Yleisurheiluvuosi 2015

  • 153 290
  • 774
Hieno typo yleltä. Murron laji on SEIVÄS eikä KEIHÄS.
Kyllähän Niki Juuselakin Kuortaneen kisoja selostaessaan selosti miten Nikkanen "laittaa keihään kuoppaan", menin vähän sekaisin että oliko kyseessä keihäshyppy vai seipäänheitto.

Aika yllättävä kyllä olisi tosiaan tuo Wilma Murron kisapaikka, kun ulkoratojen maailmantilastossa on sijoilla 84-98. Ja jos katsoo hallissa hypättyä tulosta 440, niin sillä pääsisi nyt sijoille 54-66. Tämän kesän tulokset:
405
412
ei tulosta
ei tulosta
405
420
400
ei tulosta
410
430

Toki siellä Kuortaneella oli pitkästä aikaa hyviä hyppyjä, mm. yksi hyvä yritys korkeudesta 450, joten nähtävästi se hallikauden tasoinen vire on löytymässä.
Ja totta kai se on positiivista jos suomalaisella käy näin hyvä tuuri, että noilta sijoilta pääseekin kisoihin, ja 17-vuotiaana. Hieno kokemus varmasti, harmi kun sairastui silloin EM-hallien aikaan.

Muutenkin yllättävän hyvin kääntyi suomalaisten eduksi tämä uusi valintasysteemi. Aluksi luulin, että se vaan vaikeuttaa kisoihin pääsemistä, kun suomalaiset on tilastoissa niin kaukana maailman kärjestä.
 

TKH

Jäsen
Joo tämä oli itselläkin suurin piirtein tiedossa mutta silti ihmetyttää nuo listalla olevat rajan ylittäneet urheilijat, jotka eivät näillä näkymin ole kisoihin tulossa. Esimerkiksi paras ranskalainen Marion Fiack on ylittänyt naisten seipäässä 471 mutta ei ole valittu kisoihin. Sen sijaan toiseksi paras ranskalainen Marion Lotout (460) on kisoihin valittu. Muita ranskalaisia naisten seipäässä ei ole, vaikka myös Vanessa Boslak (446) olisi rankingin perusteella kelpoinen kisoihin. Ilmeisesti tällaiset urheilijat ovat sitten juuri näitä loukkaantuneita, sivulajissa pärjänneitä tai maan liiton valitsematta jättäneitä syystä tai toisesta? Niiden määrä vain on yllättävän suuri (naisten seipäässä 7kpl).

Usein noissa on kyseessä loukkaantuminen tai sitten yksinkertaisesti vain se, että hyvät tulokset on tehty alkukaudesta ja muu kesä on ollut pelkkää alamäkeä. Tällöin liitto on voinut jättää valitsematta, mutta joissakin tapauksessa syy voi myös olla ihan siinä, että ko. urheilija ei katso olevansa siinä kunnossa, että voisi taistella sijoituksista joista haluaa. Tätähän suomalaiset keihäsmiehetkin ovat toisinaan kertoneet tyyliin, että turha lähteä kisoihin, jos ei tunne olevansa valmis taistelemaan mitaleista tjv. Tätä samaa näkee toisinaan mainittavan myös ulkomailla varsinkin sellaisten urheilijoiden toimesta, jotka ovat aikaisemmin jo saavuttaneet jonkinlaista menestystä. Joitakin ei kiinnosta lähteä kisoihin jos odotusarvo parhaimmillaan on esimerkiksi finaalin jämäsija tai välieriin selviytyminen. Lisäksi tietysti eri mailla on erilaiset valintaperusteet. Ei kaikki maat lähetä täyttä joukkuetta lajiin vaikka tämä mahdollista olisikin. Joissakin maissa voidaan jättää, ja on jätettykin, esimerkiksi valintahetkellä maailman tilastonelonen valitsematta, koska urheilija on jäänyt ilman tulosta maan mestaruuskisoissa. Tai oikeastaan tässä tapauksessa kaveri jäi ilman tulosta jo maan mestaruuskilpailujen karsinnassa. Tuolloinkaan eivät valinneet ko. lajiin täyttä joukkuetta, mutta ei sillä ollut asiaan mitään vaikutusta. Joissakin maissa asia menee suunnilleen niin, että jos ei tule kunnon tulosta mestaruuskisoissa, niin ei tule myöskään kisalippua, oli kausi ollut siihen asti kuinka hyvä tahansa.

