Ilmoitukset

Nimimerkki Tifosi on asetettu viikon pelikieltoon sääntöjen 7§:n perusteella.

Nimimerkit cauna ja Ralph ovat seuraavan viikon pelikiellossa sääntöjen 4§:n perusteella.

Nimimerkki Daespoo on viikon pelikiellossa sääntöjen 4§:n ja 6§:n perusteella.

Työtä palkatta – tulppa on auki

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana Byvajet, 04.02.2017 klo 21.28.

  1. muti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko
    Lainaus:
    Jos tarrataan tuohon TJ:n pestillä operoivaan ihmeotukseen, niin hän ei itse juurikaan tuota, mutta hänen "tuottonsa" firmalle tulevat erittäin monesta eri lähteestä. Hyvä toimari voi oikeasti saada liikevoittoon aika radikaalin parannuksen, huono toimari voi helposti ajaa firman konkurssiin. Se että onko vaikkapa toimarien palkka karannut käsistä on eri keskustelu, mutta kuitenkin TJ:n arvo firmalle voi helposti olla paljon isompi kuin hänen palkkansa. Voidaan oikeasti puhua miljoonista. Puhuinkin itse myös arvosta tuossa, en pelkästä tuloksesta.

    Lainaus:
    Tuo asiakaspalvelijan rahallinen panos yritykselle on vaikea arvioida, siitä olen samaa mieltä. Mutta väitätkö että tälläisen seikan takia pitäisi nostaa palkkaa sen takia kuinka kauan on ollut alalla/talossa? Vai haluatko vain keskustella tästä, vaikka olet kuitenkin samaa mieltä pitkälti?

    Lainaus:
    Hifkin johto on olettanut Törmäsen arvoksi enemmän kuin Tappara Tapolan. Ei tässä muusta ole kysymys, eikä sinänsä liity asiaan kauheasti. Enkä perustellut kaupan alan palkkoja heikolla tuottavuudella, vaan sillä että kuinka paljon arvoa/tuloa työntekijä tuo firmalle ja lisään nyt sen että millä summalla hän on korvattavissa. Jos 30v alalla olevan tuottavuus olisi sama kuin vaikkapa vuoden talossa olleella, niin millä perusteella hänen kuuluisi saada enemmän? Varsinkin jos hän on vielä korvattavissa toisella "ilman ikäbonuksia" operoivalla henkilöllä. Menee aika vasemmistolaiseksi tuo ajattelu ja sen verran voin koittaa ennustaa että jos tuollaisia päätöksiä tehtäisiin, ei se työllisyyttä ainakaan lisää. Tälläisissä valmentajiin ja pelaajiin liittyvissä jutuissa on myös seuran imago kyseessä sekä mahdollisten riskien minimointi (tai sen yrittäminen). Jos Hifk olisi saanut varmasti Törmäsen tasoisen valmentajan vaikka 25% Törmäsen hinnasta, niin luuletko etteivät olisi käyttäneet tuota mahdollisuutta?

    Lainaus:
    Tuo jälkimmäinen lause ei oikein valkene, mutta jos tarkoitat että henkilön X esimiehen tulos henkilön X hommasta on sama kuin henkilön X, niin ei pidä paikkaansa. Esimies osaa myös kohdentaa käytettävissä olevia resursseja (kutsutaan työntekijöitä näin ikävällä nimellä tässä yhteydessä), jolloin ohjataan henkilö X tekemään työtä jossa hänen kykynsä pääsevät paremmin oikeuksiinsa kuin henkilön Y. Ei se esimies-työskentely oikeasti ole niin helppoa.
     
  2. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Minähän olen esittänyt jo useamman kerran (laitan ne nyt allekkain, jotta ymmärrät) seuraavaa:

    - asumistukea pois
    - toimeentulotukea pois
    - muita tukia pois

    + tutkitaan alimpien palkkojen mahdollinen nostaminen ja tehdään se, jos selvitykset nostoa tukevat
    + lisätään muita työn kannustimia
    + tutkitaan kansalaispalkan mahdollisuudet + erilaisten vapaaehtoistöiden niputtaminen päälle
    + lisätään oppisopimuskoulutusta

    Logiikka on tehdä työn tekemisestä kannustavampaa kuin nykyään ja saada enemmän eroa tukien ja työpalkan väliin.
     
