Suomi-rockin paskimmat biisit ikinä

  • 25 155
  • 182

-FNM-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Aika kovin sanoin tuli kieltämättä The Crashia sivallettua, josta arvon inkvisitio sittemmin huomauttikin, Mutta onhan se ny herraisä aivan kamalaa tuubaa. Jos nyt mietitään suomeksi laulettua matskua, niin kyllä mää melkein joudun kallistuun kliseisiin, eli Mambalta ja Yöltä löytyisivät pahimmat äänimyrkyt.

"Meille vai teille, miltäs kuulostaa...?"

Ei kukaan täysjärkinen levytä tommosta kuraa ellei oo sienissä, ase ohimolla tai sitten vaan aivan läpällä.


Mambalta se Älä jätä minua. Pitääkin jättää, jos tuon laittaa soimaan. Tuon bändin nimeksi sopisi Ameeba.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kirka ja Kulman kundit. Minulla ei ole mitään Kirkaa vastaan, mutta tässä kontrasti alkuperäiseen on vaan niin iso, että se riipii korvia.
Mamba ja Vielä on kesää jäljellä, että sitä on sitten pakko ruveta soittamaan radiossa jo heinäkuussa. Mamban muukin tuotanto ansaitsee erityismaininnan, mutta koska tässä kysyttiin paskimpia biisejä, niin nostin tämän kestoperkeleen ykköseksi.
J. Karjalainen Missä se Väinö on. Tämä piinasi yhden kokonaisen kesän 1996, mutta vainosi satunnaisesti myöhemminkin.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kuuma Kesä, Joutsenlaulu, Vuonna 85, Autiotalo, Kaksoiselämää… Jotenkin tuonne Pori-Tampere-akselille nämä paskimmat assosioituu. Näistä kun randomilla ja repeatilla laittaisi korvaan biisilistan niin vittu hirttäytyisin.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Joutsenlaulu

Joo, tää biisi kyllä jatkuvasti joka paikkaan vielä pakkotungettuna tökkii aivan vitusti. Mutta se täytyy kyllä myöntää että ko. levyn nimikkobiisiä pidän erittäin hyvänä biisinä. Ja se onkin yksi niistä harvoista Yön biiseistä samalla, josta oikeasti pidän.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Kaikki Haloo Helsingin biisit, jos sitä nyt kehtaa joku siis rock-musiikiks väittää! Siis tuossa, kun toisen foorumin innostuksesta rupesin tutkailemaan, niin niillehän on nuo surkeat biisit vielä ensimmäisen neljän levyn ajan säveltäny pääosin ihan bändin ulkpuoliset tyypit. Ei sillä, että olisi nyt ainut yhtye jolla näin, mutta tässä justiin Testamentia ja Slayeria kuuntelee, niin ei varmaan ois kavereille tullut mieleenkään, että jotkut muut tyypit tekee biisit ja sitten ne soittaa niitä.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Vaikka kuinka paljon mielestäni Leevi And the Leavingsillä on oivaa tuotantoa, niin Sopivasti lihava on aivan kammottava biisi. Verta vuotaa korvista kun tuon kuulee.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Vaikka kuinka paljon mielestäni Leevi And the Leavingsillä on oivaa tuotantoa, niin Sopivasti lihava on aivan kammottava biisi. Verta vuotaa korvista kun tuon kuulee.
Psst.

Olet
Sopivasti
LIHAVA
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Samuli Edelmann: Peggy.

En linkitä, ettei kukaan vahingossakaan klikkaa. Karsea joilotus, jossa on typerät sanat. Ihmettelen, kuinka Hector, joka on parhaimmillaan erinomainen sanoittaja, kykenee tekemään myös sysisurkeaa roskaa.
 

WildThing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät ja Minnesota Wild
Verenpaine nousi jo ensimmäistä sivua lukiessa niin paljon, että ei juuri lisättävää. Annetaan kuitenkin kunniamaininta Anssi Kelalle. Vaikka Anssi vaikuttaa mukavalta ja sympaattiselta kaverilta, niin sen musiikkia kuunnellessa minut valtaa suunnaton halu poistua tästä maailmasta. My god!
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ihmettelen, kuinka Hector, joka on parhaimmillaan erinomainen sanoittaja, kykenee tekemään myös sysisurkeaa roskaa.

Eipä Peggy mikään lyriikan mestariteos ole, joskaan ei minusta myöskään mikään katastrofikaan. Sellainen harmiton ja tyhjänpäiväinen, ja oma valistunut veikkaukseni on, että Hector on kyhännyt tuon hyvin nopeasti, koska se on ollut "riittävästi" tuohon tarkoitukseen. Mitään suurempaa taiteellista lopputulosta ei ole edes yritetty.

Vastaavia esimerkkejä löytää paljonkin näiltä paljon sanoittaneilta lyyrikoilta. Jopa yleisesti suuresti arvostettu Juice Leskinen (jota itsekin pidän nerona) on erittäin laajassa tuotannossaan sortunut melkoisiin yksittäisiin melkeinpä pohjanoteerauksiin. Joskus tuli keskusteltua aiheesta erään kaverin kanssa, ja totesimme, että jos Juicelta valittaisiin sopivasti näitä heikompia tekeleitä ja näyttäisiin nämä henkilölle, joka ei hänen taidettaan tunne, ihmettelisi tämä varmasti sitä, miksi miestä pidetään suurena nerona.
 

