eikka]

Itselläni menivät kirjoitukset ihan muuten mallikkaasti, mutta fysiikka sitten kusi viimeisenä täydellisesti. Tavoitteena oli C-M, mutta todennäköisemmin pisteet riittävät B:hen. Toisaalta fysiikka olikin heikoin aineeni, joten turha tässä synkistellä.

Muuten kirjoitukset kyllä menivät omasta mielestäni hyvin. Syksyllä kirjoitin keskipitkän ruotsin ja pitkän englannin. Ruotsista tuli E ja englannista C, mihin olin tyytymätön ja uusin sen nyt keväällä. Parannusta sitten tulikin melko roimasti, sillä alustavasti sain 256 pistettä, joten toivottavasti lopullisesti saisin E:n.

Äidinkielestä alustavasti 76 pistettä eli E. Pitkästä matematiikasta todennäköisesti M.

Nyt aikaa ottaa vähän rennosti ja pikkuhiljaa pääsykokeisiin lukemista.

 

[Maddog]

Onko kellään tietoa pystyykö äidinkieltä kompensoimaan ylioppilaskirjoituksissa? Ja mitä mietitte pisterajoista äidinkielen suhteen, nouseeko vai laskeeko? Aikalailla A:n rajoilla on pisteet, joten hiukan jännittää.

 

[Apmp-]

Onko kellään tietoa pystyykö äidinkieltä kompensoimaan ylioppilaskirjoituksissa? Ja mitä mietitte pisterajoista äidinkielen suhteen, nouseeko vai laskeeko? Aikalailla A:n rajoilla on pisteet, joten hiukan jännittää.

Pystyy. Jos saat I+ niin CCC tai BCM tai vastaavat kombot riittävät.

e. tämä tosin ulkomuistista joten virheet mahdollisia.

 

[Puolustaja]

Onko kellään tietoa pystyykö äidinkieltä kompensoimaan ylioppilaskirjoituksissa? Ja mitä mietitte pisterajoista äidinkielen suhteen, nouseeko vai laskeeko? Aikalailla A:n rajoilla on pisteet, joten hiukan jännittää.

Huomennahan tulosten pitäisi kouluille ilmaantua, joten joudut enää vain yhden yön jännittämään, toivottavasti ainakin se A napsahtaa.

 

[Flusher]

No niin, tulivathan tulokset! Tästä voi katsoa pisterajat, koulut ilmoittavat sitten omakohtaisesti joko WILMA:n tai puheluiden kautta arvosanat (Linkki vie YTL:n sivulle). Toivottavasti kaikilla tulee lakki päähän!

Huomioitavaa on etenkin pitkän matikan pisterajat. Alempien arvosanojen pisterajat ovat nousseet viime keväästä, kun taas ylemmät ovat laskeneet. Lyhyen matikan koe on pisteistä päätellen ollut aika vaikea.

 

[Zborik_]

Odottamani tulokset meikäläiselle, eli C englannista ja ruotsista. Englantiin olen suht tyytyväinen, vaikka loistavan kuuntelun jälkeen (taisi olla 70 pistettä) M olisi ollut aivan mahdollinen. Ruotsiin olen tyytyväinen, sillä kuuntelu meni aika paljon alle odotusten ja kirjallinen kuitenkin hyvin omaan tasooni nähden. Vaikka itselleni lukio onkin tärkeä juttu, niin eipä se kuitenkaan kauheasti haittaa, vaikka M jäi näistä saamatta. Tärkeintä on saada se lakki syksyllä, kun on äidinkieli ja terveystieto tehty sitten.

 

[Taikakaulin]

Meikäläisen lopullinen rivi:
Englanti M
Terveystieto M
Lyhyt matematiikka C
Yhteiskuntaoppi C
Äidinkieli C

Englanti jäi lopulta neljän pisteen päähän E:stä. Äidinkielessä opettaja oli arvioinut pisteitä tulevan 48, joten C hieman yllätti kun B:hen oli jo ehtinyt varautua. Pisteet nousi 48->54. Yhteiskuntaopista tuli pisteitä 21, joka oli siis ihan C:n rajalla. Syksyllä saatan vielä uusia englannin ja matematiikan.

 

[#71]

Tavoitteet täyttyi: Fysiikka B->E ja pitkä matematiikka B->M. Harmittavasti 2 pistettä vaille E tuo matematiikka.

Lopulliseksi riviksi:

Yhteiskuntaoppi L
Fysiikka E
Äidinkieli E
Matematiikka, pitkä M
Englanti, pitkä M
Filosofia C
Terveystieto B

Olen tyytyväinen. Nyt sitten pohtimaan notta kutsuutko Turku vai Kumpula; pääsykokeet vältin onnekseni tuolla fysiikan E:llä.