  3. Byvajet Jäsen

    Lainaus:
    Sun pitäisi vastata kysymykseen, mistä työtä saadaan. Se on kysymys, joka kaikkien länsimaiden on ratkaistava. Tälläkin hetkellä lukemattomat työttömät taistelevat kiivaasti saadakseen työtä, mutta eivät saa. Työtä on korkeintaan vain jokaiselle kymmenennelle työtä haluavalle työttömälle.

    Mun AMK+maisteri eukkoni tekee korkeakoulutusta vaativaa työtä, josta firma laskuttaa, mutta josta hänelle ei makseta palkkaa. Hän tekee sitä siksi, että saisi töitä. Hän yrittää, vaikka hänellä on taustallaan jo monta harjoittelua, joista yksikään ei ole johtanut työllistymiseen.

    Ongelma ei ole haluttomien luusereiden, vaan se koskettaa laajenevasti erilaisia yhteiskuntaluokkia ja erilaisia tehtäviä. Kielenkääntäminenkin on jo osittain automatisoitu. Automaatiota tuodaan ihan kaikkialle.

    "Olen töissä taloushallintoalalla ja tämä ala tule kyllä automatisoitumaan jossain vaiheessa. Nytkin tämä on jo puoliautomaattista joka tarkoittaa että töissä oleva henkilö lähinnä tarkistaa että tiedot on oikein ja korjaa jos ei ole. Nuorten ei ainakaan tätä alaa kannata sen ihmeemmin opiskella, ellei tähtäin ole jossain asiantuntijatöissä, tämmöinen peruskirjanpito voidaan hoitaa pian automaattisesti jos vaan saa kaikki tiedot syötettyä järjestelmään. Lyhyen ajan tähtäimellä se meinaa sitä että ne jotka on töissä, saanee pitää työnsä vielä jonkun aikaa mutta nuorille ja uusille työntekijöille tuskin on pahemmin tarvetta."

    "Sama myös pankkialalla. Ihmettelen jos vuonna 2022 on edes puolta nykyisestä porukasta töissä. "
     
  4. Valapatto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves
    Lainaus:
    Kyllä maksaa, jos hakee toimeentulotukea ja on oikeutettu siihen. (Eli ei ole huomattavaa omaisuutta tms.)

    Esimerkki yksin asuvalta Tampereelta:

    Työmarkkinatuen käteenjäävä osuus: 522 e

    Asumismenot asumistuen jälkeen: 340 e

    Toimeentulotuki: 300 e /kk

    Näin kuukaudessa jää käteen se n. 480 euroa, joka katsotaan minimiksi elämiseen Suomessa.

    Edit: Korjataan vielä, että se on totta että sossu ei enää maksa mitään (paitsi jotain poikkeavia tukia), vaan toimeentulotukikin on haettu kelasta vuoden alusta.
     
  5. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Vastasinkin, myös pariin kertaan. Työtä ei saada mistään. Työ pitää ottaa itse, pääasiassa opiskelemalla. Eikä vain kertaalleen, vaan opiskelemalla jatkuvasti. Tämäkään ei riitä, sillä mm. globaalista kilpailusta, automatisoinnista ja digitalisonnista johtuen Suomesta katoaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Taas, justhan ne entiset tehdaspaikat katosivat, kun ay-liike lakkoili Suomen ulos. Mutta seuraavat 5-25 vuotta ovat vielä kovemmat.

    Avainkysymys on, miten Suomesta tehdään investoinneille nykyistä turvallisempi ja tuottavampi sekä se, miten työpaikkakohtainen sopiminen saadaan kattamaan valtaosan markkinoista ja edelleen, miten mm. digitalisointi osataan hyödyntää uusina työpaikkoina.

    Yllä olevan vuoksi ei voida keskittyä ainoastaan jakamaan jotain ja vaatimaan koko ajan lisää. Se tie on kuljettu loppuun, vaikka varsinkaan demarit, vassarit ja ay-liike eivät sitä myönnä.
     
  6. muti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko
    Lainaus:
    Ihan mielenkiinnosta, mitkä tutkinnot?
     
  7. olkikuukkeli Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
    Lainaus:
    Olen alimmista tekijöistä samaa mieltä, mutta katsoisin ylempien kohtien olevan yksinkertaisesti huonoa sosiaalipolitiikkaa. Mahdottomaan tilanteeseen joutuneiden ajaminen yhä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon ei tuota yhteiskunnalle hirveästi lisäarvoa tai pitkällä tähtäimellä tulojakaan. Kuten @Byvajet yllä ansiokkaasti kuvaileekin, nykyautomatisaation ongelma on erilainen kuin vaikkapa 1900-luvun kuluessa koettu työn murros. Tuolloin työpaikkojen määrä ei absoluuttisesti vähentynyt hirveän merkittävästi vaan uusia työpaikkoja syntyi aloille, jotka vaativat parempaa koulutusta (kriisin paikka tietysti tämäkin).

    Nykyään ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa myös aiemmin korkeakoulutusta vaatineita työtehtäviä on yhä laajemmin katoamassa, eikä uusia työpaikkoja synny minnekään. Kun tuotantomäärät kuitenkin kasvavat samaan aikaan kuin työntekijämäärät vähenevät "ala- ja keskitasolla", tarkoittaa se suursijoittajaportaan yhä nousevia tuottoja. Nykyisessä järjestelmässä ei ole rakenteita tällaista tilannetta varten, vaan tulonjaon epätasaisuus kiihtyy siihen asti, että ne luodaan.

    En osaa tarkalleen sanoa, mitä korjausliikkeitä tarvittavassa "taloudellisen hyödyn uusjaossa" olisi tehtävä (ehkä lanseeraamme kikyn sijaan neljän päivän työviikon?), mutta väittäisin sen olevan aika korkealla to do-listalla mitä nykyiseen politiikan kenttään tulee. Itse asiassa se voisi olla heti seuraava suuri kysymys ilmastonmuutoksen selättämisen jälkeen.
     
  8. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Olen suht samaa mieltä @Byvajet kanssa isoista linjoista. Joskus vuosi sitten taisin niistä kirjoittaa ja tuossa yllä näkemystä lyhyesti.

    Mitä tulee noihin ylempiin kohtiin (miinukset), ne koskevat erityisesti Helsinkiä. Alla suuntaa-antavasti laskurilla tilanne, jossa toimeentulotukea saa 1 131 euroa 696 euron peruspäivärahalla, kun vuokra on 1 200 euroa. Helsinki on maksanut yli asumistuen katon aiemmin erittelemistäni syistä rajatun tai pitemmän ajan.

    Nettotulot tuilla yhdelle yksinäiselle henkilolle ovat siis noin 1 600 euroa - 1 750 euroa kuukaudessa.

    Helsingin kaupungin toimeentulolaskuri antaa samoilla luvuilla + vesi, sähkö ja hitusen muita kuluja seuraavan vastauksen::
    Laskelman mukaan olette oikeutettu toimeentulotukeen, jonka suuruus on 1278,70 euroa.

    Toimeentulotukilaskuri — Sosiaalikollega
    Toimeentulolaskuri | Helsingin kaupunki

    Minusta näitä tukia tulee ehdottomasti karsia, sillä jos vuokra olisi 1 400 euroa, yksinäisen toimeentulotuki 1478,70 euroa ja tähän päälle sitten vajaa 500 euroa peruspäivärahaa. Toisin sanoen, lähes 2 000 euroa nettona yhdelle ihmiselle.

    Yksi tapa voisi olla laittaa tukikatot (on jollain tavalla kuulemma otettukin käyttöön uusilla asiakkailla). Jos tienaa noinkin hyvin tuilla, mihin sitä moni työpaikkaa tarvitsee, koska sieltä ei ainakaan ilman koulutusta enempää nettona saa ja ei taida edes koulutuksenkaan kanssa aina saada.

    Tähän on tultu.
     