Siivu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, Ilves
Muistelin, että täällä olisi ollut "Paskimmat lyriikat", tms. -ketju, mutten sellaista hakutoiminnolla löydä, joten ensiksikin anteeksi, että mainitsen Jonne Aaronin ja Suomirockin samassa lauseessa.

Tämä aiemmin lyriikoiden sekaan kardaaniakseleita ja ties mitä muuta paskaa syytänyt artisti on viimeisimmällään loihtinut teinityttöjen pimppimoisturaatioksi sellaisen mestarisanoituksen, että naiivimpaa settiä on hankala löytää kenenkään tuotannosta.

Katkeita kappaleesta Ota syliin ja suutele mua, joka varoittaa jo nimellään tulevasta:
  • Maailman painoa et sun harteillas voi kantaa, rakkautta jokainen kai tarvii osakseen...
  • ...ei meistä kukaan tänne jää
  • Tiedäthän sä sen, mäkin olen ihminen ja voimani mä rakkaudesta saan...
  • Ota syliin ja suutele mua, tahdon syliisi hautautua...
  • ...huulesi minun iholla on kuin bensaa palavaa
  • ...rakastella kuin huomista ei enää tuliskaan
  • ...turha huomista on käydä murehtii
Siinä sitä on sielunmaisemaa 38-vuotiaan "Suomirock-legendan" kynästä kerrakseen.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Verenpaine nousi jo ensimmäistä sivua lukiessa niin paljon, että ei juuri lisättävää. Annetaan kuitenkin kunniamaininta Anssi Kelalle. Vaikka Anssi vaikuttaa mukavalta ja sympaattiselta kaverilta, niin sen musiikkia kuunnellessa minut valtaa suunnaton halu poistua tästä maailmasta. My god!

Sympaattiselta? Ennemmin hajuton, mauton, väritön, samaten musiikkinsa. Sellaista "ihan kiva". Ei mitään särmää, ei musiikissa eikä artistissa.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Samuli Edelmann: Peggy.

En linkitä, ettei kukaan vahingossakaan klikkaa. Karsea joilotus, jossa on typerät sanat. Ihmettelen, kuinka Hector, joka on parhaimmillaan erinomainen sanoittaja, kykenee tekemään myös sysisurkeaa roskaa.
Peggy ei kappaleena kummoinen ole, perinteistä Syksyn sävel/euroviisukarsintahuttua kotimaan markkinoille. Edelmannhan oli juuri tuolloin noussut suuren yleisön tietoisuuteen.

Mutta suomirokkia Peggy ei kyllä ole nähnytkään. Pop-iskelmää, niin kuin toki monet ns. klassikkobändienkin myöhäisemmästä tuotoksista ovat.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Eipä Peggy mikään lyriikan mestariteos ole, joskaan ei minusta myöskään mikään katastrofikaan. Sellainen harmiton ja tyhjänpäiväinen, ja oma valistunut veikkaukseni on, että Hector on kyhännyt tuon hyvin nopeasti, koska se on ollut "riittävästi" tuohon tarkoitukseen. Mitään suurempaa taiteellista lopputulosta ei ole edes yritetty.

Vastaavia esimerkkejä löytää paljonkin näiltä paljon sanoittaneilta lyyrikoilta. Jopa yleisesti suuresti arvostettu Juice Leskinen (jota itsekin pidän nerona) on erittäin laajassa tuotannossaan sortunut melkoisiin yksittäisiin melkeinpä pohjanoteerauksiin. Joskus tuli keskusteltua aiheesta erään kaverin kanssa, ja totesimme, että jos Juicelta valittaisiin sopivasti näitä heikompia tekeleitä ja näyttäisiin nämä henkilölle, joka ei hänen taidettaan tunne, ihmettelisi tämä varmasti sitä, miksi miestä pidetään suurena nerona.

Itsekin pidän Juicea nerona ja myös Hectoria parhaimmillaan nerokkaana. Juicen tuotanto tosin kieltämättä on epätasaista, ja sanoitusten joukossa on paljon aika epäkiinnostavaa kamaa. Loppua kohden Juicen kynä myös tylsistyi aika lailla. Juicen ansioksi lasken kuitenkin sen, että toisin kuin Hector, hän riimitti aina huolellisesti.

Mua on syystä tai toisesta aina nyppinyt Hectorin sanoituksissa muutama asia, jotka pistän ihan huolimattomuuden tai laiskuuden piikkiin. Toinen on samojen riimien toistuva käyttö. Laskekaapa huviksenne joskus, kuinka usein Hectorilla toistuu jo muutenkin lattea riimipari "aikaan – taikaan". Toinen on jopa riimittämättä jättäminen. Esimerkiksi muuten upeasti sanoitetussa kappaleessa "Lumi teki enkelin eteiseen" on ihan käsittämätön ja korvia särkevä kohta:

Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin
Toisilla vaan pienempi palkka on
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin
Äiti oli silloin jo onneton


Tällaista ei Juicelle koskaan sattunut. Epäilemättä hän olisi vääntänyt tuon jälkimmäisen "Ruotsiin" vaikkapa muotoon "juot siin" tai jotain, varsinkin kun kertosäkeessä lauletaan niin toistuvasti "Ja isä meni Ruotsiin", ettei kellekään varmasti jää epäselväksi, menikö isä Ruotsiin vai vaikkapa Norjaan.
 