Onnea kaikille uusille ylioppilaille!

 

[Jaws]

Englanti (pitkä) E
Äidinkieli E
Ruotsi (keskipitkä) M
Historia C
Yhteiskuntaoppi C

Kiitokset iki-ihanalle sensorille, joka olit eri mieltä äidinkielen opettajani kanssa ja nostit arvosanan M:stä E:hen. Esseeni pisteet tosin pysyivät samoina, tekstitaidosta tuli 4, 5, 4. Ruotsi hävettää heikon kuuntelun takia. Äiti puhuu ruotsia sujuvasti, joten pitäisihän minunkin parempi kuin M saada. Menköön.

 

[Puolustaja]

Englanti (pitkä) E
Ruotsi (keskipitkä) L
Matematiikka (pitkä) E
Historia L
Fysiikka L
Kemia M
Äidinkieli L

Mukavasti meni, kemia jäi pisteen päähän E:stä ja matikka oli ainoa aine, jonka tulos jäi vähän harmittamaan. Kolme pistettä jäin L:stä, kun yksi tehtävä tuli sössittyä totaalisesti, mutta eipä tuolla nyt oikeastaan mitään merkitystä ole opiskelupaikan kannalta.

 

[Julma#71]

Kiitokset iki-ihanalle sensorille, joka olit eri mieltä äidinkielen opettajani kanssa ja nostit arvosanan M:stä E:hen.

Sama kävi täällä. Sensori ja opettaja molemmat antoivat esseestä 50 pinnaa, mutta YTL:ssä tekstitaidon 2-2-2 vaihtui muotoon 3-3-3.

Lopullinen rivi:

Äidinkieli E
Pitkä englanti L
Pitkä matematiikka A
Yhteiskuntaoppi M
Historia C

 

[Virveliä kainaloon]

Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan. Syksyllä historia ja englanti. Enkkua en ajatellut lukea yhtä paljon, kuin hissaa. Napsahtaako pasmatiriisi tuulettimeen vai voiko vielä ottaa lunkisti? Kalareissu pääsi vähän venähtämään...

 

[CeeVee]

Syksyn kirjoitettavia olis yhteiskuntaoppi ja englanti. Yhteiskuntaopista on tullut selailtua pari kirjaa, englannista ei niinkään vielä. Pitää nyt koittaa lukea ennen kuin kiire iskee. Eihän tässä ole kuin kuukausi aikaa.

 

[Virveliä kainaloon]

Njoo, onhan tuossa jo puolet mennyt ensimmäisestä hissankirjasta... Ei oikein ole näin lomalla pystynyt orientoitumaan opiskeluun. No, onneksi ei ole nyt mikään fysiikka tai pitkä matikka.

 

[iibor]

Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan. Syksyllä historia ja englanti. Enkkua en ajatellut lukea yhtä paljon, kuin hissaa. Napsahtaako pasmatiriisi tuulettimeen vai voiko vielä ottaa lunkisti? Kalareissu pääsi vähän venähtämään...

Ota lunkisti vaan. Itse kirjoitin herran vuonna 2005 äikän, ruotsin, matikan ja enkun. Lukemiseen käytin tasan 2h edellisenä iltana kun pari matikan juttua oli hämärän peitossa. C:n paperit tuli, mutta eipä mulle niillä arvosanoilla suurta merkitystä ollut. Lukuloma oli kiva oikeasti lomailla :)

Sulla tietty toi hissa, mikä saattaa vähän enemmän lukemista vaatia.

 

[heketsu88]

Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan. Syksyllä historia ja englanti. Enkkua en ajatellut lukea yhtä paljon, kuin hissaa. Napsahtaako pasmatiriisi tuulettimeen vai voiko vielä ottaa lunkisti? Kalareissu pääsi vähän venähtämään...

Annan muutaman vinkin historian ylioppilaskirjoituksiin:

1. Seuraa etenkin nykyistä Venäjän tilannetta. Voi olla, että tulee jonkunlainen kysymys koskien sitä. Seuraa muutenkin nykyajan tapahtumia ja rinnasta niitä menneisyyden tapahtumiin.
2. Keskity lukemisessa erityisesti kurssien 1-4 kirjoihin (Jokeritehtävät tulevat yleensä kursseista 3-4). 5-6:n kurssikirjat selaa muutaman kerran läpi.
3. Jos menet historian kertauskurssille ja opettaja sanoo keskittyä tasavuosiin (esimerkiksi mitä tapahtui vuonna 1944 tai vuonna 1914, koska nyt on vuosi 2014). Minun aikanani (vuonna 2008) ei tullut yhtään sellaista kysymystä,( esim. mitä tapahtui vuonna 1918).