  9. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    HIFK odottaa saavansa Törmäsestä hyödyn joka vastaa Törmäsen hintaa, aina nämä rekrytoinnit eivät onnistu, vaan se miljoonan arpa voi olla tyhjä.

    Ylimmän johdon tuottavuutta on hieman hankala mitata, mutta tällä hetkellä HIFK-johto varmaan katuu Törmäsen palkkaamista.

    Lainaus:
    Tämä pätisi jos esimiehellä olisi yksi alainen. Jos esimiehellä on kymmeniä, satoja tai tuhansia alaisia, syntyy se esimiehen tuottavuus näiden tuotannontekijöiden allokoinnista sekä motivoinnista. Hyvä esimies saa alaisistaan enemmän irti kuin huono esimies ja saa työt hoidatettua tehokkaammin, siitä se esimiehen tuottavuus syntyy.

    Ja toimarien osalta olen seurannut hyvin läheltä prosesseja, joissa ainoa muutos sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä on ollut toimari ja vuodessa-parissa yrityksen tulos on noussut satoja tuhansia - miljoonia euroja, kumulatiivisesti jopa kymmeniä miljoonia. Tällöin on hyvin vaikea nähdä ettei toimarin tuottavuus olisi esim. 100k€ vuosipalkan luokkaa.
     
  10. TosiFani Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät
    Lainaus:
    Eli se verottomana saatava 9€/pvä lähes tuplaa työttömän palkan. Sillä saa aika paljon.
     
  11. Styge Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Pens, änärin suomalaiset
    Hyvää keskustelua täällä! Kiitos osllistujille. Suurimmista linjoista taidetaa kuitenkin olla useimpien kanssa aika samaa mieltä, vaikka painotuserojakin löytyy. Ilo huomata, kuinka keskustelulla tähän päädyttiin. Enkä todellakaan tarkoita, että keskutelun tarvitsisi päättyä, halusin vain todeta tämän ääneen.

    @Ollakseni sinun näkökulmasi on vielä pidemmän aikavälin tarkastelu. Tähän on myös sanottavaa, ja asiassa on paljon tulokulmia. Palaan asiaan viikonlopun aikana. Nyt kuitenki vapaa-aikaa tulevan vaimon kanssa, vaikka se ei sitä vielä tiedäkään.
     
  12. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Tuolta voit katsoa että mitkä ovat Suomen tärkeimmät tuontituotteet:
    Kauppa | Tilastokeskus

    Niitä ovat seuraavat:
    Kemian teollisuuden tuotteet 10 527 19,3
    Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 7 696 14,1
    Kaivostoiminnan ja louhinnan tuotteet 6 155 11,3
    Kulkuneuvot 5 650 10,4
    Koneet ja laitteet 4 849 8,9
    Muut 19 616 36,0

    Ei ole mitään syy miksei noista isoa osaa voitaisi valmistaa suomessa jos maan hintataso olisi kilpailukykyinen (raaka-aineita ei löydy, joten niitä pitää ostaa tulevaisuudessakin). Sama tietenkin pätee vientituotteisiin, eli niitäkin menisi kaupaksi enemmän jos hitna olisi kilpailukykyisempi. Ja kuvio ei näinkään yksinkertainen ole. Jos työttömyyskulut pienenisivät, niin meillä olisi varaa tuottaa niilläkin rahoilla enemmän terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja hyvinvoinnin palveluita ja työtä saataisiin vieläkin enemmän.

    Mutta onhan tämä niin moneen kertaan puhuttu, että arvaan että tulet maailman tappiin roikkumaan tuossa työn määrä on vakio -mantrassasi.
     
  13. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kahta en vaihda, Oranssia enkä Jellonaa!
    Lainaus:
    Pakko on kyllä ihmetellä sun logiikkaa. Selitä nyt itse, että jos maassa kaikki maksaa summan X, eli eläminen, vuokra yms. niin miten ottamalla niiltä, jotka juuri ja juuri pystyy tässä maassa elämään ja saavat valtiolta kuukaudessa sen summan X, saadaan nämä ihmiset töihin?

    Minusta ennemminkin nuo ihmiset saadaan silloin siihen asemaan missä on esim. Intiassa yms. ne slummit täynnä ja siellä sitten on rikollisuus taivaissa ja ne rikkaat rakentaa pihoilleen muureja ja palkkaa vartijoita. Tämä sinun "otetaan köyhiltä se vähäkin", ei ole kovin kannattavaa politiikkaa. Se enemmänkin korostaa sitä ettet ole koskaan ollut ko. asemassa ja yrittänyt kituuttaa kaikkien laskujen jälkeen n. 10€/päivä, millä siis pitää ostaa se 4€ paskapaperisäkki, saippuat, shamppoot, hoitoaineet, pesuaineet, ruoat, juomat, vaatteet jne. Ei kun hei leikataan se tuki 5 euroon, niin kohta on kaikki töissä?

    Sun pitäis ymmärtää, että tässä maassa on säädetty tuo noin 10€/pvä minimitoimeentulorajaksi mikä siis sisältää ruoan, vaatteet, hygieniat, puhelimet ja netit olevan se minimi mitä jokaisen ihmisen pitää saada. Jos kaikkien laskujen jälkeen menee vuokra+työttömyyskorvaus sen alle niin kela maksaa sosiaalitukena loput. Edelleen vain alle 10€ menevästä osuudesta (jotain senttejä johonkin suuntaan). Lisäksi kela (aiemmin sossu) korvaa pakolliset lääkäri kulut, reseptit yms. koska niihin sillä 10€ päivärahalla ei yksinkertaisesti ole mitään saumaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo tästä nootin antanut, että summa on liian alhainen tämän maan kustannuksiin nähden. Hyvä me.

    @TosiFani Niin 8h työpäivä myös kuluttaa sitä rahaa, että jatka vaan ylimielistä paskaasi.
     
    Viimeksi muokattu: 17.02.2017 klo 21.51
  14. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Logiikka menee siinä, että työkykyisten on tehtävä työtä ja elleivät halua, se sopii, mutta yhteiskunta ei tällöin ole samassa määrin tukivelvollinen kuin nyt. Työn tekeminen ja määritelmä muuttuu, kuvasin sitä pariin kertaan aiemmin.

    Lainaus:
    Toki olen ollut. Juuri siksi tiedän, mistä kirjoitan. Oli helvetinmoinen tappelu senaikaisen muijan kanssa, kun menin töihin, vaikka perheen tuet tipahti. Toinen asia on se, jos joku on sairas tms. Ja kyllä, puhun edelleen tästä pari päivää käsittelyssä olevasta aiheesta.
     
  15. Byvajet Jäsen

    Lainaus:
    Miksi köyhät, pienten etujen ja olemattomien sosiaalitukien maat eivät sitten vaurastu? Viron talouspolitiikkaa on ylistetty, mutta maa vuotaa rankasti ulospäin, koska köyhyys ja paremmat elinmahdollisuudet ajavat ihmisiä muualle.

    Lainaus:
    Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että kansaa köyhdytetään, jos se lisää työtä, kunhan samalla elämisen hinta mitoitetaan tuloihin. Suomessa siivoojan palkka on noin 1000-1300 euroa käteen kuukaudessa. Paljonko tuosta täytyy vielä nipistää, että kelpaisi? Siivoojaa tietenkin auttaisi, jos Helsingistä saisi vuokrakämppiä järkevään hintaan, mutta ainakaan oikeistohallitus tuskin rupeaa tukihimmeleitä purkamaan, koska se osuisi suoraan omistavaan luokkaan.
     
  16. Ollakseni Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Detroit Red Wings
    Lainaus:
    En kyllä tähän ketjuun ole mitään kirjoittanut.
     
  17. peterra Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara
    Lainaus:
    Nimenomaan. Ja yksi hyvä asiakaspalvelija tuottaa 1000 iloista ja tyytyväistä asiakasta. Ei asiakkaiden tyytyväisyyttä lasketa tai edes voida laskea asiakaspalvelijan tuottavuuteen. Tarkoitin esimerkilläni sitä, että jos esimies laitetaan vaikka täyttämään hyllyjä niin hänen tuottavuutensa on ihan sama kuin työntekijän silloin, vaikka hänelle maksettaisiin 7x palkkaa.