Boomshaka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oilers
"Lumi teki enkelin eteiseen" on ihan käsittämätön ja korvia särkevä kohta:

Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin
Toisilla vaan pienempi palkka on
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin
Äiti oli silloin jo onneton


Tällaista ei Juicelle koskaan sattunut. Epäilemättä hän olisi vääntänyt tuon jälkimmäisen "Ruotsiin" vaikkapa muotoon "juot siin" tai jotain, varsinkin kun kertosäkeessä lauletaan niin toistuvasti "Ja isä meni Ruotsiin", ettei kellekään varmasti jää epäselväksi, menikö isä Ruotsiin vai vaikkapa Norjaan.

Mielestäni tuo kohta on kuitenkin ihan looginen. Rikkaat menivät kuuhun, köyhät Ruotsiin. Sen jälkeen todetaan isän menneen Ruotsiin ja samalla aukeaa myös mihin kastiin isä kuului.
 

Alejandro

Jäsen
Itse pidän Juicea narsistisena juoppointellektuellina, jolla on kieltämättä hienoja sanoituksia, mutta se alkoholismin glorifiointi ei maistu itselleni.

Mutta sitten aiheeseen. Ehkä älyttömin ja samalla paskin kotimaisen rockin (tai en ole varma minkä tyylilajin alle tämä kuuluu, ehkä countryn) biisi on Mikko Alatalon kappale nimeltään Kouluampuja. Haluaisin joskus kysyä Mikolta, että mitä ihmettä tällä on haettu.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Mielestäni tuo kohta on kuitenkin ihan looginen. Rikkaat menivät kuuhun, köyhät Ruotsiin. Sen jälkeen todetaan isän menneen Ruotsiin ja samalla aukeaa myös mihin kastiin isä kuului.

Onhan se tietysti looginen, mutta aivan kammottava riimi.
 
Jotenkin ihmetyttää, että täällä on haukuttu iskelmälaulajia kuten Mamba, Suurlähettiläät jne. eihän niillä ole mitään tekemistä rock-musiikin kanssa.

Jos mennään rockiin, niin Eput, Popeda, Ganes, Hanoi Rocks, Klamydia jne. mitä näitä nyt on?

Vai johtuuko tää nyt siitä, että kuten Metallica, niin nämä Yöt yms. Miellettiin joskus rock-bändeiksi, mutta ovat sittemmin olleet iskelmää?
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Jotenkin ihmetyttää, että täällä on haukuttu iskelmälaulajia kuten Mamba, Suurlähettiläät jne. eihän niillä ole mitään tekemistä rock-musiikin kanssa.

Jos mennään rockiin, niin Eput, Popeda, Ganes, Hanoi Rocks, Klamydia jne. mitä näitä nyt on?

Vai johtuuko tää nyt siitä, että kuten Metallica, niin nämä Yöt yms. Miellettiin joskus rock-bändeiksi, mutta ovat sittemmin olleet iskelmää?
Suomirock on ainakin itselleni aina tarkoittanut aikalailla kaikkea suomenkielistä populaarimusiikkia. Jotakin sellaista, mitä niiltä Pokon kokoelmilta löytyy. Ei pidä tässä yhteydessä hirttäytyä rock-käsitteeseen, kun sitä ei ole oikeastaan koskaan kunnioitettu.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ehdottomasti Apulannan ja Kotiteollisuuden tuotannot.
Apulanta on kyllä melkoista paskaa, jos en ole tätä aiemmin sanonut. Niillä ekoilla levyillä oli muutama ihan hyväkin ralli, mutta yli 20 vuotta bändi on suoltanut tunkkaista, pöhöttynyttä ja mollivoittoista iskelmä-hardrockia, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt jo viime vuosituhannen puolella. Toni Wirtasen teiniangstiset sanoitukset ja rääkyvä ääni ovat vielä kirsikka kakun päälle. Aivan liian väsyttävää kuunneltavaa edes pieninä annoksina. Apulannan koko tuotannon kuunteluttaminen jollain olisi hyvä kidutuskeino.

Kotiteollisuutta voisi kieltämättä moittia vähän samaan tapaan, eihän sekään ole vuosien saatossa juuri uudistunut. Mutta bändin konsepti on sentään Apulantaa iskevämpi, ja aina sieltä Hynysen hatusta löytyy joku hyvä uusikin ralli, jossa ne tutut kliseet on saatu kuulostamaan tuoreilta. Pieninä annoksina Kotiteollisuus toimii edelleen. Sitä paitsi Hynynen on viihdyttävä hahmo. Aina kun näen Hynysen, alkaa naurattaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös