.Alisa Vainio on kyllä pitkästä aikaa lahjakkain kestävyysjuoksija ja varsin määrätietoinen tyyppi. Tuolla harjoittelulla tuollainen aika ennustaa että maltillisellakin harjoittelulla voi tulla vielä roima parannus jo seuraavalla keralla. Kansainvälinen kisa jossa on muitakin vetämässä voi tuoda jo 2.25 ajan joka miesten maratonilla vastaa 2.10 aikaa. .
Minäkin tänään luin HS.fi:stä tuon jutun Vainiosta, jossa sanoi että haluaisi vain juosta, syödä ja nukkua. Ei nyt varmaan ihan tosissaan ollut sanoessaan, että "kaikki muu tuntuu vastenmieliseltä", tai itse en ainakaan ota kovin vakavasti tuota lausuntoa. Kertoo kyllä hyvää motivaatiosta, olisi yhtä hyvin voinut sanoa jotain sellaista, että "harrastan juoksua niin kauan kun se on kivaa, jos en enää nauti siitä niin lopetan ja teen jotain muuta".
Mutta ei hän vaikuta sellaiselta lahjakkuudelta, joka hampaat irveessä harjoittelee liikaa kun on pakko voittaa olympiakultaa 2020. Heitäkin on nähty aika monta...
Harmillisen usein se kehitys pysähtyy aiemmin kuin arvattiinkaan, mutta ainahan sitä toivoo, ettei niin kävisi.
Oli iso yllätys kun hän pystyi niin kovaa aikaan 10000m kisassa. Mutta sitten että yhtä kovaan suoritukseen yltää myös maratonilla, mikä on kuitenkin neljä kertaa se 10000m... kertoo kyllä tylyä sanomaa lahjakkuudesta. Helpompi olisi ymmärtää jos joku tuon ikäinen juoksisi 800 metriä jonnekin kahteen minuuttiin, ja ei sitten ehkä enää kehity siitä. Maratonilla ja kympillä sen sijaan kun tekee tuollaisia aikoja, niin ei ole pelkoa etteikö pystysi parantamaan.
Mutta kuinka paljon...
Ellei sitten siellä Joutsenossa juossut jotenkin väärää reittiä ja oikea aika olisikin vaikka puoli tuntia heikompi. No, ei nyt varmaan. Olen kyllä kolmesti juossut siellä itekin, ja ei ehkä olisi ihme jos siellä jossain risteyksessä toimitsijat olisi vaan ihmetelleet paikallisen tytön juoksua ja antaneet mennä väärään suuntaan jossain kohtaa, ehkä tietämättä juokseeko puolimaratonin vai täyden.