    Tuottavuudesta puhuminen on huonoin ja heikoin argumentti - hyvä johtaja saa ulosmitattua työntekijöistään enemmän - se on aivan totta. Mutta absoluuttisesti se lisää työntekijän tuottavuutta korkeintaan marginaalisesti. Työntekijän tuottavuutta kasvattavat eniten hyvä työilmapiiri (joka voi olla olemassa esimiehestä huolimatta) ja siitä, että hän on tyytyväinen työhönsä ja tekeminen on mielekästä. Tyytyväinen ja iloinen ihminen tekee keskimäärin parempaa työtä kuin vihainen ja tyytymätön.

    Parhaiten työntekijän tuottavuutta parannetaan olosuhteilla, jotka tuottavat iloisia työntekijöitä, jotka haluavat onnistua työssään. Tällaisia arvoja ei mitata rahassa ja tuottavuus kuvaa niitä huonosti. Annan arkisen esimerkin: jos työyhteisössä on joku, joka tuottaa ympärilleen hyvää ilmapiiriä ja pystyy kannustamaan myös muita parempaan suoritukseen, hänen tuottavuutensa on erittäin korkea koko työyhteisölle. Se ei katso palkkaa tai asemaa - toiset ihmiset vaikuttavat toisiin enemmän ja paremmin.

    Kuten aiemmin sanoin: tuottavuuden vertailu on huonoa, tehotonta ja usein lähinnä teoreettista ja lyhytnäköistä. Jos työntekijä on hyvä ja hän tuottaa yritykselle voittoa + pitkällä aikavälillä tuottaa tarjotulle palvelulle lisäarvoa ja pitää asiakkaat kiinni yrityksessä ja tyytyväisenä, hänen arvonsa tulee tai puuttumisensa tulee näkyviin vasta pitkän ajan päästä. Olen myös ollut itse töissä paikassa, jossa koko työyhteisö hajosi, kun erittäin hyvälle ja työyhteisöön rakastaneelle esimiehelle annettiin väärin ja perusteettomasti kenkää. Tämän seurauksena koko työyhteisö hajosi ja suurin osa työyhteisöistä häipyi muualle ja paikan asiakaspalvelu romahti, kun kokeneet häipyivät töistä. Tästä seurasi kierre, jossa lopussa koko yrityksen pisteen tulos kääntyi positiivisesta negatiiviseksi.

    Tämä on esimerkki siitä, kuinka pelkästään tuottavuutta (rahamääräistä) arvioimalla, saatetaan tehdä lyhytaikaisesti pikaisia ja hyviä päätöksiä, jotka näyttävät sillä hetkellä hyviltä, mutta pitkällä aikavälillä tuottavat tappiollisen ketjureaktion. Tuottavuuden vertailu on teoreettista ja usein täysin irrallaan todellisuudesta. Toki laskentatoimi laskee asioita, joita se pystyy laskemaan ja kun tuottavuus rahamääräisesti on about ainoa asia, jota voidaan laskea, sitä sitten myös käytetään. Kannattaa silti ymmärtää, että esim. jonkun huonon johtajan tuottavuus yritykselle voi olla todella negatiivinen, mutta tästä huolimatta häntä ei korvata vaan hänet ainoastaan siirretään toiseen pisteeseen samoilla eduilla.

    En sano enkä väitä, että esimiehet olisivat turhia, mutta väitän, että palkkaa kannattaisi miettiä ihan muista lähtökohdista kuin tuottavuudesta, koska isossa yrityksessä yhden työntekijän tuottavuutta on erittäin vaikea näyttää toteen. Yleensä kollektiivi vielä kaiken hyvän lisäksi paikkaa tuottavuuden puutteita itse: muut tekijät korjaavat yhden heikon tuottavuuden.
     
  18. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kahta en vaihda, Oranssia enkä Jellonaa!
    Lainaus:
    Niin eli sinä siis sekoitat kaksi asiaa, en ymmärrä teetkö sen tahallasi vai vahingossa. Nyt menee kyllä tukiloukut ja ihmisten toimeentulo niin lahjakkaasti ristiin, että alta pois.