Oikeastaan tuo 7 on aika pieni lukema johtuen siitä, että suurin osa vastaavista tapauksista on upotettu noihin muihin luetteloihin. En oikein näe mitään merkitystä tuolla Athletes who achieved the entry standard (not a top three performance) -luettelolla, koska tuolla on useita täysin valintakelpoisia urheilijoita. Ei sillä ole yhtään mitään merkitystä, että heidän tilastonoteeraus ei ole maan kolmen parhaan joukossa, koska useinkaan maat eivät valitse suoraan maan kolmea parasta kausitilastojen perusteella, vaan kolme parasta maan mestaruuskilpailuissa menestynyttä tai kolme parasta viime aikojen kisoissa hyvin menestynyttä jne. Aivan samalla lailla nuo olisi olleet valintakelpoisia kuin ensimmäisessä listassa nS,Q-merkin saaneet urheilijat. Lisäksi tuo Athletes who did not start -lista on vielä hämärämpi. Tuossa ilmeisesti haetaan maan mestaruuskisoista poisjääneitä ajatuksena ettei ne muka olisi tämän takia enää kisaamassa maan edustuspaikoista. Todellisuudessa tämäkään (siis maan mestaruuskisoista poisjäänti) ei vielä tarkoita yhtään mitään, koska joissakin maissa kisalippuja jaetaan jo kuluneen kauden perusteella, ja näiden jo kisoihin epävirallisesti valittujen ei tarvitse maan mestaruuskisoihin edes osallistua jos näin haluavat.

Eikö tuon Murron kohtalo pitäisi olla jo selvillä? Maiden 24h aikaraja joukkueen ilmouttautumiseen taisi jo umpeutua?

Mietin jo kuukausia sitten uusia sääntöjä katsoessani, että kumma kun eivät ole julkistaneet mitenkä valinnat menee silloin jos viimeisillä sijoilla ollaan tasatilanteessa. Nythän seipääseen olisi tarjolla 36 hyppääjää, koska toiseksi viimeistä sijaa jakaa kaikkiaan 6 hyppääjää. Seipäässä muutamat ylimääräiset hyppääjät eivät käytännössä merkkaisi mitään, mutta entäpä kun sama on edessä vaikka nelosella tai pitkissä aidoissa. Jo yksi ylimääräinen juoksija näissä lajeissa sotkisi suunnitellut eräkoot. Tuskin IAAF haluaa asettaa eri lajeissa tasatilanteessa olevia urheilijoita erilaiseen asemaan, jolloin vaihtoehdot on ottaa tasatilanteessa kaikki mukaan oli laji mikä tahansa tai sitten pitää kiinni noista maksimimääristä oli laji mikä tahansa. Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla herää tietysti kysymys siitä, että miten ratkaista ne onnekkaat, jotka kutsutaan tasatilanteessa olevista kisoihin. Arpominen on tietysti yksi täysin validi tapa, koska toisinaan arvalla on ratkaistu myös se kuka etenee tasatilanteessa välieriin tai finaaliin ja kuka ei.
 

FlyingAntero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Boston Bruins
Mietin jo kuukausia sitten uusia sääntöjä katsoessani, että kumma kun eivät ole julkistaneet mitenkä valinnat menee silloin jos viimeisillä sijoilla ollaan tasatilanteessa. Nythän seipääseen olisi tarjolla 36 hyppääjää, koska toiseksi viimeistä sijaa jakaa kaikkiaan 6 hyppääjää. Seipäässä muutamat ylimääräiset hyppääjät eivät käytännössä merkkaisi mitään, mutta entäpä kun sama on edessä vaikka nelosella tai pitkissä aidoissa. Jo yksi ylimääräinen juoksija näissä lajeissa sotkisi suunnitellut eräkoot. Tuskin IAAF haluaa asettaa eri lajeissa tasatilanteessa olevia urheilijoita erilaiseen asemaan, jolloin vaihtoehdot on ottaa tasatilanteessa kaikki mukaan oli laji mikä tahansa tai sitten pitää kiinni noista maksimimääristä oli laji mikä tahansa. Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla herää tietysti kysymys siitä, että miten ratkaista ne onnekkaat, jotka kutsutaan tasatilanteessa olevista kisoihin. Arpominen on tietysti yksi täysin validi tapa, koska toisinaan arvalla on ratkaistu myös se kuka etenee tasatilanteessa välieriin tai finaaliin ja kuka ei.
Varmaan yksi tapa olisi katsoa se toiseksi paras tulos eri kilpailussa. Sitä ei varmaankaan ole mielekästä tarkistella, että monennellako yrityksellä ylitys on tapahtunut. Ihmeen kauan tuossa Murron tapauksen selvittelyssä kyllä menee. Kuusi urheilijaa samalla tuloksella ja vain kaksi mahtuu kisoihin. Tosin ei se neljä ylimääräistä urheilijaa luulisi siellä paljoa vaikuttavan.
 
19- ja 22-vuotiaiden SM-kisat kisataan viikonloppuna.
Tarkoitat varmaan alle 23-vuotiaiden SM-kisoja.

Yllätys tuo Seppäsen MM-matka. Aika tukevasti 73 metrin tasolla ollut kolmessa viime kilpailuissaan ja kauden paras 73.95. Ennen se B-raja oli varmaan joku 76 metriä aina. Mutta ei lajin tasokaan ole sitä mitä Tikhonin ja Devjatovskin parhaina päivinä.
Hyvä tietysti kun pääsee kisoihin. Harmi ettei Murto pääse näihinkään kisoihin vaikka paikka olisi ollut valmiina. Sama siis oli tilanne halli-EM-kisojen kanssa.
 

TKH

Jäsen
Tarkoitat varmaan alle 23-vuotiaiden SM-kisoja.

Tuolla on ihan yhtä suuri ero kuin sillä, että puhuisi alle 20-vuotiaiden SM-kisoista tai 19-vuotiaiden SM-kisoista. Eli ei siis yhtään mitään. Sen sijaa joskus lehdissä näkee puhuttavan 23-vuotiaiden kisoista, mikä on tietysti virheellistä.

Mutta ei lajin tasokaan ole sitä mitä Tikhonin ja Devjatovskin parhaina päivinä.

Fajdekin 83,93 vetää hyvin vertoja melkein keneen tahansa, mutta tason laajuus on pudonnut jonkin verran noista vuosista.
 

TKH

Jäsen
On kovia SE-tuloksia 22 sarjoissa! Mm. miesten keihäässä ja naisten 200 m:llä.

Jep, on siellä paljon kovia ennätyksiä, mutta vastaavasti muutamat ennätykset saattavat kaatua hyvinkin nopeasti. Esim. naisten moukarissa Linna on heittänyt tällä kaudella vain kolmen sentin päähän ennätyksestä. Viikonloppuna ennätys voi jäädä heittämättä, mutta Linna mahtuu sarjaan myös kahtena seuraavana kautena, joten pettymys on jos ennätys ei rikkoudu. Lisäksi pitkissä aidoissa Lehikoinen on juossut jo sekunnin päähän alle 23-vuotiaiden ennätyksestä, joten eiköhän tuo rikkoudu tulevaisuudessa. Toivottavasti jo ensi kesänä. Naisten seipäässäkin ennätys on vain 446 ja pettymys on jos tuo ei rikkoudu jo ensi kesänä.

Kovia ennätyksiä löytyy myös 19-vuotiaista, kuten vaikkapa Huikurin 224, Paunosen 3:38 tai Sandellin 8:48. Muutaman 19-vuotiaiden ennätyksen rikkoutuminen lähitulevaisuudessa on selvä, kuten esim. naisten seipään ja naisten pitkien aitojen, mutta joukossa on myös muutama erittäin vanha ennätys, joka saattaisi rikkoutua parin vuoden sisällä. Esim. Paunosen kasin SE19 1:47.74 on erittäin vanha vuodelta 1977 oleva ennätys, mutta jos oikein hyvin kävisi, niin ennätys saattaisi siirtyä historiaan parin vuoden sisällä.
 