    Sinun väitteesi on, että tukiloukut passivoi ja ratkaisusi on että viedään toimeentulon edellytykset kaikista heikoimmassa asemassa olevilta. Tässä vallitsee melkosen huikea nurinkurisuus. Väitteesi tukiloukuista kyllä pitää täysin paikkaansa. Sinun ratkaisusi siihen taas tappaisi ihmisiä, kirjaimellisesti.
     
  19. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Hyvä esimerkki siitä, kuinka et ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä. Vaikea tuohon muuta sanoa. Kaikkein heikoimmassa asemassa eivät todellakaan ole ne, jotka nostavat tukia ilman, että hakevat työkykyisinä töitä. Kaikkein heikoimmassa asemassa eivät ole nekään, joiden ei kannata tuista johtuen ottaa työtä vastaan, koska nettovoitto on niin pieni tai olematon.
     
  20. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Niin, luonnollisesti työn potentiaalinen tuottavuuden lisäys riippuu myös työtehtävästä.

    Nähdäksesi esimerkkisi ovat vähän yksipuolisia ja ilmeisesti peräisin päivittäistavarakaupasta, jossa havaintosi ovatkin ihan relevantteja ja päällikkötasolla tai edes johtajatasolla ei välttämättä ole merkittävää vaikutusta yhtiön toimintaan, koska pääosa prosesseista tulee ylhäältä, asiakasmääriin ei välttämättä voida juurikaan vaikuttaa ja suurin osa asioista on sidottu ketjun toimintamalliin.

    Työssä jossa tuottavuutta on vaikea mitata yleensä maksetaan melko tasapäistä palkkaa, samoin toimitaan isoissa yksiköissä joissa yksittäisen henkilön tuottavuutta on vaikea mitata. Se ei silti poista sitä, että päällikkö- saati johtajatason esimiestyöstä on usein erittäin perusteltua yhtiön kannalta maksaa kilpailukykyinen korvaus.
     
  21. peterra Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara
    Lainaus:
    Kyllä, mutta tämä ei liity mitenkään henkilön tuottavuuteen tai tuottavuudesta puhumiseen. Johtajalle ja esimiehelle tulee maksaa kilpailukykyistä palkkaa ennen kaikkea vastuun takia - mutta ainoastaan vastuun. Ja vastuu tässä tapauksessa tarkoittaa ihan oikeaa tulosvastuuta eikä mitään leikkivastuuta, jossa epäonnistumisesta siirretään vain muihin tehtäviin ja annetaan uudestaan vastuuta. Vastuu & vapaus - niin johtajalla kuin työntekijällä.

    Mutta silloin, kun julkisuuteen puhutaan nimenomaan heikon palkan perusteena tuottavuudesta niin puhutaan väärästä asiasta eikä olla oikealla asialla ja sillä ei voi heikkoa palkkausta perustella. Tuottavuudesta puhumisen ongelmat olen nostanut tässä keskustelussa jo riittävästi esille ja minulle kelpaa kyllä, että puhutaan kilpailukykyisistä palkoista johtajistolle juuri vaativuuden ja vastuun vuoksi. Ja se kelpaa perusteluksi ja käy jopa järkeen, mutta tuottavuudesta puhuminen on höpönlöpöä ja harhaan johtamista.
     
  22. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    En minä ole viron talouspolitiikasta puhunut mitään, joten jos haluat olkiukkoja rakennella, niin tee se jonkun muun kanssa. Virossa on varmasti ongelmansa, mutta on silti vaurustunut nopeammin kuin Suomi:
    Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer

    Lainaus:
    Yksinkertainen vastaus on että palkkojen tulee olla tasolla, jolla työllisyysaste saadaan sinne 75% tasolle.. Ei siinä auta vinkuminen että on eläminen kallista, jos vaihtoehtoinen ratkaisu sitten on että jonkun muun pitää se kallis eläminen maksaa joka tapauksessa kuten on sosiaalitukien kohdalla. Markkinat ratkaisevat siis. Siivoustyötä ei juurikaan tuoda tai viedä, mutta toki senkin kysyntään suuresti vaikuttaa että kuinka se hinnoitellaan. Jos siivous olisi edullisempaa niin minä ostaisin sen ulkoa.
     
  23. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kahta en vaihda, Oranssia enkä Jellonaa!
    Lainaus:
    Kerrothan nyt vielä, että mitä osaa sun jutuissa en ymmärrä? Sinä olet nyt kertoillut tarinoita kuinka sinun ei olisi kannattanut mennä töihin, koska tukiloukku. Sanallakaan et ole selittänyt että miten tukien laskeminen vaikuttaisi niihin jotka ei ole tukiloukussa ja elävät sillä n.10€ päivä toimeentulotuella. Montako euroa sinusta sen summan pitäisi olla? 5€? 1€, 8€? Kerro nyt, kun kerran mielestäsi ratkaisu on vähentää tukia.

    Tajuatko sinä yhtään, että tuilla ei tienaa kukaan, vaan tuilla katetaan kulut + taataan edes hieman inhimilliset olot? Se on ihan se ja sama onko se summa sitten 100€ vai 10 000€. Kyllä se sossu/kela pakottaa pienempään kämppään jos on liian iso, mutta kun asuntojen, sähkön, yms. hinta on karanneet käsistä. Ei voi laskea, että "mutta kun se saa 2500€" ei vittu saa, se saa katon, sähköt ja sen verran että elää. Jos se muuttaisi telttaan saisi välittömästi vain sen että elää.
     
  24. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Toki on isompi ongelma, mutta en lähtenyt tarkastelemaan kuin pientä osaa tuosta. Johtuen siitä, että muutkin puhuivat näistä "työelämätutustumisista" ja sen ongelmista.

    Paljonko tuosta 400 000 työttömästä on oikeasti työkykyisiä työnhakijoita? Olkoon se määrä X.

    Jotta edes osa X:stä saataisiin töihin tulevaisuudessa, jotain tällaista noin suuntaviivoina:

    * koulutusta ja mm. oppisopimusjärjestelmää pitää uudistaa
    * ay-liikkeen valta määrätä osin halllitusten yli talous- ja työllisyyspolitiikasta pitää murtaa
    * paikallinen sopiminen oltava aina mahdollista
    * johdon palkkaus perustuttava enemmän tulokseen -> huonoista tuloksista rangaistaan
    * rakenneuudistus tehtävä eli kunnollinen kiky, ei näpertelyjä
    * luotava kansallinen strategia digitalisoinnin mahdollisuuksista
     
  25. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Kun tavaat huolella mitä kirjoitin, varmasti jossain vaiheessa aukenee sekin, että en kirjoittanut heikoimmassa asemassa olevista. Sen sijaan toin esille sen, että osalla työn tekemisen esteenä on se, että vaikka työtä olisi, sitä ei kannata ottaa vastaan. Tämä toistuu niin monessa kirjoituksessani, että sitä ei voi olla huomaamatta.

    Laitoin myös laskurit Helsingin tuista, jotka voivat nousta 1 500 - 2 000 kieppeille ainakin siksi aikaa, että saa halvemman kämpän. Se on paljon yksinäiselle siitä, että saa asua Helsingissä ja kohtuullisen suoraa tukea usein yksityiselle vuokranantajalle.

    Suosittelen vahvasti lukuharjoituksia. Olet inttänyt jo useita viestejä asiasta, jota et joko ymmärrä tai provoat muuten vaan.
     
  • Pitkävedossa tänään

    Päivän pelit:

    • 1
    • x
    • 2
    • 1
    • x
    • 2
    • 1
    • x
    • 2
    HIFK - Jukurit
    • 1.45
    • 4.70
    • 5.40
    Lukko - KalPa
    • 1.80
    • 4.20
    • 3.40
    Pelicans - SaiPa
    • 1.63
    • 4.50
    • 4.00
    Sport - Ässät
    • 2.13
    • 4.00
    • 2.70
    TPS - Kärpät
    • 1.88
    • 4.00
    • 3.30