Tuolla on ihan yhtä suuri ero kuin sillä, että puhuisi alle 20-vuotiaiden SM-kisoista tai 19-vuotiaiden SM-kisoista. Eli ei siis yhtään mitään. Sen sijaa joskus lehdissä näkee puhuttavan 23-vuotiaiden kisoista, mikä on tietysti virheellistä..
Niin. Olen ihmetellyt miksi Suomessa pitää puhua alle 23-vuotiaista ja alle 18-vuotiaden sarjasta. Kun voisi puhua 17-vuotiaiden MM-kisoista ja 22-vuotiaiden EM-kisoista. Varsinkin suurelle yleisölle se on vähän harhaanjohtavaa kun Urheiluruudussa puhutaan alle 23-vuotiaista. Haluaisin ihmisten tietävän, että ne urheilijat on 20-22 vuotiaita, eikä 23-vuotiaita. No osa voi olla vielä jopa 19.

Ampumahiihdossa on ainakin joskus ollut 25-vuotiaden EM-kisat. En kyllä tiedä onko ne U25 vai U26.
e: näköjään U26
 

TKH

Jäsen
Niin. Olen ihmetellyt miksi Suomessa pitää puhua alle 23-vuotiaista ja alle 18-vuotiaden sarjasta. Kun voisi puhua 17-vuotiaiden MM-kisoista ja 22-vuotiaiden EM-kisoista. Varsinkin suurelle yleisölle se on vähän harhaanjohtavaa kun Urheiluruudussa puhutaan alle 23-vuotiaista. Haluaisin ihmisten tietävän, että ne urheilijat on 20-22 vuotiaita, eikä 23-vuotiaita. No osa voi olla vielä jopa 19.

Alle 23-vuotiaat -terminä tulee tietysti suoraan kisojen virallisesta englanninkielisestä U23 -määrityksestä, jonka suora käännös se on, mutta kyllä myös 22-vuotiaiden kisat -termiä käytetään Suomessa ihan yleisesti, viimeksi tänään SUL:n sivuilla. Alle 23-vuotiaiden kisat -termi lienee kyllä yleisempi ainakin päälehtien jutuissa.

Ampumahiihdossa on ainakin joskus ollut 25-vuotiaden EM-kisat. En kyllä tiedä onko ne U25 vai U26.
e: näköjään U26

Mainitaan tavallaan tuohon liittyen, että yleisurheilun U23 kisat ovat periaatteessa epäreilut kisat, koska joka toinen ikäluokka, eli parittomana vuotena syntyneet, saa osallistua kisoihin kaksi kertaa kun taas parillisena vuotena syntyneet voi osallistua kisoihin vain kerran. Onhan tuo nyt vähän epäreilua ja tätä ei siis esiinny missään muissa yleisurheilun arvokisoissa. Periaatteessa siis U24 kisat, tai vaihtoehtoisesti U22 kisat, olisivat tältä osin reilummat kisat.
 
Alle 23-vuotiaat -terminä tulee tietysti suoraan kisojen virallisesta englanninkielisestä U23 -määrityksestä, jonka suora käännös se on, mutta kyllä myös 22-vuotiaiden kisat -termiä käytetään Suomessa ihan yleisesti, viimeksi tänään SUL:n sivuilla. Alle 23-vuotiaiden kisat -termi lienee kyllä yleisempi ainakin päälehtien jutuissa. .
Niin siis perinteisestihän Suomessa on puhuttu 22-vuotiaiden SM-kisoista siitä lähtien kun sellainen sarja on ollut olemassa. Luulen että ne kisat tuli vasta 90-luvun puolessavälissä tai lopulla. Ja on myös puhuttu perinteisesti 22-vuotiaiden EM-kisoista siitä lähtien kun niitä on järjestetty. Turussa taisi olla ensimmäiset EM-kisat 1997. Vasta viime vuosina Suomessa on alettu puhua alle 23-vuotiaiden EM-kisoista. Mutta samalla puhutaan perinteisesti 22-vuotiaiden SM-kisoista.
Varmasti lajipiireissä tosiaan puhutaan vieläkin 22v EM-kisoista, mutta mediassa alle 23-vuotiaista.
 

TKH

Jäsen
Pääsääntöisesti kenttälajeissa osallistujamäärät näkyy olevan lähellä tavoitemäärää, mutta miesten korkeudessa on 42 hyppääjää. Joissakin lajeissa määrät ovat alemmat kuin tavoitemäärä, joten ranginking perusteella kisoihin kutsuminen ei täysin toimi. Esimerkiksi sekä miesten että naisten kolmiloikassa on vain 28 hyppääjää ja naisten kuulassa 27 työntäjää. Kenttälajeissa tavoitemäärä oli siis 32. Naisten seipäässä on mukana 31 ja Murron kanssa tasoissa olleista ei kutsuttu ketään. Tai sitten kukaan kutsutuista ei tullut.
 

TKH

Jäsen
Aleksi Jaakkola moukaroi 75,60

Syksyllä Jaakkola (-97) heitti siis 78,40 viisikiloista ja nyt 75,60 kuusikiloista. Mainitaan ohimennen, että OP heitti samanikäisenä 77,66 (6,25 kg) ja vuotta vanhempana, mutta edelleen siis 19-ikäluokassa, aikuisten välineellä 78,33.

Jaakkola tänään 77,93. Tulos olisi riittänyt pronssiin 19-vuotiaiden EM-kisoissa. On maailman kakkostulos -97 syntyneistä, eli lupaa hyvää ensi kesän 19-vuotiaiden MM-kisoja ajatellen. Artun pikkuvelikin heitti päälle 73 metriä.
 

Chespa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Jää-Ahmat & HPK

TKH

Jäsen
Alisa Vainio 10:03.97 PB

Nelosella oli kotimaisittain hyvä ja tiukka kisa. Sijoittuvat kesän kotimaisessa tilastossa sijoille 1, 2 ja 3.

Mörö 47.69
Vainio-Kaila 47.72. Paranti ennätystään melkein sekunnilla.
Koskela 47.74 PB
 

TKH

Jäsen
Kristian Bäck (-96) 761 (2,1), 750 PB.

Kaverin kehittyminen parina viime vuotena on ollut oikein hyvää ja jos menee jatkossakin hyvin eteenpäin, niin voi olla jo ensi kesänä mukana Kalevan kisojen kärkikahinoissa.

2013: 653
2014: 706
2015: 750, 761w
 

TKH

Jäsen
Tänään aamupäivällä käydään heti pari mielenkiintoista finaalia 19-vuotiaiden SM-kisoissa - miesten seiväs ja naisten moukari. Harvi vain, että Niko Koskinen on jäänyt pois. Joka tapauksessa Wecksten on hypännyt viime aikoina sen verran hyvin, että jos olosuhteet on kunnossa niin voi tulla oikein hyvä tulos. Moukarissa on mukana koko 19-vuotiaiden EM-kolmikko eli Tervo, Suvi Koskinen ja Rinnekari. Hyvänä päivänä Tervon SE19 lukemat ovat vaarassa. -97 syntyneistä tai nuoremmista Tervo on maailmantilaston kolmas ja Koskinen kuudes, joten hyvältä näyttää myös naisten moukari 19-vuotiaiden MM-kisoja ajatellen.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
On muuten ikäluokan kärkitulos Euroopassa ja maailman tilastossa viides.

Tämähän alkaa olla jo perinne, että 19-vuotiaiden tyttöjen esteiden Euroopan kärkitulos on suomalaisen tekemä. Kauden 2013 päätteeksi Oona Kettunen oli tuon listan ykkönen ja viime vuoden päätteeksi Minttu Hukka piti vastaavaa titteliä itsellään. Ja verrattain todennäköisenä voi pitää sitä, että ensi vuonnakin tilaston ykköspaikka lankeaa suomalaiselle, kun Vainio edelleen mahtuu kyseiseen ikäluokkaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös